<div dir="ltr"><div dir="ltr"><p class="gmail-MsoNoSpacing"><span style="font-size:12pt;font-family:"Times New Roman",serif">Oikopolun
lintumiehet<span></span></span></p>
<p class="gmail-MsoNoSpacing"><span style="font-size:12pt;font-family:"Times New Roman",serif"> </span></p>
<p class="gmail-MsoNoSpacing" style="margin-left:36pt"><span style="font-size:12pt;font-family:"Times New Roman",serif">-<span style="font-variant-numeric:normal;font-variant-east-asian:normal;font-stretch:normal;font-size:7pt;line-height:normal;font-family:"Times New Roman"">
</span></span><span style="font-size:12pt;font-family:"Times New Roman",serif">Timo
puhelimessa.<span></span></span></p>
<p class="gmail-MsoNoSpacing" style="margin-left:36pt"><span style="font-size:12pt;font-family:"Times New Roman",serif">-<span style="font-variant-numeric:normal;font-variant-east-asian:normal;font-stretch:normal;font-size:7pt;line-height:normal;font-family:"Times New Roman"">
</span></span><span style="font-size:12pt;font-family:"Times New Roman",serif">Tunturi-Lapin
luontokeskuksesta päivää. Täällä olisi eräs lintuharrastaja, joka sanoo rengastavansa
lintuja. Hän on menossa Äksävaaralle ja kyselee opasta, joka osaa viedä hänet
pesälle suoraan maantieltä. Otatko homman vastaan, vai kysynkö vielä jotain
toista?<span></span></span></p>
<p class="gmail-MsoNoSpacing" style="margin-left:36pt"><span style="font-size:12pt;font-family:"Times New Roman",serif">-<span style="font-variant-numeric:normal;font-variant-east-asian:normal;font-stretch:normal;font-size:7pt;line-height:normal;font-family:"Times New Roman"">
</span></span><span style="font-size:12pt;font-family:"Times New Roman",serif">Äh!
Öööh! Voinhan mie yrittää, vaikka oishan niitä ammattioppaitakin.<span></span></span></p>
<p class="gmail-MsoNoSpacing"><span style="font-size:12pt;font-family:"Times New Roman",serif"> </span></p>
<p class="gmail-MsoNoSpacing"><span style="font-size:12pt;font-family:"Times New Roman",serif">Olin
asunut Enontekiöllä vasta muutaman vuoden. Joku oli kertonut luontokeskuksessa,
että olen innokas maastossa kulkija. Tuolloin, vuosituhannen vaihteessa, en
ymmärtänyt kompassista mitään, kuten en ymmärrä tänä päivänä. Olin lapsesta
lähtien hankkinut erilaisia karttoja ja olin oppinut suunnistamaan
korvakuulolta. Kaksi kertaa olin joutunut kaivamaan kompassin repusta esille.
Kerran Haltilla, kun kesken nousun iski kamala murku. Otin silloin suunnan
etelään. Muuta en laitteesta ymmärtänyt. Kuinka ollakaan, osuin suoraan Haltin
tuvalle. Toisen kerran sumu yllätti Muotkatuntureilla. Silloin otin suunnan
Kaamasen ja Karigasniemen väliselle tielle. Sinne jonnekin. Hyvin kävi myös silloin.
Löysin Muotkan Ruoktun polun ennen maantietä. Taisi olla Lahtisen tuvan
tienoilla?<span></span></span></p>
<p class="gmail-MsoNoSpacing"><span style="font-size:12pt;font-family:"Times New Roman",serif"> </span></p>
<p class="gmail-MsoNoSpacing"><span style="font-size:12pt;font-family:"Times New Roman",serif">Nappasin
kotoa matkaan pari polkupyörää, kun opastettava oli vaikuttanut kiireiseltä
mieheltä. Tapasimme luontokeskuksen pihalla. Ahti vaikutti kovakuntoiselta
mieheltä, joka tuskin vauhdinpitoa jarruttaisi. Omista liikakiloistani en ollut
varma? Kesällä ei pimeydestä ollut vaaraa, mutta emme jääneet pihalle turhia
jaarittelemaan. Fillarit kyytiin ja menoksi.<span></span></span></p>
<p class="gmail-MsoNoSpacing"><span style="font-size:12pt;font-family:"Times New Roman",serif"> </span></p>
<p class="gmail-MsoNoSpacing"><span style="font-size:12pt;font-family:"Times New Roman",serif">Ajoimme
ensin päällystettyä tietä noin parikymmentä kilometriä. Ohitimme uudehkon
lintutornin pysähtymättä. Päätien jälkeen oli edessä vajaan viiden kilometrin
pituinen paikoin huonokuntoinen metsätie. Matkan varrella ollut poroportti
aiheutti lyhyehkön happihyppelyn. Tie päättyi hieman outoon paikkaan. Edessä
oli jonkinlainen padolla varustettu järvi, jonka pintaa ilmeisesti säännösteltiin.
Emme jääneet siihen silti sen enempää taivastelemaan.<span></span></span></p>
<p class="gmail-MsoNoSpacing"><span style="font-size:12pt;font-family:"Times New Roman",serif"> </span></p>
<p class="gmail-MsoNoSpacing"><span style="font-size:12pt;font-family:"Times New Roman",serif">Otimme
pyörät esille ja jatkoimme auton luota ikiaikaista mönkijäjälkeä pitkin kohti
Ässäjärveä. Vaikka eihän mönkijät vielä kovin monta vuosikymmentä olleet luonnonrauhaa
häirinneet. Aiemmin uraa olivat käyttäneet jalkamiehet ja kaipa polkupyörillä
on Enontekiöllä ajeltu jo ennen viimeisiä sotia? Jossain vaiheessa laskelmoin,
että suunnistajan maine on mennyttä, ellemme heitä pyöriä kaseikkoon ja jatka
matkaa apostolin kyydillä. <span></span></span></p>
<p class="gmail-MsoNoSpacing"><span style="font-size:12pt;font-family:"Times New Roman",serif"> </span></p>
<p class="gmail-MsoNoSpacing"><span style="font-size:12pt;font-family:"Times New Roman",serif">Minä
olin vaihtanut nelikutoset jalkaan. Eihän jängillä ilman kumisaappaita voi
kulkea. Ihmettelin Ahdin lenkkareita. Hän sanoi, että nämä ovat parhaat
jalkineet, eikä näissä tarvita edes sukkia. Emme käyneet kinastelemaan
makuasioista. Olin varma, että jos minä iskiashakuisena olisin jalkani
kastellut, olisin ollut kohta taas keskussairaalassa, kuten muutamaa vuotta
aiemmin. Ahti paineli lenkkarit jalassa jänkää pitkin niin, että ruta pöllysi.<span></span></span></p>
<p class="gmail-MsoNoSpacing"><span style="font-size:12pt;font-family:"Times New Roman",serif"> </span></p>
<p class="gmail-MsoNoSpacing"><span style="font-size:12pt;font-family:"Times New Roman",serif">Suunnistustaitoni
ei pettänyt, ainakaan tällä kerralla. Saavuimme vauhdikkaasti Äksävaaran
rinteessä olleen ikihongan luo. Ahti kertoi jo menomatkalla, että täältä oli
ilmoitettu maakotkan pesä. Ahti paineli puun runkoa ylöspäin kuin Tiku tai Taku.
Hetken kuluttua hän huikkasi, että arvaa mitä? En osannut arvata. Ahti huuteli,
että ei tämä ole maakotkan vaan merikotkan pesä. Yksi poikanen, mutta liian
pieni rengastettavaksi. Petäjän lähiympäristössä näytti samalta kuin
Museoviraston kaivauksilla. Erilaisia luunpalasia siellä täällä. Homma oli nyt
hoidettu. Minä olin osannut suorinta tietä pesälle. Ahtia tietysti harmitti,
kun poikanen ei pienuutensa vuoksi saanut kihloja koipeensa.<span></span></span></p>
<p class="gmail-MsoNoSpacing"><span style="font-size:12pt;font-family:"Times New Roman",serif"> </span></p>
<p class="gmail-MsoNoSpacing"><span style="font-size:12pt;font-family:"Times New Roman",serif">Patikoimme
samaa olematonta polkua takaisin kuin olimme mennessä menneet. Erään kaltion
reunalla Ahti pysähtyi ja sanoi, että tässä on ollut karhulla jääkaappi. No
olihan siinä erilaisia jälkiä. Minä tietysti säikähdin niin, että hyvä ettei housun
takamus sisäpuolelta ruskistunut. Olen sitä ikäluokkaa, jolle oli kansakoulussa
opetettu, että karhuja ja susia on nykyisin lähinnä eläintarhoissa. Ja siellä
ne olisivat minun puolestani saaneet myöhemminkin pysyä.<span></span></span></p>
<p class="gmail-MsoNoSpacing"><span style="font-size:12pt;font-family:"Times New Roman",serif"> </span></p>
<p class="gmail-MsoNoSpacing"><span style="font-size:12pt;font-family:"Times New Roman",serif">Saapastelimme
ja lenkkaroimme ripeästi pyörille, joskaan mahdollinen karhu ei tainnut vauhtiamme
lisätä millään tavoin. Palasimme
Hettaan, missä heitimme hyvästit toisillemme. Kuulin jälkeen päin, että Ahti
oli mennyt myöhemmin yksin pesälle, mutta merikotkan jälkeläistä sieltä ei jostain
syystä löytynyt.<span></span></span></p>
<p class="gmail-MsoNoSpacing"><span style="font-size:12pt;font-family:"Times New Roman",serif"> </span></p>
<p class="gmail-MsoNoSpacing"><span style="font-size:12pt;font-family:"Times New Roman",serif">Timo
Jii<span></span></span></p>
<p class="gmail-MsoNoSpacing"><span style="font-size:12pt;font-family:"Times New Roman",serif"> </span></p></div></div>