[Oss] säteilyä sienissä
Marita Puikkonen
puikkonen.marita@saunalahti.fi
Fri, 06 Apr 2001 19:16:18 +0300
This is a multi-part message in MIME format.
--------------887F76EC3AFB5D44D5C44928
Content-Type: text/plain; charset=iso-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
Hei Maarit ym.
Kysyit elintarvikkeiden säteilyraja-arvoja. Alla olevat sivut eivät
suoraan vastaa kysymykseesi mutta antavat kuitenkin jonkinasteista
osviittaa. Ktl:n sivulla mainitaan (talousvedestä): "....11 kpl
viimeisestä 45 radonvesinäytteestä on ylittänyt rajan 300 Bq/l, joka
vastaa vuotuista turvallisena pidettyä säteilyannosta 0,5 mSv".
Alimmaiselta sivulta löytyvät toisaalta radioaktiivisuuden yms. eri
mitat (bequerel, gray ja sievert). Keskimmäinen on stuk:in
yleisluonteinen juttu "luonnontuotteiden" säteilystä.
http://www.ktl.fi/ymparisto/T52NS.htm (kts. Kohta "Talousveden
radioaktiivisuus ja arseenipitoisuudet")
http://www.stuk.fi/uutiset/uutiset_00.html#968674853 (yleinen artikkeli
luonnontuotteiden radioaktiivisuudesta)
http://honeybee.helsinki.fi/MMLYM/Ymps74/Luento06.htm (kts. kohta: 2
Radioaktiivisuuden mitat)
t: Marita Puikkonen
--------------887F76EC3AFB5D44D5C44928
Content-Type: text/html; charset=iso-8859-1;
name="uutiset_00.html"
Content-Transfer-Encoding: quoted-printable
Content-Disposition: inline;
filename="uutiset_00.html"
Content-Base: "http://www.stuk.fi/uutiset/uutiset_00.
html"
Content-Location: "http://www.stuk.fi/uutiset/uutiset_00.
html"
<!DOCTYPE HTML PUBLIC "-//W3C//DTD HTML 4.0 Transitional//EN"
"http://www.w3.org/TR/REC-html40/loose.dtd">
<HTML>
<HEAD>
<TITLE>Säteilyturvakeskus - Arkisto: uutisvuosi 2000</TITLE>
<META NAME=3D"creator" CONTENT=3D"">
<LINK REL=3D"stylesheet" HREF=3D"../style.css" TYPE=3D"text/css">
</HEAD>
<BODY BGCOLOR=3D"#ffffff" TEXT=3D"#000000" LINK=3D"#2c6ca6" VLINK=3D"#ff0=
000">
<CENTER><TABLE CELLPADDING=3D0 CELLSPACING=3D0 BORDER=3D0>
<TR>
<TD ROWSPAN=3D4 VALIGN=3Dtop>
<TD BGCOLOR=3D"#b5cec5" WIDTH=3D1 ROWSPAN=3D4><BR></TD>
<TD BGCOLOR=3D"#eef7ff" WIDTH=3D458>
<TABLE CELLPADDING=3D0 CELLSPACING=3D7 BORDER=3D3>
<TR align=3Dleft valign=3Dtop><TD align=3Dleft valign=3Dtop><A HREF=3D"..=
/">Etusivulle</A></TD>
<TD align=3Dright valign=3Dtop><A HREF=3D"../uutiset/">Uusimmat uutiset</=
TD></TR></TABLE></TD>
<TR BGCOLOR=3D"#eef7ff">
<TD WIDTH=3D458>
<P><BR>
<TABLE>
<TR VALIGN=3Dtop>
<H2>Uutisarkisto: vuosi 2000</h2>
<tr valign=3D"top">
<td>
<p class=3D"indent">
<img src=3D"../kuvat/nuoli.gif" width=3D8 height=3D9 alt=3D"">
</p>
</td>
<td>
<p class=3D"linktitle">
<a href=3D"#977479361">Pohjasedimenttien tutkijan on syyt=E4 valita v=E4l=
ineens=E4 tarkoin</A>
</p>
</td>
</tr>
<tr valign=3D"top">
<td>
<p class=3D"indent">
<img src=3D"../kuvat/nuoli.gif" width=3D8 height=3D9 alt=3D"">
</p>
</td>
<td>
<p class=3D"linktitle">
<a href=3D"#976873814">Radioaktiivisia rannekelloja ei l=F6ytynyt Suomest=
a</A>
</p>
</td>
</tr>
<tr valign=3D"top">
<td>
<p class=3D"indent">
<img src=3D"../kuvat/nuoli.gif" width=3D8 height=3D9 alt=3D"">
</p>
</td>
<td>
<p class=3D"linktitle">
<a href=3D"#976872431">Luonto opettaa:<br> Tutkimus ydinj=E4tteen loppusi=
joituksen turvallisuudesta</A>
</p>
</td>
</tr>
<tr valign=3D"top">
<td>
<p class=3D"indent">
<img src=3D"../kuvat/nuoli.gif" width=3D8 height=3D9 alt=3D"">
</p>
</td>
<td>
<p class=3D"linktitle">
<a href=3D"#976027099">Ranskassa on myyty radioaktiivisia rannekelloja</A=
>
</p>
</td>
</tr>
<tr valign=3D"top">
<td>
<p class=3D"indent">
<img src=3D"../kuvat/nuoli.gif" width=3D8 height=3D9 alt=3D"">
</p>
</td>
<td>
<p class=3D"linktitle">
<a href=3D"#975663912">Suomalaislaboratoriot analysoivat yhdess=E4 ydinma=
teriaaleja</A>
</p>
</td>
</tr>
<tr valign=3D"top">
<td>
<p class=3D"indent">
<img src=3D"../kuvat/nuoli.gif" width=3D8 height=3D9 alt=3D"">
</p>
</td>
<td>
<p class=3D"linktitle">
<a href=3D"#975060894">STUK tutkii radonaltistusta ty=F6paikoilla ja kode=
issa</A>
</p>
</td>
</tr>
<tr valign=3D"top">
<td>
<p class=3D"indent">
<img src=3D"../kuvat/nuoli.gif" width=3D8 height=3D9 alt=3D"">
</p>
</td>
<td>
<p class=3D"linktitle">
<a href=3D"#974454273">STUK kouluttaa Pohjoismaita ydinkoekiellon valvonn=
assa</A>
</p>
</td>
</tr>
<tr valign=3D"top">
<td>
<p class=3D"indent">
<img src=3D"../kuvat/nuoli.gif" width=3D8 height=3D9 alt=3D"">
</p>
</td>
<td>
<p class=3D"linktitle">
<a href=3D"#973848693">EU-kandidaattien ydinturvallisuus arvioitu</A>
</p>
</td>
</tr>
<tr valign=3D"top">
<td>
<p class=3D"indent">
<img src=3D"../kuvat/nuoli.gif" width=3D8 height=3D9 alt=3D"">
</p>
</td>
<td>
<p class=3D"linktitle">
<a href=3D"#973848587">S=E4teilyannosvalvonta yhten=E4istyy</A>
</p>
</td>
</tr>
<tr valign=3D"top">
<td>
<p class=3D"indent">
<img src=3D"../kuvat/nuoli.gif" width=3D8 height=3D9 alt=3D"">
</p>
</td>
<td>
<p class=3D"linktitle">
<a href=3D"#973152291">S=E4teilysuojelu suuntaa luonnon suojeluun</A>
</p>
</td>
</tr>
<tr valign=3D"top">
<td>
<p class=3D"indent">
<img src=3D"../kuvat/nuoli.gif" width=3D8 height=3D9 alt=3D"">
</p>
</td>
<td>
<p class=3D"linktitle">
<a href=3D"#972640568">STUKin tutkimus kaipaa n=E4kyvyytt=E4</A>
</p>
</td>
</tr>
<tr valign=3D"top">
<td>
<p class=3D"indent">
<img src=3D"../kuvat/nuoli.gif" width=3D8 height=3D9 alt=3D"">
</p>
</td>
<td>
<p class=3D"linktitle">
<a href=3D"#972633131">EU:n suositukset ohjaavat s=E4teilyn l=E4=E4ketiet=
eellist=E4 k=E4ytt=F6=E4</A>
</p>
</td>
</tr>
<tr valign=3D"top">
<td>
<p class=3D"indent">
<img src=3D"../kuvat/nuoli.gif" width=3D8 height=3D9 alt=3D"">
</p>
</td>
<td>
<p class=3D"linktitle">
<a href=3D"#971428899">Lapsen s=E4teilyannos on pidett=E4v=E4 pienen=E4</=
A>
</p>
</td>
</tr>
<tr valign=3D"top">
<td>
<p class=3D"indent">
<img src=3D"../kuvat/nuoli.gif" width=3D8 height=3D9 alt=3D"">
</p>
</td>
<td>
<p class=3D"linktitle">
<a href=3D"#970816313">Radonmittauskausi alkaa pian</A>
</p>
</td>
</tr>
<tr valign=3D"top">
<td>
<p class=3D"indent">
<img src=3D"../kuvat/nuoli.gif" width=3D8 height=3D9 alt=3D"">
</p>
</td>
<td>
<p class=3D"linktitle">
<a href=3D"#970219363">Ven=E4j=E4n ja Baltian rajaviranomaiset hakevat s=E4=
teilyoppia Suomesta</A>
</p>
</td>
</tr>
<tr valign=3D"top">
<td>
<p class=3D"indent">
<img src=3D"../kuvat/nuoli.gif" width=3D8 height=3D9 alt=3D"">
</p>
</td>
<td>
<p class=3D"linktitle">
<a href=3D"#969614953">Tuhkan k=E4ytt=F6 mets=E4n lannoitteena ei lis=E4=E4=
s=E4teilyannosta</A>
</p>
</td>
</tr>
<tr valign=3D"top">
<td>
<p class=3D"indent">
<img src=3D"../kuvat/nuoli.gif" width=3D8 height=3D9 alt=3D"">
</p>
</td>
<td>
<p class=3D"linktitle">
<a href=3D"#969267720">Joditabletit olisivat suojanneet Tshernobylin ymp=E4=
rist=F6n lapset</A>
</p>
</td>
</tr>
<tr valign=3D"top">
<td>
<p class=3D"indent">
<img src=3D"../kuvat/nuoli.gif" width=3D8 height=3D9 alt=3D"">
</p>
</td>
<td>
<p class=3D"linktitle">
<a href=3D"#969015127">Ydinosaaminen turvattava asiantuntijoiden ik=E4=E4=
ntyess=E4</A>
</p>
</td>
</tr>
<tr valign=3D"top">
<td>
<p class=3D"indent">
<img src=3D"../kuvat/nuoli.gif" width=3D8 height=3D9 alt=3D"">
</p>
</td>
<td>
<p class=3D"linktitle">
<a href=3D"#968674853">Riistasta suhteellisesti v=E4hiten s=E4teily=E4 lu=
onnontuotteista</A>
</p>
</td>
</tr>
<tr valign=3D"top">
<td>
<p class=3D"indent">
<img src=3D"../kuvat/nuoli.gif" width=3D8 height=3D9 alt=3D"">
</p>
</td>
<td>
<p class=3D"linktitle">
<a href=3D"#968319020">Kotkassa kadonnutta s=E4teilyl=E4hdett=E4 ei ole l=
=F6ydetty</A>
</p>
</td>
</tr>
<tr valign=3D"top">
<td>
<p class=3D"indent">
<img src=3D"../kuvat/nuoli.gif" width=3D8 height=3D9 alt=3D"">
</p>
</td>
<td>
<p class=3D"linktitle">
<a href=3D"#967792301">S=E4teilyannosten mittauksia yhten=E4istet=E4=E4n =
Euroopassa</A>
</p>
</td>
</tr>
<tr valign=3D"top">
<td>
<p class=3D"indent">
<img src=3D"../kuvat/nuoli.gif" width=3D8 height=3D9 alt=3D"">
</p>
</td>
<td>
<p class=3D"linktitle">
<a href=3D"#967200642">Helsingiss=E4 aurinko paistoi parhaiten juhannukse=
na</A>
</p>
</td>
</tr>
<tr valign=3D"top">
<td>
<p class=3D"indent">
<img src=3D"../kuvat/nuoli.gif" width=3D8 height=3D9 alt=3D"">
</p>
</td>
<td>
<p class=3D"linktitle">
<a href=3D"#966602027">Loviisan voimalaitoksen vuosihuollossa toinen vesi=
vahinko</A>
</p>
</td>
</tr>
<tr valign=3D"top">
<td>
<p class=3D"indent">
<img src=3D"../kuvat/nuoli.gif" width=3D8 height=3D9 alt=3D"">
</p>
</td>
<td>
<p class=3D"linktitle">
<a href=3D"#966586874">Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikan vaatimukset t=E4=
smentyv=E4t</A>
</p>
</td>
</tr>
<tr valign=3D"top">
<td>
<p class=3D"indent">
<img src=3D"../kuvat/nuoli.gif" width=3D8 height=3D9 alt=3D"">
</p>
</td>
<td>
<p class=3D"linktitle">
<a href=3D"#966519694">Radioaktiivista vett=E4 lattialle Loviisassa</A>
</p>
</td>
</tr>
<tr valign=3D"top">
<td>
<p class=3D"indent">
<img src=3D"../kuvat/nuoli.gif" width=3D8 height=3D9 alt=3D"">
</p>
</td>
<td>
<p class=3D"linktitle">
<a href=3D"#966269561">Ydinsukellusveneonnettomuuden mahdolliset s=E4teil=
yhaitat</A>
</p>
</td>
</tr>
<tr valign=3D"top">
<td>
<p class=3D"indent">
<img src=3D"../kuvat/nuoli.gif" width=3D8 height=3D9 alt=3D"">
</p>
</td>
<td>
<p class=3D"linktitle">
<a href=3D"#965987224">S=E4dehoito saa laatuj=E4rjestelm=E4n</A>
</p>
</td>
</tr>
<tr valign=3D"top">
<td>
<p class=3D"indent">
<img src=3D"../kuvat/nuoli.gif" width=3D8 height=3D9 alt=3D"">
</p>
</td>
<td>
<p class=3D"linktitle">
<a href=3D"#965371769">El=E4imille tehd=E4=E4n r=F6ntgentutkimuksia yh=E4=
enemm=E4n</A>
</p>
</td>
</tr>
<tr valign=3D"top">
<td>
<p class=3D"indent">
<img src=3D"../kuvat/nuoli.gif" width=3D8 height=3D9 alt=3D"">
</p>
</td>
<td>
<p class=3D"linktitle">
<a href=3D"#964768868">S=E4teilyty=F6t=E4 tekee Suomessa 10 600 ihm=
ist=E4</A>
</p>
</td>
</tr>
<tr valign=3D"top">
<td>
<p class=3D"indent">
<img src=3D"../kuvat/nuoli.gif" width=3D8 height=3D9 alt=3D"">
</p>
</td>
<td>
<p class=3D"linktitle">
<a href=3D"#964167703">Loviisan ydinvoimalaitoksen ykk=F6syksikk=F6=E4 hu=
olletaan</A>
</p>
</td>
</tr>
<TR VALIGN=3Dtop>
<TD>
<P CLASS=3Dindent>
<IMG SRC=3D"../kuvat/nuoli.gif" WIDTH=3D8 HEIGHT=3D9 ALT=3D"">
</P>
</TD>
<TD>
<P CLASS=3Dlinktitle>
<A HREF=3D"#964075148">STUK opastaa radonturvalliseen rakentamiseen asunt=
omessuilla</A>
</P>
</TD>
</TR>
<TR VALIGN=3Dtop>
<TD>
<P CLASS=3Dindent>
<IMG SRC=3D"../kuvat/nuoli.gif" WIDTH=3D8 HEIGHT=3D9 ALT=3D"">
</P>
</TD>
<TD>
<P CLASS=3Dlinktitle>
<A HREF=3D"#963563424">It=E4meren radioaktiivisuudesta selvitys</A>
</P>
</TD>
</TR>
<TR VALIGN=3Dtop>
<TD>
<P CLASS=3Dindent>
<IMG SRC=3D"../kuvat/nuoli.gif" WIDTH=3D8 HEIGHT=3D9 ALT=3D"">
</P>
</TD>
<TD>
<P CLASS=3Dlinktitle>
<A HREF=3D"#962957679">Auringon polttavuus Helsingiss=E4 selvi=E4=E4 inte=
rnetist=E4 </A>
</P>
</TD>
</TR>
<TR VALIGN=3Dtop>
<TD>
<P CLASS=3Dindent>
<IMG SRC=3D"../kuvat/nuoli.gif" WIDTH=3D8 HEIGHT=3D9 ALT=3D"">
</P>
</TD>
<TD>
<P CLASS=3Dlinktitle>
<A HREF=3D"#962353828">S=E4teilyl=E4hdett=E4 k=E4sitelleen miehen s=E4tei=
lyarvot ovat normaalit </A>
</P>
</TD>
</TR>
<TR VALIGN=3Dtop>
<TD>
<P CLASS=3Dindent>
<IMG SRC=3D"../kuvat/nuoli.gif" WIDTH=3D8 HEIGHT=3D9 ALT=3D"">
</P>
</TD>
<TD>
<P CLASS=3Dlinktitle>
<A HREF=3D"#961593644">STUK selvitt=E4=E4 romuttamoon joutuneen s=E4teily=
l=E4hteen alkuper=E4=E4</A>
</P>
</TD>
</TR>
<TR VALIGN=3Dtop>
<TD>
<P CLASS=3Dindent>
<IMG SRC=3D"../kuvat/nuoli.gif" WIDTH=3D8 HEIGHT=3D9 ALT=3D"">
</P>
</TD>
<TD>
<P CLASS=3Dlinktitle>
<A HREF=3D"#961056775">Porakaivoveden radonpitoisuus kannattaa tutkia</A>=
</P>
</TD>
</TR>
<TR VALIGN=3Dtop>
<TD>
<P CLASS=3Dindent>
<IMG SRC=3D"../kuvat/nuoli.gif" WIDTH=3D8 HEIGHT=3D9 ALT=3D"">
</P>
</TD>
<TD>
<P CLASS=3Dlinktitle>
<A HREF=3D"#960534930">S=E4teilyaltistus selville jopa vuosikymmenten tak=
aa</A>
</P>
</TD>
</TR>
<TR VALIGN=3Dtop>
<TD>
<P CLASS=3Dindent>
<IMG SRC=3D"../kuvat/nuoli.gif" WIDTH=3D8 HEIGHT=3D9 ALT=3D"">
</P>
</TD>
<TD>
<P CLASS=3Dlinktitle>
<A HREF=3D"#959938170">STUKissa jaetaan l=E4ntist=E4 ydinturvallisuusoppi=
a id=E4n osaajille</A>
</P>
</TD>
</TR>
<TR VALIGN=3Dtop>
<TD>
<P CLASS=3Dindent>
<IMG SRC=3D"../kuvat/nuoli.gif" WIDTH=3D8 HEIGHT=3D9 ALT=3D"">
</P>
</TD>
<TD>
<P CLASS=3Dlinktitle>
<A HREF=3D"#959673939">Olkiluodon ydinvoimalaitoksen ykk=F6syksikk=F6=E4 =
huolletaan</A>
</P>
</TD>
</TR>
<TR VALIGN=3Dtop>
<TD>
<P CLASS=3Dindent>
<IMG SRC=3D"../kuvat/nuoli.gif" WIDTH=3D8 HEIGHT=3D9 ALT=3D"">
</P>
</TD>
<TD>
<P CLASS=3Dlinktitle>
<A HREF=3D"#959670122">Matkapuhelinten vaikutuksia terveyteen tutkitaan</=
A>
</P>
</TD>
</TR>
<TR VALIGN=3Dtop>
<TD>
<P CLASS=3Dindent>
<IMG SRC=3D"../kuvat/nuoli.gif" WIDTH=3D8 HEIGHT=3D9 ALT=3D"">
</P>
</TD>
<TD>
<P CLASS=3Dlinktitle>
<A HREF=3D"#959669938">ALARA-lehti kertoo k=E4ytetyn ydinpolttoaineen lop=
pusijoituksesta</A>
</P>
</TD>
</TR>
<TR VALIGN=3Dtop>
<TD>
<P CLASS=3Dindent>
<IMG SRC=3D"../kuvat/nuoli.gif" WIDTH=3D8 HEIGHT=3D9 ALT=3D"">
</P>
</TD>
<TD>
<P CLASS=3Dlinktitle>
<A HREF=3D"#959669635">Eurooppalaiset suositukset rakennusmateriaalien lu=
onnon radioaktiivisuudelle</A>
</P>
</TD>
</TR>
<TR VALIGN=3Dtop>
<TD>
<P CLASS=3Dindent>
<IMG SRC=3D"../kuvat/nuoli.gif" WIDTH=3D8 HEIGHT=3D9 ALT=3D"">
</P>
</TD>
<TD>
<P CLASS=3Dlinktitle>
<A HREF=3D"#957779467">Olkiluodon ydinvoimalaitoksen kakkosyksik=F6n vuos=
ihuolto alkoi</A>
</P>
</TD>
</TR>
<TR VALIGN=3Dtop>
<TD>
<P CLASS=3Dindent>
<IMG SRC=3D"../kuvat/nuoli.gif" WIDTH=3D8 HEIGHT=3D9 ALT=3D"">
</P>
</TD>
<TD>
<P CLASS=3Dlinktitle>
<A HREF=3D"#957514864">Ty=F6paikkojen radon mitattava l=E4hes 100 kunnass=
a</A>
</P>
</TD>
</TR>
<TR VALIGN=3Dtop>
<TD>
<P CLASS=3Dindent>
<IMG SRC=3D"../kuvat/nuoli.gif" WIDTH=3D8 HEIGHT=3D9 ALT=3D"">
</P>
</TD>
<TD>
<P CLASS=3Dlinktitle>
<A HREF=3D"#956761437">Palomiehet ja lapset k=E4rsiv=E4t Tshernobylin onn=
ettomuudesta eniten</A>
</P>
</TD>
</TR>
<TR VALIGN=3Dtop>
<TD>
<P CLASS=3Dindent>
<IMG SRC=3D"../kuvat/nuoli.gif" WIDTH=3D8 HEIGHT=3D9 ALT=3D"">
</P>
</TD>
<TD>
<P CLASS=3Dlinktitle>
<A HREF=3D"#956658504">WHO uusi joditablettisuosituksensa ydinonnettomuud=
en varalle</A>
</P>
</TD>
</TR>
<TR VALIGN=3Dtop>
<TD>
<P CLASS=3Dindent>
<IMG SRC=3D"../kuvat/nuoli.gif" WIDTH=3D8 HEIGHT=3D9 ALT=3D"">
</P>
</TD>
<TD>
<P CLASS=3Dlinktitle>
<A HREF=3D"#956225665">It=E4voimaloiden paloturvallisuus selvitet=E4=E4n<=
/A>
</P>
</TD>
</TR>
<TR VALIGN=3Dtop>
<TD>
<P CLASS=3Dindent>
<IMG SRC=3D"../kuvat/nuoli.gif" WIDTH=3D8 HEIGHT=3D9 ALT=3D"">
</P>
</TD>
<TD>
<P CLASS=3Dlinktitle>
<A HREF=3D"#955699993">Auringonvalosta on turvallisinta nauttia liikkuen<=
/A>
</P>
</TD>
</TR>
<TR VALIGN=3Dtop>
<TD>
<P CLASS=3Dindent>
<IMG SRC=3D"../kuvat/nuoli.gif" WIDTH=3D8 HEIGHT=3D9 ALT=3D"">
</P>
</TD>
<TD>
<P CLASS=3Dlinktitle>
<A HREF=3D"#955104063">Palovaroittimien tuonti ylitti miljoonan</A>
</P>
</TD>
</TR>
<TR VALIGN=3Dtop>
<TD>
<P CLASS=3Dindent>
<IMG SRC=3D"../kuvat/nuoli.gif" WIDTH=3D8 HEIGHT=3D9 ALT=3D"">
</P>
</TD>
<TD>
<P CLASS=3Dlinktitle>
<A HREF=3D"#954492765">Ven=E4j=E4n suljettujen ydinreaktorien purkaminen =
vie aikaa</A>
</P>
</TD>
</TR>
<TR VALIGN=3Dtop>
<TD>
<P CLASS=3Dindent>
<IMG SRC=3D"../kuvat/nuoli.gif" WIDTH=3D8 HEIGHT=3D9 ALT=3D"">
</P>
</TD>
<TD>
<P CLASS=3Dlinktitle>
<A HREF=3D"#953898369">IAEA arvioi STUKin toiminnan hyv=E4ksi</A>
</P>
</TD>
</TR>
<TR VALIGN=3Dtop>
<TD>
<P CLASS=3Dindent>
<IMG SRC=3D"../kuvat/nuoli.gif" WIDTH=3D8 HEIGHT=3D9 ALT=3D"">
</P>
</TD>
<TD>
<P CLASS=3Dlinktitle>
<A HREF=3D"#953298171">Ty=F6ntekij=F6iden s=E4teilyaltistus pieneni</A>
</P>
</TD>
</TR>
<TR VALIGN=3Dtop>
<TD>
<P CLASS=3Dindent>
<IMG SRC=3D"../kuvat/nuoli.gif" WIDTH=3D8 HEIGHT=3D9 ALT=3D"">
</P>
</TD>
<TD>
<P CLASS=3Dlinktitle>
<A HREF=3D"#952678930">Viron r=F6ntgenhoitajat koulun penkille</A>
</P>
</TD>
</TR>
<TR VALIGN=3Dtop>
<TD>
<P CLASS=3Dindent>
<IMG SRC=3D"../kuvat/nuoli.gif" WIDTH=3D8 HEIGHT=3D9 ALT=3D"">
</P>
</TD>
<TD>
<P CLASS=3Dlinktitle>
<A HREF=3D"#951813964">Viel=E4 ehtii tilata radonmittauksen</A>
</P>
</TD>
</TR>
<TR VALIGN=3Dtop>
<TD>
<P CLASS=3Dindent>
<IMG SRC=3D"../kuvat/nuoli.gif" WIDTH=3D8 HEIGHT=3D9 ALT=3D"">
</P>
</TD>
<TD>
<P CLASS=3Dlinktitle>
<A HREF=3D"#951479121">Tulli k=E4=E4nnytti s=E4teilevi=E4 kuljetuksia</A>=
</P>
</TD>
</TR>
<TR VALIGN=3Dtop>
<TD>
<P CLASS=3Dindent>
<IMG SRC=3D"../kuvat/nuoli.gif" WIDTH=3D8 HEIGHT=3D9 ALT=3D"">
</P>
</TD>
<TD>
<P CLASS=3Dlinktitle>
<A HREF=3D"#950870196">L=E4=E4k=E4rit saavat s=E4teilykoulutusta</A>
</P>
</TD>
</TR>
<TR VALIGN=3Dtop>
<TD>
<P CLASS=3Dindent>
<IMG SRC=3D"../kuvat/nuoli.gif" WIDTH=3D8 HEIGHT=3D9 ALT=3D"">
</P>
</TD>
<TD>
<P CLASS=3Dlinktitle>
<A HREF=3D"#950270416">Metsien radioaktiivisuuden laskentaan uusi malli</=
A>
</P>
</TD>
</TR>
<TR VALIGN=3Dtop>
<TD>
<P CLASS=3Dindent>
<IMG SRC=3D"../kuvat/nuoli.gif" WIDTH=3D8 HEIGHT=3D9 ALT=3D"">
</P>
</TD>
<TD>
<P CLASS=3Dlinktitle>
<A HREF=3D"#949661926">Tallinnan lentokentt=E4 saa uudet s=E4teilyvalvont=
alaitteet</A>
</P>
</TD>
</TR>
<TR VALIGN=3Dtop>
<TD>
<P CLASS=3Dindent>
<IMG SRC=3D"../kuvat/nuoli.gif" WIDTH=3D8 HEIGHT=3D9 ALT=3D"">
</P>
</TD>
<TD>
<P CLASS=3Dlinktitle>
<A HREF=3D"#949171416">Loviisan ydinvoimalaitoksen kakkosyksikk=F6 otetti=
in pois s=E4hk=F6ntuotannosta korjaust=F6iden ajaksi</A>
</P>
</TD>
</TR>
<TR VALIGN=3Dtop>
<TD>
<P CLASS=3Dindent>
<IMG SRC=3D"../kuvat/nuoli.gif" WIDTH=3D8 HEIGHT=3D9 ALT=3D"">
</P>
</TD>
<TD>
<P CLASS=3Dlinktitle>
<A HREF=3D"#949054222">Suomen ydinvoimalaitoksissa sattui viisi INES-1 -t=
apahtumaa vuonna 1999</A>
</P>
</TD>
</TR>
<TR VALIGN=3Dtop>
<TD>
<P CLASS=3Dindent>
<IMG SRC=3D"../kuvat/nuoli.gif" WIDTH=3D8 HEIGHT=3D9 ALT=3D"">
</P>
</TD>
<TD>
<P CLASS=3Dlinktitle>
<A HREF=3D"#948722639">Pesuvedet sottasivat hiekkaa Olkiluodossa</A>
</P>
</TD>
</TR>
<TR VALIGN=3Dtop>
<TD>
<P CLASS=3Dindent>
<IMG SRC=3D"../kuvat/nuoli.gif" WIDTH=3D8 HEIGHT=3D9 ALT=3D"">
</P>
</TD>
<TD>
<P CLASS=3Dlinktitle>
<A HREF=3D"#948458115">Taloyhti=F6iden ja ty=F6paikkojen varattava jodita=
bletteja</A>
</P>
</TD>
</TR>
<TR VALIGN=3Dtop>
<TD>
<P CLASS=3Dindent>
<IMG SRC=3D"../kuvat/nuoli.gif" WIDTH=3D8 HEIGHT=3D9 ALT=3D"">
</P>
</TD>
<TD>
<P CLASS=3Dlinktitle>
<A HREF=3D"#948191395">Sotilaat ja siviilit pohtivat yhteisty=F6t=E4 ydin=
onnettomuuksissa</A>
</P>
</TD>
</TR>
<TR VALIGN=3Dtop>
<TD>
<P CLASS=3Dindent>
<IMG SRC=3D"../kuvat/nuoli.gif" WIDTH=3D8 HEIGHT=3D9 ALT=3D"">
</P>
</TD>
<TD>
<P CLASS=3Dlinktitle>
<A HREF=3D"#947674466">K=E4ytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen peria=
atep=E4=E4t=F6kselle ei ydinturvallisuuteen perustuvia esteit=E4</A>
</P>
</TD>
</TR>
<TR VALIGN=3Dtop>
<TD>
<P CLASS=3Dindent>
<IMG SRC=3D"../kuvat/nuoli.gif" WIDTH=3D8 HEIGHT=3D9 ALT=3D"">
</P>
</TD>
<TD>
<P CLASS=3Dlinktitle>
<A HREF=3D"#947250571">Pohjoismaiden ensimm=E4inen rekkar=F6ntgen sai luv=
an STUKilta</A>
</P>
</TD>
</TR>
<TR VALIGN=3Dtop>
<TD>
<P CLASS=3Dindent>
<IMG SRC=3D"../kuvat/nuoli.gif" WIDTH=3D8 HEIGHT=3D9 ALT=3D"">
</P>
</TD>
<TD>
<P CLASS=3Dlinktitle>
<A HREF=3D"#946891051">Ydinturvallisuus ei vaarantunut vuodenvaihteessa P=
ohjois-Amerikassa</A>
</P>
</TD>
</TR>
<TR VALIGN=3Dtop>
<TD>
<P CLASS=3Dindent>
<IMG SRC=3D"../kuvat/nuoli.gif" WIDTH=3D8 HEIGHT=3D9 ALT=3D"">
</P>
</TD>
<TD>
<P CLASS=3Dlinktitle>
<A HREF=3D"#946697400">Ydinvoimaloissa ei turvallisuusongelmia uudenvuode=
ny=F6n=E4</A>
</P>
</TD>
</TR>
<TR VALIGN=3Dtop>
<TD>
<P CLASS=3Dindent>
<IMG SRC=3D"../kuvat/nuoli.gif" WIDTH=3D8 HEIGHT=3D9 ALT=3D"">
</P>
</TD>
<TD>
<P CLASS=3Dlinktitle>
<A HREF=3D"#946680831">Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalat toimivat norma=
alisti</A>
</P>
</TD>
</TR>
<TR VALIGN=3Dtop>
<TD>
<P CLASS=3Dindent>
<IMG SRC=3D"../kuvat/nuoli.gif" WIDTH=3D8 HEIGHT=3D9 ALT=3D"">
</P>
</TD>
<TD>
<P CLASS=3Dlinktitle>
<A HREF=3D"#946678719">Ven=E4j=E4 siirtyi vuoteen 2000</A>
</P>
</TD>
</TR>
<TR VALIGN=3Dtop>
<TD>
<P CLASS=3Dindent>
<IMG SRC=3D"../kuvat/nuoli.gif" WIDTH=3D8 HEIGHT=3D9 ALT=3D"">
</P>
</TD>
<TD>
<P CLASS=3Dlinktitle>
<A HREF=3D"#946697400">Ydinvoimaloissa ei turvallisuusongelmia uudenvuode=
ny=F6n=E4</A>
</P>
</TD>
</TR>
<TR VALIGN=3Dtop>
<TD>
<P CLASS=3Dindent>
<IMG SRC=3D"../kuvat/nuoli.gif" WIDTH=3D8 HEIGHT=3D9 ALT=3D"">
</P>
</TD>
<TD>
<P CLASS=3Dlinktitle>
<A HREF=3D"#946680831">Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalat toimivat norma=
alisti</A>
</P>
</TD>
</TR>
<TR VALIGN=3Dtop>
<TD>
<P CLASS=3Dindent>
<IMG SRC=3D"../kuvat/nuoli.gif" WIDTH=3D8 HEIGHT=3D9 ALT=3D"">
</P>
</TD>
<TD>
<P CLASS=3Dlinktitle>
<A HREF=3D"#946678719">Ven=E4j=E4 siirtyi vuoteen 2000</A>
</P>
</TD>
</TR>
</TABLE>
<P ALIGN=3Dcenter>
<IMG SRC=3D"../kuvat/vinonelio.gif" WIDTH=3D9 HEIGHT=3D8 HSPACE=3D10 ALT=3D=
"">
<IMG SRC=3D"../kuvat/vinonelio.gif" WIDTH=3D9 HEIGHT=3D8 HSPACE=3D10 ALT=3D=
"">
<IMG SRC=3D"../kuvat/vinonelio.gif" WIDTH=3D9 HEIGHT=3D8 HSPACE=3D10 ALT=3D=
"">
</P>
<A NAME=3D"977479361"></A>
<p align=3D"center">
<img src=3D"../kuvat/vinonelio.gif" width=3D"9" height=3D"8" hspace=3D"10=
" alt=3D"">
</p>
<h3 class=3D"uutiset">Pohjasedimenttien tutkijan on syyt=E4 valita v=E4li=
neens=E4 tarkoin</h3>
<p class=3D"ingressi">
(22.12.2000)
<P>
<div class=3D"uutinen">
Ep=E4onninen pohjasedimenttien tutkija, joka ei tunne tai ota huomioon n=E4=
ytteenottoon liittyvi=E4 virhel=E4hteit=E4, voi pilata tutkimuksensa jo e=
nnen kuin on sit=E4 kunnolla edes aloittanut. Juuri valmistuneessa It=E4m=
eren maiden yhteisess=E4 vertailututkimuksessa todettiin, ett=E4 virhel=E4=
hteit=E4 on runsain mitoin tarjolla ja niiden vaikutukset voivat olla koh=
talokkaat tutkimuksen tuloksen kannalta. =
<P>
Kun sedimentit kerrostuvat vesist=F6jen pohjalle, ne muodostavat er=E4=E4=
nlaisen historian kirjan, jota tutkimalla voidaan j=E4ljitt=E4=E4 vesist=F6=
n ja koko ymp=E4rist=F6n tilassa tapahtuneita muutoksia. S=E4teilyturvake=
skuksen tutkimuksissa seurataan radioaktiivisten aineiden esiintymist=E4 =
It=E4meress=E4. =
<P>
Radionuklidit ovat k=E4ytt=F6kelpoisia merkkiaineita my=F6s vertailtaessa=
n=E4ytteenottomenetelmi=E4 kesken=E4=E4n, koska 1960-luvun ydinasekokeid=
en ja Tshernobylin laskeumat ovat j=E4tt=E4neet kerrostumiin omat merkkin=
s=E4, esimerkiksi cesiumin pitoisuuspiikin. Vertaamalla n=E4iden merkkien=
sijaintia ja kyseisten aineiden kokonaism=E4=E4ri=E4 rinnakkain otetuiss=
a n=E4ytteiss=E4, voidaan arvioida n=E4ytteenoton onnistumista.
<P>
Kymmenen eri n=E4ytteenottov=E4lineist=F6n vertailututkimuksen tulokset a=
nalysoineen STUKin laboratorionjohtaja Erkki Iluksen mukaan selvitys teht=
iin, koska It=E4merta tutkitaan kansainv=E4lisen=E4 yhteisty=F6n=E4, ja e=
ri maiden ja tutkimuslaitosten tulokset ker=E4t=E4=E4n yhteiseen tietopan=
kkiin. On t=E4rke=E4=E4, ett=E4 tuloksia voidaan verrata kesken=E4=E4n. =
<P>
It=E4meren pohja on usein hyvin pehme=E4=E4 liejua ja sedimentin ja veden=
rajapinta on kuin veteen piirretty viiva. Sedimentin pintakerroksen muod=
ostavat yleens=E4 hyvin kevyet ja helposti liikkeelle l=E4htev=E4t hiukka=
set. Suomalaiset ovatkin kehitt=E4neet pehmeille pohjille hyvin soveltuvi=
a sedimenttinoutimia. Vertailu osoitti, ett=E4 valtameriolosuhteisiin keh=
itetyt raskaat ja suurikokoiset v=E4lineet eiv=E4t v=E4ltt=E4m=E4tt=E4 so=
vellu It=E4mereen.
<P>
Tutkimus toi esiin varsin suuria eroja eri tyyppisill=E4 noutimilla saatu=
jen tulosten v=E4lill=E4. Vaikka tulosten hajonta oli suuri, vertailu oli=
eritt=E4in hy=F6dyllinen, sill=E4 se osoitti kuinka paljon n=E4ytteenott=
oon on syyt=E4 kiinnitt=E4=E4 huomiota sedimenttej=E4 tutkittaessa.
</div>
<A NAME=3D"976873814"></A>
<p align=3D"center">
<img src=3D"../kuvat/vinonelio.gif" width=3D"9" height=3D"8" hspace=3D"10=
" alt=3D"">
</p>
<h3 class=3D"uutiset">Radioaktiivisia rannekelloja ei l=F6ytynyt Suomesta=
</h3>
<p class=3D"ingressi">
(15.12.2000)
<P>
<div class=3D"uutinen">
Hongkongissa valmistettuja radioaktiivisia osia sis=E4lt=E4neit=E4 rannek=
elloja ei ole Kuluttajaviraston mukaan l=F6ydetty Suomesta. =
<P>
Kuntien terveystarkastajat ovat tarkastaneet noin nelj=E4kymment=E4 kello=
liikett=E4 ymp=E4ri maan. Myynniss=E4 ei ole ollut Ranskassa radioaktiivi=
siksi havaittuja Trophy-merkkisi=E4 kelloja. My=F6sk=E4=E4n Suomen Kellos=
epp=E4liitto ei ole l=F6yt=E4nyt kyseisi=E4 kelloja Suomesta.
</div>
<A NAME=3D"976872431"></A>
<p align=3D"center">
<img src=3D"../kuvat/vinonelio.gif" width=3D"9" height=3D"8" hspace=3D"10=
" alt=3D"">
</p>
<h3 class=3D"uutiset">Luonto opettaa:<br> Tutkimus ydinj=E4tteen loppusij=
oituksen turvallisuudesta</h3>
<p class=3D"ingressi">
(15.12.2000)
<p>
<div class=3D"uutinen">
K=E4ytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen turvallisuuden arvioinnille =
kehitet=E4=E4n nykyisi=E4 t=E4ydent=E4vi=E4 menetelmi=E4. Asiaan pureutuv=
aan nelivuotiseen tutkimushankkeeseen osallistuu tutkimuslaitoksia yhdeks=
=E4st=E4 maasta. Suomesta mukana on S=E4teilyturvakeskus (STUK). =
<p>
Arvioinnit Suomen kallioper=E4=E4n sijoitettavan k=E4ytetyn ydinpolttoain=
een radioaktiivisten aineiden kulkeutumisesta perustuvat p=E4=E4asiassa l=
aboratorio- ja kentt=E4tutkimuksiin sek=E4 tietokonelaskelmiin. Koska luo=
nnon olosuhteet ovat monimutkaisempia ja vaihtelevampia kuin teoreettiset=
mallit, analyyseihin sis=E4ltyy aina ep=E4varmuuksia. Ep=E4varmuuksia ai=
heuttaa my=F6s se, ett=E4 arvioinnit t=E4ytyy ulottaa hyvin kauas tulevai=
suuteen.
<p>
Kansainv=E4lisess=E4 tutkimushankkeessa loppusijoituksen turvallisuuden a=
rvioinnin perusteena k=E4ytet=E4=E4n ymp=E4rist=F6ss=E4 luonnostaan esiin=
tyvien radioaktiivisten ja muiden myrkyllisten alkuaineiden kulkeutumista=
kallioper=E4ss=E4 erityisesti pohjaveden mukana. Tutkimuksella hankitaan=
lis=E4=E4 tietoa ja ymm=E4rryst=E4 siit=E4, mit=E4 luonnossa tapahtuu. =
T=E4m=E4 tieto auttaa osaltaan arvioimaan ihmisen kallioper=E4=E4n sijoit=
tamien radioaktiivisten aineiden k=E4ytt=E4ytymist=E4.
<p>
STUKin erikoistutkija, tohtori Karl-Heinz Hellmuth vastaa Suomen osuudest=
a tutkimushankkeessa. H=E4nen mukaansa parhaillaan ollaan yleisesti oppim=
assa, ett=E4 ihmisten tekojen ymp=E4rist=F6vaikutuksia on katsottava maai=
lmanlaajuisesti ja kokonaisvaltaisesti. T=E4m=E4 koskee my=F6s ydinj=E4tt=
een loppusijoitusta. =
<p>
- Luonto voi n=E4ytt=E4=E4 meille, kuinka radioaktiiviset aineet liikkuva=
t pohjaveden mukana ja kuinka luonnon oma kiertokulku Suomen kallioper=E4=
ss=E4 toimii, Karl-Heinz Hellmuth toteaa.
<p>
Esimerkiksi Nummi-Pusulassa Palmotun luonnonuraaniesiintym=E4st=E4 tehtyj=
en tutkimusten perusteella voidaan todeta, ett=E4 radioaktiivisten aineid=
en liikkuminen kalliossa on hyvin hidasta. T=E4ll=E4 hetkell=E4 vaikuttaa=
ep=E4todenn=E4k=F6iselt=E4, ett=E4 tutkimuksissa voisi tulla esiin seikk=
oja jotka osoittaisivat, ett=E4 k=E4ytetty=E4 ydinpolttoainetta ei voitai=
si turvallisesti sijoittaa Suomen kallioper=E4=E4n.
</div>
<A NAME=3D"976027099"></A>
<p align=3D"center">
<img src=3D"../kuvat/vinonelio.gif" width=3D"9" height=3D"8" hspace=3D"10=
" alt=3D"">
</p>
<h3 class=3D"uutiset">Ranskassa on myyty radioaktiivisia rannekelloja</h3=
>
<p class=3D"ingressi">
(5.12.2000)
<BR><BR>
<div class=3D"uutinen">
Ranskan s=E4teilyturvallisuusviranomainen varoittaa Trophy-merkkisist=E4 =
rannekelloista, joiden metallirannekkeessa on radioaktiivista kobolttia (=
Co-60) sis=E4lt=E4vi=E4 osia. Hongkongista per=E4isin olevia kelloja on m=
yyty Ranskassa 26. lokakuuta ja 9. marraskuuta v=E4lisen=E4 aikana.
<P>
Kelloja on myyty Carrefour-ketjun myym=E4l=F6iss=E4. Myynniss=E4 oli noin=
4500 kelloa ja kolmasosa niist=E4 ehdittiin myyd=E4 ennen kuin kellojen =
radioaktiivisuus huomattiin. Radioaktiivista kobolttia on metallirannekke=
en salpaosissa. Jokaisen osan paino on noin 0,2 grammaa ja niiden aktiivi=
suus on noin 1000 becquereli=E4. Yhdess=E4 kellossa voi olla kahdesta kuu=
teen t=E4llaista aktiivista osaa. =
<P>
Ranskan viranomaiset toteavat, ett=E4 kelloista ei ole v=E4lit=F6nt=E4 va=
araa k=E4ytt=E4jilleen. Radioaktiivisen aineen aiheuttama vuosittainen s=E4=
teilyannos olisi ranskalaisen arvion mukaan noin kuusinkertainen verrattu=
na v=E4est=F6lle asetettuun annosrajaan.
<P>
Kellojen radioaktiivisuus huomattiin marraskuun 9. p=E4iv=E4 normaalissa =
ty=F6ntekij=F6iden s=E4teilyvalvonnassa Ranskan Tricastin ydinvoimalaitok=
sella. K=E4vi ilmi, ett=E4 s=E4teilyvalvonnan paljastama s=E4teilyl=E4hde=
oli rannekello, eik=E4 sill=E4 ollut tekemist=E4 ydinvoimalaitoksen toim=
innan kanssa. =
<P>
Ranskan s=E4teilyturvallisuusviranomaisen tekemiss=E4 tarkastuksissa on s=
elvitetty yhteens=E4 3000 kellon aktiivisuus. Noin puolessa kelloista, jo=
iden sarjanumero on T65007.3, oli radioaktiivista kobolttia sis=E4lt=E4v=
i=E4 osia. =
<P>
S=E4teilyturvakeskuksen Kansainv=E4liselt=E4 atomienergiaj=E4rjest=F6lt=E4=
IAEA:lta saaman tiedon mukaan Kiinan viranomaiset ovat ryhtyneet toimiin=
Hongkongissa ongelman selvitt=E4miseksi. Kuluttajavirasto ja STUK selvit=
t=E4v=E4t yhteisty=F6ss=E4, onko Suomessa ollut myynniss=E4 samaan valmis=
tussarjaan kuuluvia kelloja.
</div>
<A NAME=3D"975663912"></A>
<p align=3D"center">
<img src=3D"../kuvat/vinonelio.gif" width=3D"9" height=3D"8" hspace=3D"10=
" alt=3D"">
</p>
<h3 class=3D"uutiset">Suomalaislaboratoriot analysoivat yhdess=E4 ydinmat=
eriaaleja</h3>
<p class=3D"ingressi">
<div class=3D"uutinen">
Kolme suomalaista laboratoriota analysoi ydinmateriaaleja yhteisen FINUVE=
-konsortion nimiss=E4. =
<P>
S=E4teilyturvakeskus (STUK), VTT Kemiantekniikka ja Helsingin yliopiston =
kemian laitoksen radiokemian laboratorio (HYRL) allekirjoittivat sopimuks=
en konsortion perustamisesta viime viikolla STUKissa.
<P>
Konsortion palveluja voidaan k=E4ytt=E4=E4 kansainv=E4lisess=E4 ydinmater=
iaalien ja ydinkoekieltosopimuksen valvonnassa. N=E4it=E4 palveluja tarvi=
tsee ja tilaa esimerkiksi Kansainv=E4linen atomienergiaj=E4rjest=F6 IAEA.=
<P>
Konsortiosopimuksen mukaan STUK suorittaa p=E4=E4s=E4=E4nt=F6isesti gamma=
spektrometriset mittaukset, HYRL transuraanianalyysit ja VTT uraanin isot=
ooppisuhteiden m=E4=E4ritykset. Sopimus ei rajoita osapuolien itsen=E4ist=
=E4 toimintaa.
<P>
Johtaja Hannu Koponen STUKista huomauttaa, ett=E4 kaikki konsortion j=E4s=
enet ovat jo osoittaneet kansainv=E4lisiss=E4 hankkeissa hallitsevansa ty=
=F6t, joita nyt yhdess=E4 tarjotaan. Suomalaiset ovat olleet muun muassa =
valvomassa Irakin ydinaseohjelmaa.
</div>
<A NAME=3D"975060894"></A>
<p align=3D"center">
<img src=3D"../kuvat/vinonelio.gif" width=3D"9" height=3D"8" hspace=3D"10=
" alt=3D"">
</p>
<h3 class=3D"uutiset">STUK tutkii radonaltistusta ty=F6paikoilla ja kodei=
ssa</h3>
<p class=3D"ingressi">
(24.11.2000)
<P>
<div class=3D"uutinen">
S=E4teilyturvakeskus (STUK) aloittaa tutkimuksen, jossa mitataan suomalai=
sten radonaltistusta kotona, ty=F6ss=E4 ja vapaa-ajalla. Korkeita radonpi=
toisuuksia esiintyy sek=E4 asunnoissa ett=E4 ty=F6paikoilla. Tutkimus on =
ensimm=E4inen ty=F6paikkojen radonpitoisuuksista teht=E4v=E4 v=E4est=F6ot=
antatutkimus. Tutkimusta hy=F6dynnet=E4=E4n my=F6s ty=F6paikkojen luonnon=
s=E4teilyaltistusta koskevien EU-s=E4=E4d=F6sten toteuttamisessa Suomessa=
=2E =
<P>
L=E4hip=E4ivin=E4 4 000 v=E4est=F6rekisterist=E4 sattumanvaraisesti poimi=
ttua suomalaista saa STUKin l=E4hett=E4m=E4n kirjeen. Kirjeess=E4 pyydet=E4=
=E4n vastaamaan kyselylomakkeeseen, jossa tiedustellaan muun muassa haluk=
kuutta osallistua radonmittaukseen ja oleskeluaikoja kotona, ty=F6ss=E4 j=
a koulussa.
<P>
Tutkimuksen t=E4rkein tavoite on selvitt=E4=E4 radonaltistusta eri tyypis=
s=E4 ty=F6paikoissa ja altistuksen maantieteellist=E4 jakaumaa. Kirjeen s=
aaneista valitaan radonmittauksiin noin tuhat henkil=F6=E4. Maan pinnan t=
asolla ty=F6skentelevist=E4 valitaan noin 500, samoin ylempien kerrosten =
ty=F6ntekij=F6ist=E4. Lis=E4ksi kaikki maanalaisissa ty=F6tiloissa ty=F6s=
kentelev=E4t otetaan mukaan mittauksiin. Korkeita radonpitoisuuksia esiin=
tyy eniten maanalaisissa ty=F6paikoissa sek=E4 ty=F6tiloissa, joissa latt=
ia on yhteydess=E4 maaper=E4=E4n.
<P>
Radonmittauspurkit sijoitetaan tutkimukseen valittujen koteihin ja ty=F6p=
aikoille kahden kuukauden ajaksi. Lis=E4ksi 150 henkil=F6=E4 saa henkil=F6=
kohtaisen kannettavan radonmittauspurkin. Radonpurkkien kantajien ajank=E4=
ytt=F6=E4 seuraamalla tutkitaan ty=F6paikan ja kodin osuutta henkil=F6n s=
aamasta kokonaisannoksesta.
<P>
Tieto radonaltistuksesta ty=F6paikoilla tarkentuu =
Ty=F6paikoille sijoitetut purkit mittaavat radonpitoisuutta jatkuvasti, m=
y=F6s =F6isin ja viikonloppuisin, jolloin ty=F6ntekij=E4t eiv=E4t yleens=E4=
ole paikalla. Ty=F6aikaisen altistuksen tarkentamiseksi radonpurkkien an=
tamaa mittaustietoa t=E4ydennet=E4=E4n 5-10 ty=F6paikkaan sijoitettavalla=
jatkuvatoimisella mittalaitteella, joita pidet=E4=E4n ty=F6tiloissa viik=
on ajan. Jatkuvatoimiset mittalaitteet tallentavat tiedot tunnin v=E4lein=
=2E
<P>
STUK l=E4hett=E4=E4 mittauspurkit tutkimukseen osallistuville helmikuussa=
=2E My=F6s jatkuvat mittaukset ty=F6paikoilla tehd=E4=E4n helmi-huhtikuun=
aikana. =
<P>
Ty=F6paikoilla, kouluissa ja julkisissa tiloissa radonpitoisuus ei saa s=E4=
=E4nn=F6llisess=E4 ty=F6ss=E4 ylitt=E4=E4 400 becquereli=E4 kuutiometri=E4=
kohden. Raja-arvon ylittyess=E4 on ty=F6paikoilla ryhdytt=E4v=E4 toimenp=
iteisiin radonpitoisuuden alentamiseksi. =
<P>
Maaper=E4st=E4 huoneilmaan tunkeutuvan radonkaasun arvioidaan aiheuttavan=
Suomessa vuosittain noin 200 uutta keuhkosy=F6p=E4=E4. Mittaus on ainoa =
keino selvitt=E4=E4 sis=E4ilman radonpitoisuus, koska radonia ei voi n=E4=
hd=E4, haistaa tai maistaa. Maailman korkeimmat radonpitoisuudet l=F6ytyv=
=E4t Suomesta. =
</div>
<A NAME=3D"974454273"></A>
<p align=3D"center">
<img src=3D"../kuvat/vinonelio.gif" width=3D"9" height=3D"8" hspace=3D"10=
" alt=3D"">
</p>
<h3 class=3D"uutiset">STUK kouluttaa Pohjoismaita ydinkoekiellon valvonna=
ssa</h3>
<p class=3D"ingressi">
(17.11.2000)
<BR><BR>
<div class=3D"uutinen">
S=E4teilyturvakeskus (STUK) kouluttaa kolmea pohjoismaista s=E4teilyasian=
tuntijaa kansainv=E4lisen ydinkoekieltosopimuksen valvontaan. Helsingiss=E4=
joulukuun puoliv=E4liss=E4 STUKin tiloissa pidett=E4v=E4 kurssi kest=E4=E4=
viikon.
<P>
Kurssilaiset tulevat Ruotsista, Norjasta ja Islannista. Kouluttajina toim=
ivat p=E4=E4asiassa STUKin asiantuntijat. Kurssiin kuuluu taustatietoa yd=
inkoekieltosopimuksesta, ilmasta n=E4ytteit=E4 ker=E4=E4v=E4n automaattis=
en tutkimuslaitteen k=E4yt=F6n opastusta sek=E4 n=E4ytteiden analysointia=
=2E =
<P>
Koulutushanke saattaa saada jatkoa, sill=E4 STUKin osaamisesta ovat Pohjo=
ismaiden lis=E4ksi kiinnostuneita my=F6s muut maat.
<P>
Kansainv=E4linen ydinkoekieltosopimus (<A HREF=3D"http://www.ctbto.org">C=
omprehensive Nuclear Test Ban Treaty, CTBT</A>) kielt=E4=E4 ydinasekokeid=
en tekemisen. Sopimusta valvotaan nelj=E4ll=E4 eri tekniikalla, joista ST=
UK on erikoistunut ilman radioaktiivisuuden havainnointiin.
<P>
Sopimus avattiin allekirjoitettavaksi vuonna 1996. Sen on allekirjoittanu=
t toistaiseksi 160 ja ratifioinut 67 maata. Sopimuksen voimaantulo edelly=
tt=E4=E4, ett=E4 44 korkean ydinteknologian maata sitoutuu siihen. Niist=E4=
41 on allekirjoittanut ja 30 ratifioinut sopimuksen.
<P>
Suomi ratifioi sopimuksen vuoden 1999 tammikuussa ja avasi maailman ensim=
m=E4isen kansallisen CTBT-tietokeskuksen saman vuoden lokakuussa. Tietoke=
skuksen toiminnasta vastaa STUK.
</div>
<A NAME=3D"973848693"></A>
<p align=3D"center">
<img src=3D"../kuvat/vinonelio.gif" width=3D"9" height=3D"8" hspace=3D"10=
" alt=3D"">
</p>
<h3 class=3D"uutiset">EU-kandidaattien ydinturvallisuus arvioitu</h3>
<p class=3D"ingressi">
(10.11.2000)
<P>
<div class=3D"uutinen">
L=E4ntisen Euroopan ydinturvallisuusviranomaisten yhteisty=F6elin WENRA o=
n arvioinut EU:n j=E4senyytt=E4 hakeneiden maiden ydinturvallisuuden. Arv=
io on merkitt=E4v=E4, koska ydinturvallisuus on nostettu t=E4rke=E4ksi as=
iaksi j=E4senyysneuvotteluissa.
<P>
Lokakuussa ilmestynyt <a href=3D"http://www.stuk.fi/julkaisut/wenra.pdf">=
arvioraportti</a> <small>(pdf: 292 kb, engl.)</small> koskee Bulgarian, L=
iettuan, Romanian, Slovakian, Slovenian, Tsekin ja Unkarin ydinturvallisu=
usviranomaisten toimintaa ja ydinlaitosten turvallisuutta. WENRAan kuuluv=
at Alankomaiden, Belgian, Espanjan, Iso-Britannian, Italian, Ranskan, Ruo=
tsin, Saksan, Suomen ja Sveitsin ydinturvallisuusviranomaiset. Raportin t=
ekemiseen osallistuivat Sveitsi=E4 lukuun ottamatta kaikki WENRAn j=E4sen=
et.
<P>
Suomea WENRAssa edustaa S=E4teilyturvakeskuksen (STUK) p=E4=E4johtaja Juk=
ka Laaksonen. =
</div>
<A NAME=3D"973848587"></A>
<p align=3D"center">
<img src=3D"../kuvat/vinonelio.gif" width=3D"9" height=3D"8" hspace=3D"10=
" alt=3D"">
</p>
<h3 class=3D"uutiset">S=E4teilyannosvalvonta yhten=E4istyy</h3>
<p class=3D"ingressi">
(10.11.2000)<P>
<div class=3D"uutinen">
Englanti, Ranska, Suomi ja Belgia ovat aloittaneet yhteisen projektin, jo=
nka tavoitteena on selvitt=E4=E4, miten ydinlaitosten ty=F6ntekij=F6iden =
sis=E4ist=E4 s=E4teilyaltistusta valvotaan EU:n j=E4senmaissa. =
<P>
EU:n osaksi rahoittama OMINEX-projekti alkoi lokakuun alussa. Hankkeen ko=
ordinointivastuu on Englannin s=E4teilyturvallisuusviranomaisella NRPB:ll=
=E4. Suomesta projektiin osallistuvat S=E4teilyturvakeskus (STUK) ja Teo=
llisuuden Voiman tyt=E4ryhti=F6 TVONS. OMINEX-projektin pyrkimyksen=E4 o=
n yhdist=E4=E4 s=E4teilysuojeluasiantuntijoiden ja teollisuuden edustajie=
n tiedot ja taidot. Lopullinen tavoite on nykyist=E4 paremmat ja yhten=E4=
isemm=E4t valvontaohjelmat Euroopassa. =
<P>
STUKin erikoistutkija Tua Raholan mukaan k=E4yt=E4nt=F6j=E4 eri maiden v=E4=
lill=E4 on syyt=E4 yhten=E4ist=E4=E4, sill=E4 ty=F6 ydinlaitoksilla edell=
ytt=E4=E4 erityisosaamista ja ty=F6ntekij=E4t liikkuvat maasta toiseen. V=
alvontatulosten perusteella laskettujen s=E4teilyannosten pit=E4isi olla =
riippumattomia siit=E4, miss=E4 maassa annokset on arvioitu. T=E4rke=E4=E4=
on my=F6s ottaa selv=E4 valvonnan kustannuksista ja etsi=E4 mahdolliset =
tavat s=E4=E4st=E4=E4.
<P>
Suomessa selvitys koskee ydinvoimalaitosten valvontak=E4yt=E4nt=F6=E4. Ni=
iss=E4 maissa, joissa on ydinpolttoaineen tuotantolaitoksia ja j=E4lleenk=
=E4sittelylaitoksia, selvitykset koskevat my=F6s niit=E4. Niiss=E4 s=E4te=
ilyaltistuksen riski on suurempi kuin ydinvoimaloissa. OMINEX-projektin o=
n m=E4=E4r=E4 kest=E4=E4 kolme vuotta.
</div>
<A NAME=3D"973152291"></A>
<p align=3D"center">
<img src=3D"../kuvat/vinonelio.gif" width=3D"9" height=3D"8" hspace=3D"10=
" alt=3D"">
</p>
<h3 class=3D"uutiset">S=E4teilysuojelu suuntaa luonnon suojeluun</h3>
<p class=3D"ingressi">
(2.11.2000)<P>
<div class=3D"uutinen">
S=E4teilyturvakeskus (STUK) osallistuu kansainv=E4liseen tutkimushankkees=
een, jolla luodaan edellytyksi=E4 koko elollisen ymp=E4rist=F6n s=E4teily=
suojelulle. Tutkimus alkaa marraskuussa ja kest=E4=E4 kolme vuotta. Tutki=
mukseen osallistuu kaikkiaan kuusi maata.
<P>
Viime vuosina on entist=E4 selvemmin tiedostettu, ett=E4 ihmisen lis=E4ks=
i my=F6s kasveja ja el=E4imi=E4 pit=E4=E4 suojella s=E4teilyn haitallisil=
ta vaikutuksilta. Useiden maiden, my=F6s Suomen ydinenergialains=E4=E4d=E4=
nn=F6ss=E4 on maininta luonnon asianmukaisesta suojelusta. "Kansainv=E4li=
sesti hyv=E4ksyttyj=E4 kriteereit=E4 ymp=E4rist=F6n s=E4teilysuojelusta e=
i kuitenkaan ole olemassa", toteaa erikoistutkija Ritva Sax=E9n S=E4teily=
turvakeskuksesta. =
<P>
Sax=E9n on mukana kansainv=E4lisess=E4 FASSET-tutkimushankkeessa (Framewo=
rk for Assessment of Environmental Impact), jonka tavoite on luoda t=E4ll=
aiset kriteerit. Tutkimus selvitt=E4=E4 eri eli=F6ryhmien altistumisteit=E4=
s=E4teilylle, eli=F6iden saamia s=E4teilyannoksia ja annosten vaikutuksi=
a erilaisissa p=E4=E4st=F6tilanteissa. Tavoitteena on my=F6s kehitt=E4=E4=
yleisp=E4tev=E4t mallit eli=F6iden s=E4teilyannosten arvioimiseksi ja ta=
rpeellisen suojelun tason m=E4=E4rittelemiseksi.
<P>
STUK osallistuu hankkeen nelj=E4st=E4 ohjelma-alueesta kahteen eli s=E4te=
ilyn kulkeutumisteiden m=E4=E4rittelyyn ja suojelukriteerien luomiseen. M=
uut alueet ovat s=E4teilyannosten ja s=E4teilyn vaikutusten arviointi.
<P>
Hankkeeseen osallistuu STUKin lis=E4ksi tutkimuslaitoksia Ruotsista, Saks=
asta, Englannista, Espanjasta ja Norjasta. Koordinaattorina toimii Ruotsi=
n s=E4teilysuojeluviranomainen SSI. Kansainv=E4linen hanke maksaa yhteens=
=E4 yli 11 miljoonaa markkaa, josta Euroopan unioni maksaa osan.
</div>
<A NAME=3D"972640568"></A>
<p align=3D"center">
<img src=3D"../kuvat/vinonelio.gif" width=3D"9" height=3D"8" hspace=3D"10=
" alt=3D"">
</p>
<h3 class=3D"uutiset">STUKin tutkimus kaipaa n=E4kyvyytt=E4</h3>
<p class=3D"ingressi">
(27.10.2000)<P>
<div class=3D"uutinen">
S=E4teilyturvakeskuksen tutkimus on kansainv=E4list=E4, mutta usein STUK =
on pelk=E4st=E4=E4n yhten=E4 osanottajana kansainv=E4lisiss=E4 tutkimusha=
nkkeissa. Tutkijoitten asiantuntemus ja STUKin tutkimusresurssit riitt=E4=
isiv=E4t my=F6s tutkimusten johtamiseen, toteaa kansainv=E4linen arvioint=
iryhm=E4.<P>
Sosiaali- ja terveysministeri=F6n kutsuma nelihenkinen arviointiryhm=E4 k=
ertoi huomioistaan keskiviikkona. Sit=E4 ennen he olivat tutustuneet STUK=
in tutkimustoimintaan kirjallisen materiaalin perusteella kes=E4st=E4 alk=
aen ja paikan p=E4=E4ll=E4 STUKissa t=E4ll=E4 viikolla.<P> =
Tutkimusty=F6n tehokkuuden kannalta voisi olla hy=F6dyllist=E4, jos STUKi=
n tutkimusyksik=F6iden koko olisi nykyist=E4 suurempi ja hankkeita olisi =
v=E4hemm=E4n. On t=E4rke=E4=E4 l=F6yt=E4=E4 hyv=E4 tasapaino eri tutkimus=
hankkeiden ja STUKin muiden teht=E4vien v=E4lille. <P>
Tutkijoiden ik=E4=E4ntyminen huolestutti ryhm=E4=E4, samoin kuin se, mite=
n huolehditaan uuden asiantuntijapolven kouluttamisesta. Yhteisty=F6 ylio=
pistojen kanssa katsottiin t=E4rke=E4ksi erityisesti aloilla, jotka ovat =
l=E4hell=E4 perustutkimusta. Arvioitsijat miettiv=E4t sit=E4kin, j=E4=E4k=
=F6 t=E4rke=E4=E4 STUKin tutkimuksissa ker=E4tty=E4 tietoa joskus julkais=
ematta.<P>
Ryhm=E4n tekem=E4t huomiot ovat t=E4ss=E4 vaiheessa alustavia. Arvioinni=
n loppuraportti valmistuu vuoden loppuun menness=E4. Arviointi on osa kok=
o sosiaali- ja terveysministeri=F6n hallinnonalalla tehty=E4 arviointiohj=
elmaa. STUKin viranomaistoiminta arvioitiin viime kev=E4=E4n=E4.
<P>Arviointiryhm=E4=E4n j=E4senet ovat professori Werner Burkart Saksasta=
, tohtori Henri M=E9tivier Ranskasta, tohtori John Stather Iso-Britannias=
ta ja professori Terttu Vartiainen Kansanterveyslaitoksesta Suomesta.
</div>
<A NAME=3D"972633131"></A>
<p align=3D"center">
<img src=3D"../kuvat/vinonelio.gif" width=3D"9" height=3D"8" hspace=3D"10=
" alt=3D"">
</p>
<h3 class=3D"uutiset">EU:n suositukset ohjaavat s=E4teilyn l=E4=E4ketiete=
ellist=E4 k=E4ytt=F6=E4</h3>
<p class=3D"ingressi">
(19.10.2000)
<BR><BR>
<div class=3D"uutinen">
Yli 500 terveydenhuollon s=E4teilyn k=E4yt=F6n ammattilaista kokoontuu 24=
=2E kerran vuotuisille S=E4deturvap=E4iville Tampere-taloon. Suomen suuri=
mmilla s=E4teilyalan koulutusp=E4ivill=E4 pohditaan s=E4teilyn k=E4ytt=F6=
=F6n liittyvi=E4 ajankohtaisia asioita. T=E4n=E4 vuonna erityishuomiota k=
iinnitet=E4=E4n s=E4teilyn l=E4=E4ketieteellist=E4 k=E4ytt=F6=E4 koskevii=
n uusiin s=E4=E4d=F6ksiin ja niiden vaikutukseen k=E4yt=E4nn=F6n radiolog=
isessa ty=F6ss=E4.
<P>
EU julkaisi s=E4teilyn l=E4=E4ketieteellisest=E4 k=E4yt=F6st=E4 direktiiv=
in vuonna 1997, joka pantiin t=E4yt=E4nt=F6=F6n Suomessa vuoden 1998 lopu=
ssa annetulla s=E4teilylain muutoksella ja t=E4m=E4n vuoden toukokuussa a=
nnetulla s=E4teilyn l=E4=E4ketieteellist=E4 k=E4ytt=F6=E4 koskevalla sosi=
aali- ja terveysministeri=F6n asetuksella. Vaatimusten toteutuminen k=E4y=
t=E4nn=F6n radiologisessa ty=F6ss=E4 vie useita vuosia.
<P> =
S=E4teilyaltistusta aiheuttavien tutkimus- ja hoitok=E4yt=E4nt=F6jen yhde=
nmukaistamiseksi ja laadun parantamiseksi Euroopan komissio julkaisee opp=
aita ja suosituksia s=E4teilyn l=E4=E4ketieteellist=E4 k=E4ytt=F6=E4 kosk=
evan direktiivin t=E4rkeiksi katsomistaan asioista. Oppaat on tarkoitettu=
j=E4senmaiden viranomaisille, terveydenhuollosta p=E4=E4tt=E4ville, l=E4=
=E4k=E4reille ja muille terveydenhuollon ammattilaisille selvent=E4m=E4=E4=
n uusien vaatimusten sis=E4lt=F6=E4 ja auttamaan vaatimusten k=E4yt=E4nn=F6=
n toteutuksessa. Ohjeet ovat <a href=3D"http://europa.eu.int/comm/environ=
ment/radprot/index.htm">EU:n kotisivuilla</a>. Ohjeita voi my=F6s tilata =
Akateemisesta kirjakaupasta.
<P> =
S=E4deturvap=E4ivill=E4 k=E4sitell=E4=E4n t=E4n=E4 vuonna muun muassa eur=
ooppalaisia s=E4teilysuojelusuosituksia, kliinisen auditoinnin j=E4rjest=E4=
mist=E4, s=E4teilysuojelukoulutusta ja potilaalle aiheutuvaa s=E4teilyalt=
istusta ja sen m=E4=E4ritt=E4mist=E4. Lis=E4ksi pohditaan, kannattaako ra=
diologinen toiminta keskitt=E4=E4. P=E4ivien yhteydess=E4 j=E4rjestet=E4=E4=
n my=F6s terveydenhuoltohenkil=F6st=F6lle uusien s=E4=E4d=F6sten edellytt=
=E4m=E4=E4 s=E4teilysuojelukoulutusta.
<P> =
S=E4teilyturvakeskus (STUK) antaa yksityiskohtaisia ohjeita monista sosia=
ali- ja terveysministeri=F6n asetuksessa s=E4=E4detyist=E4 uusista vaatim=
uksista ja valvoo niiden toteutumista s=E4teilyn k=E4ytt=F6paikoilla tark=
astusten yhteydess=E4. S=E4teilyn k=E4ytt=F6=E4 koskevia ohjeita antaessa=
an ja valvontaa kehitt=E4ess=E4=E4n STUK ottaa huomioon my=F6s eurooppala=
iset suositukset.
</div>
<A NAME=3D"971428899"></A>
<p align=3D"center">
<img src=3D"../kuvat/vinonelio.gif" width=3D"9" height=3D"8" hspace=3D"10=
" alt=3D"">
</p>
<h3 class=3D"uutiset">Lapsen s=E4teilyannos on pidett=E4v=E4 pienen=E4</h=
3>
<p class=3D"ingressi">
(13.10.)<P>
<div class=3D"uutinen">
Lapsille tehd=E4=E4n Suomessa vuosittain noin 350 000 r=F6ntgentutkimusta=
, mik=E4 on vajaa kymmenen prosenttia kaikista r=F6ntgenkuvauksista. Kosk=
a lapset ovat herkempi=E4 s=E4teilylle kuin aikuiset, tulisi lasten s=E4=
teilyaltistusta v=E4ltt=E4=E4, todetaan S=E4teilyturvakeskuksen julkaisem=
assa Alara-lehdess=E4.
<P>
Lasten s=E4teilyrasituksen pienent=E4miseen ovat kiinnitt=E4neet huomiota=
sek=E4 S=E4teilyturvakeskus ett=E4 Euroopan komissio. Lasten s=E4teilyan=
nokset pyrit=E4=E4n pit=E4m=E4=E4n mahdollisimman pienin=E4.
<P> =
Lasten s=E4derasitusta voidaan pienent=E4=E4 k=E4ytt=E4m=E4ll=E4 erityise=
sti lasten kuvauksiin soveltuvaa kuvauslaitteistoa. "Pelkkien kuvausarvoj=
en s=E4=E4t=E4minen ei lasten kuvauksissa riit=E4. My=F6s laitteistoon, h=
enkil=F6kunnan kokemukseen ja tutkimustilanteeseen liittyv=E4t asiat vaik=
uttavat kuvauksen onnistumiseen ja lapsen saamaan s=E4teilyannokseen", sa=
noo Kuopion yliopistollisen keskussairaalan lastenradiologian erikoisl=E4=
=E4k=E4ri Raija Seuri.
<P>
Uusi s=E4teilylaki korostaa tutkivan l=E4=E4k=E4rin vastuuta arvioitaessa=
potilaan saamaa s=E4teilyrasitusta. My=F6s kuvausta suorittavalla r=F6nt=
genhoitajalla on suuri vastuu kuvauksen onnistumisesta ja s=E4teilyannoks=
esta.
<P>
"Vain nelj=E4nnes lasten r=F6ntgenkuvauksista tehd=E4=E4n Suomessa yliopi=
stosairaaloissa," toteaa Seuri. "Loput kuvauksista tehd=E4=E4n siis yksik=
=F6iss=E4, jotka eiv=E4t ole erityisesti perehtyneit=E4 lasten kuvauksiin=
=2E" =
<P>
Alara 3/2000 -lehti k=E4sittelee s=E4teilyn l=E4=E4ketieteellist=E4 k=E4y=
tt=F6=E4 laajemminkin. Lehdess=E4 kerrotaan muun muassa uusista valtimoah=
taumien hoitomuodoista, joissa k=E4ytet=E4=E4n hyv=E4ksi ionisoivaa s=E4t=
eily=E4 tai n=E4kyv=E4=E4 valoa. =
</div>
<A NAME=3D"970816313"></A>
<p align=3D"center">
<img src=3D"../kuvat/vinonelio.gif" width=3D"9" height=3D"8" hspace=3D"10=
" alt=3D"">
</p>
<h3 class=3D"uutiset">Radonmittauskausi alkaa pian</h3>
<p class=3D"ingressi">
(6.10.2000)<BR><BR>
Kunnat v=E4hent=E4neet radonmittauksia<P>
<div class=3D"uutinen">
Radonmittauskausi alkaa j=E4lleen marraskuun alussa. Viime talvena =
S=E4teilyturvakeskuksesta tilattiin radonmittauksia yhteens=E4 noin 2=A00=
00 kotiin.
<P>
Kuntien tilaamat mittaukset ovat v=E4hentyneet kymmenesosaan huippuvuosis=
ta, vaikka kuntien pit=E4isi kartoittaa alueensa radontilanne ja etsi=E4 =
korkean radonpitoisuuden asunnot. Viime mittauskaudella kunnat tilasivat =
vain vajaat 700 mittausta alueensa taloihin. Kuntien s=E4=E4st=E4ess=E4 m=
ittaukset ovat j=E4=E4neet asukkaiden harteille. =
<P>
My=F6s ty=F6paikkamittauksia on tehty v=E4h=E4n, vaikka ty=F6nantajat ova=
t velvollisia selvitt=E4m=E4=E4n ty=F6tilojensa radonpitoisuuden silloin,=
jos sen ep=E4ill=E4=E4n olevan korkea. Viime talvena ty=F6nantajat tilas=
ivat S=E4teilyturvakeskuksesta 730 mittausta. M=E4=E4r=E4 on suunnilleen =
sama kuin edellisell=E4 mittauskaudella. =
<P>
<H4>Radon havaitaan vain mittaamalla</H4>
Suomessa radonpitoisuudet ovat maailman korkeimmat. Sosiaali- ja terveysm=
inisteri=F6n p=E4=E4t=F6ksen mukaan asunnon radonpitoisuus ei saisi ylitt=
=E4=E4 400 becquereli=E4 kuutiometriss=E4 (Bq/m<SUP>3</SUP>). Suomessa t=E4=
m=E4n raja-arvon ylitt=E4vi=E4 asuntoja arvioidaan olevan noin 70=A0000. =
Uusille, rakenteilla oleville taloille pitoisuuden yl=E4raja on 200 Bq/m<=
SUP>3</SUP>. Raja-arvot ylitt=E4viin asuntoihin S=E4teilyturvakeskus suos=
ittelee korjaustoimia radonpitoisuuden alentamiseksi.
<P>
Ainoa keino selvitt=E4=E4 talon radonpitoisuus on mittaus. Mittaus suosit=
ellaan teht=E4v=E4ksi 1-2 radonmittauspurkilla, joita pidet=E4=E4n asunno=
ssa kahden kuukauden ajan marras-huhtikuun v=E4lisen=E4 aikana. Mittaus t=
ehd=E4=E4n l=E4mmityskaudella, jolloin huoneilman radonpitoisuudet ovat s=
uurimmillaan. Talvella sis=E4- ja ulkotilojen l=E4mp=F6tilaero aiheuttaa =
alipaineen, joka imee radonpitoista ilmaa maaper=E4st=E4 sis=E4tiloihin. =
Radonkaasu p=E4=E4se talon sis=E4lle perustuksissa olevien rakojen kautta=
=2E =
<P>
Radon on radioaktiivinen jalokaasu, jota ei voi n=E4hd=E4, haistaa tai ma=
istaa. =
Se aiheuttaa Suomessa keuhkosy=F6v=E4n noin 200 ihmiselle joka vuosi. Lis=
=E4tietoa <a href=3D"http://www.stuk.fi/sateily_ja_ihminen/radon.html"> r=
adonista</a>. =
</div>
<A NAME=3D"970219363"></A>
<p align=3D"center">
<img src=3D"../kuvat/vinonelio.gif" width=3D"9" height=3D"8" hspace=3D"10=
" alt=3D"">
</p>
<h3 class=3D"uutiset">Ven=E4j=E4n ja Baltian rajaviranomaiset hakevat s=E4=
teilyoppia Suomesta</h3>
<p class=3D"ingressi">
(29.9.2000)
<br><br>
<div class=3D"uutinen">
S=E4teilyturvakeskus (STUK) on j=E4rjest=E4nyt t=E4n=E4 vuonna nelj=E4 ku=
rssia, joilla on koulutettu naapurimaiden rajavalvontaviranomaisia. Kurss=
eille on osallistunut yhteens=E4 60 tullien, rajavartiolaitosten ja polii=
sien ty=F6ntekij=E4=E4. =
<p>
Baltian maista ja Ven=E4j=E4lt=E4 tulleet osallistujat ovat saaneet oppia=
radioaktiivisten aineiden kuljetusta ja k=E4sittely=E4, s=E4teilymittare=
iden k=E4ytt=F6=E4, s=E4teilylt=E4 suojautumista sek=E4 raja-asemien s=E4=
teilyvalvontaj=E4rjestelyj=E4 koskevissa asioissa. =
<p>
Baltian maat kehitt=E4v=E4t omia koulutusohjelmiaan n=E4ilt=E4 kursseilta=
saamiensa kokemusten perusteella. Ven=E4j=E4lt=E4 kursseille on l=E4hete=
tty tullitoimipaikkojen esimiehi=E4 ja radioaktiivisuusvalvontaan erikois=
tuneita henkil=F6it=E4. He jakavat saamaansa tietoa edelleen omissa tulli=
toimipaikoissaan. STUK kouluttaa my=F6s suomalaisia tullimiehi=E4.
<p>
Toimistop=E4=E4llikk=F6 Elina Martikka toteaa, ett=E4 radioaktiivisten ai=
neiden ja ydinaineiden valvonta perustuu monien eri viranomaisten yhteist=
y=F6h=F6n. STUK on s=E4teilyvalvontaviranomainen ja sill=E4 on hyv=E4 asi=
antuntemus ja ammattitaito t=E4llaisen koulutuksen j=E4rjest=E4miseen. =
<h4>
Yhteisiin pelis=E4=E4nt=F6ihin
</h4>
Suomen ja Ven=E4j=E4n yhteinen raja, noin 1300 kilometri=E4 ja yli kymmen=
en vilkasta rajanylityspaikkaa, on my=F6s raja EU:n ja Ven=E4j=E4n v=E4li=
ll=E4. Rajavalvonta on tehokasta, kun sit=E4 tehd=E4=E4n molemmilla puoli=
lla rajaa samoilla periaatteilla, ja yhteisty=F6 eri maiden viranomaisten=
v=E4lill=E4 toimii. Baltian maat taas kaipaavat oppia, koska niiss=E4 ol=
laan aktiivisesti kehitt=E4m=E4ss=E4 s=E4teilyvalvontaa raja-asemilla.
<p>
Viron, Latvian ja Liettuan rajavalvontaviranomaisille j=E4rjestett=E4v=E4=
koulutus on t=E4n=E4 vuonna toteutettu yhteisrahoituksella EU:n ymp=E4ri=
st=F6direktoraatin kanssa. Kurssien luennoitsijoina ovat olleet STUKin, E=
U:n ja IAEA:n asiantuntijat. Suomen rahoitusosuus on osa Suomen ulkominis=
teri=F6n rahoittamaa tukiohjelmaa, jolla kehitet=E4=E4n ydinmateriaalien =
valvontaj=E4rjestelmi=E4 Baltian maissa. T=E4t=E4 tukiohjelmaa toteuttaa =
STUK.
<p>
Ven=E4l=E4isten tullivirkailijoiden koulutus on osa Suomen ulkoministeri=F6=
n rahoittamaa yhteisty=F6ohjelmaa, jolla kehitet=E4=E4n ydinmateriaalien =
valvontaj=E4rjestelm=E4=E4 Ven=E4j=E4ll=E4 ja valvontaviranomaisten yhtei=
sty=F6t=E4 maiden v=E4lill=E4. STUK j=E4rjest=E4=E4 koulutustilaisuudet y=
hteisty=F6ss=E4 Suomen tullin Tullikoulun kanssa. =
</div>
<A NAME=3D"969614953"></A>
<p align=3D"center">
<img src=3D"../kuvat/vinonelio.gif" width=3D"9" height=3D"8" hspace=3D"10=
" alt=3D"">
</p>
<h3 class=3D"uutiset">Tuhkan k=E4ytt=F6 mets=E4n lannoitteena ei lis=E4=E4=
s=E4teilyannosta</h3>
<p class=3D"ingressi">
(22.9.2000)<P>
<div class=3D"uutinen">
Puun tuhkan k=E4ytt=F6 mets=E4n lannoitteena ei lis=E4=E4 S=E4teilyturvak=
eskuksen (STUK) tekemien tutkimusten mukaan suomalaisten saamaa s=E4teily=
annosta.<P>
Lannoitus yleens=E4kin v=E4hent=E4=E4 puutavarasta, marjoista, sienist=E4=
ja riistasta saatava s=E4tei-lyannosta, koska lannoituksen ansiosta kasv=
it ottavat v=E4hemm=E4n radionuklideja maasta.<P>
Tuhkan levitt=E4minen mets=E4=E4n aiheuttaa kuitenkin v=E4h=E4isen lis=E4=
n mets=E4ss=E4 liikkujan saa-maan ulkoiseen s=E4teilyannokseen. Sill=E4 e=
i ole terveydellist=E4 vaikutusta.<P>
Tuhka sis=E4lt=E4=E4 radioaktiivisia aineita, jotka ovat p=E4=E4osin per=E4=
isin Tshernobylin ydinvoi-malaitosonnettomuudesta vuodelta 1986 sek=E4 19=
60- ja 1970-luvuilla tehdyist=E4 ydinkokeis-ta. Radioaktiivisten aineiden=
laskeuma vaihtelee jonkin verran eri osissa maata.<P>
STUKin projektip=E4=E4llikk=F6 Aino Rantavaara korostaa, ett=E4 tuhkan k=E4=
yt=F6n hy=F6dyllisyytt=E4 lannoitteena pit=E4=E4 harkita sen aktiivisuust=
ason ja laadun mukaan.<P>
Tuhkan hy=F6tyk=E4ytt=F6 lis=E4=E4ntyy tulevina vuosina. Sen vuoksi sen k=
=E4ytt=F6=E4 lannoitus- ja t=E4yt-t=F6aineena pit=E4=E4 edelleen tutkia.<=
P>
STUK on tutkinut lannoituksen vaikutusta mets=E4kasvien radionuklidien ot=
toon 1990-luvun alusta l=E4htien yhdess=E4 Mets=E4ntutkimuslaitoksen Park=
anon tutkimusaseman kanssa.<P>
</div>
<A NAME=3D"969267720"></A>
<p align=3D"center">
<img src=3D"../kuvat/vinonelio.gif" width=3D"9" height=3D"8" hspace=3D"10=
" alt=3D"">
</p>
<h3 class=3D"uutiset">Joditabletit olisivat suojanneet Tshernobylin ymp=E4=
rist=F6n lapset</h3>
<p class=3D"ingressi">
(18.9.2000) <BR>Tshernobylin ydinonnettomuus on aiheuttanut yli tuhat kil=
pirauhassy=F6p=E4=E4, kertoi S=E4teilyturvakeskuksessa Helsingiss=E4 maa=
nantaina luennoinut professori Sir Dillwyn Williams. Sy=F6p=E4=E4n sairas=
tuneet ovat olleet onnettomuuden aikaan lapsia ja asuneet saastuneilla al=
ueilla Valko-Ven=E4j=E4ll=E4, Pohjois-Ukrainassa ja L=E4nsi-Ven=E4j=E4ll=E4=
=2E Sairastuneista tiett=E4v=E4sti kymmenkunta on kuollut kilpirauhassy=F6=
p=E4=E4n. Sy=F6v=E4n syy on kilpirauhaseen kertyv=E4 radioaktiivinen jodi=
=2E<P>
<div class=3D"uutinen">
Lasten kilpirauhassy=F6v=E4n yleistymisen havaitsivat ensimm=E4isin=E4 va=
lkoven=E4l=E4iset ja ukrainalaiset l=E4=E4k=E4rit nelj=E4 vuotta Tshernob=
ylin onnettomuuden j=E4lkeen vuonna 1990. L=E4nness=E4 suhtauduttiin aluk=
si ep=E4illen siihen, ett=E4 onnettomuus olisi sy=F6v=E4n yleistymisen sy=
y. Ep=E4iltiin diagnoosien tarkkuutta tai arveltiin, ett=E4 kysymys on va=
in siit=E4, ett=E4 onnettomuuden j=E4lkeen tutkimuksia lis=E4ttiin huomat=
tavasti jolloin sy=F6p=E4tapauksiakin l=F6ydet=E4=E4n enemm=E4n. Etsittii=
n my=F6s muita sy=F6v=E4n aiheuttajia kuin ydinonnettomuus. =
<H4>
Lapset ovat aikuisia herkempi=E4 sairastumaan kilpirauhassy=F6p=E4=E4n</H=
4>
Ep=E4ily johtui siit=E4, ett=E4 radioaktiivista jodia on k=E4ytetty yleis=
esti kilpirauhasen liikatoiminnan hoitamiseen sek=E4 kilpirauhassairauksi=
en diagnostiikaan eik=E4 t=E4st=E4 ole todettu aiheutuneen sy=F6p=E4=E4. =
N=E4iss=E4 tutkimuksissa on tosin ollut mukana hyvin v=E4h=E4n lapsia. Ts=
hernobylin onnettomuutta seuranneissa tutkimuksissa on todettu, ett=E4 la=
pset ovat selv=E4sti aikuisia herkempi=E4 sairastumaan radioaktiivisen jo=
din aiheuttamaan kilpirauhassy=F6p=E4=E4n.
<P>
Sir Dillwyn Williams on patologian professori Cambridgen yliopistosta. H=E4=
n vakuuttui itse kilpirauhassy=F6v=E4n ja laskeuman v=E4lisest=E4 yhteyde=
st=E4, kun h=E4n vuonna 1992 p=E4=E4si Valko-Ven=E4j=E4ll=E4 tutkimaan ku=
dosn=E4ytteit=E4 lasten kilpirauhaskasvaimista. H=E4n saattoi t=E4ll=F6in=
itse todeta, ett=E4 valkoven=E4l=E4isen patologin tekem=E4t diagnoosit o=
livat oikeita. Lis=E4ksi kasvaimet olivat kasvutavaltaan aggressiivisia. =
T=E4m=E4 ei sovi oletukseen, ett=E4 suuri osa niist=E4 olisi j=E4=E4nyt k=
okonaan l=F6ytym=E4tt=E4, jollei kasvaimia olisi aktiivisesti etsitty alt=
istuneiden lasten joukossa. K=E4vi my=F6skin ilmi, ett=E4 kasvainten ylei=
syys oli riippuvainen laskeuman m=E4=E4r=E4st=E4. =
<P>
Professori Williams on tieteellisin tutkimuksin itse selvitt=E4nyt, mill=E4=
tavalla lasten kilpirauhassy=F6v=E4t Tshernobylin alueella eroavat kliin=
isesti, mikroskooppisesti sek=E4 molekyylibiologisesti muusta kilpirauhas=
sy=F6v=E4st=E4. Ongelmana on, ett=E4 vertailumateriaalia on l=E4hinn=E4 a=
ikuisten kasvaimista, koska lasten kilpirauhassy=F6pi=E4 on muualla niin =
v=E4h=E4n.
<P>
L=E4=E4ketieteen lisensiaatti Wendla Paile S=E4teilyturvakeskuksesta sano=
o olleensa alusta alkaen vakuuttunut siit=E4, ett=E4 Valko-Ven=E4j=E4lt=E4=
raportoitu lasten kilpirauhassy=F6v=E4n raju yleistyminen on totta ja et=
t=E4 se johtuu nimenomaan Tshernobylin laskeumasta. Jos lapset olisivat s=
aaneet ajoissa joditabletteja, tapahtunut olisi voitu est=E4=E4. Samoin r=
adioaktiivisen jodin saastuttaman maidon k=E4ytt=F6 olisi pit=E4nyt kielt=
=E4=E4 alueella heti. =
<P>
Suomessa radiojodin aiheuttamat s=E4teilyannokset j=E4iv=E4t pieniksi eik=
=E4 meill=E4 ollut aiheellista k=E4ytt=E4=E4 joditabletteja. Suomessa mai=
to ei my=F6sk=E4=E4n merkitt=E4v=E4sti saastunut, koska lehm=E4t eiv=E4t =
olleet laskeuman tullessa viel=E4 laitumella. STUKin suosituksesta lehm=E4=
t laskettiin ulos vasta 26. toukokuuta. Lasten kilpirauhassy=F6p=E4 ei ol=
e yleistynyt Suomessa onnettomuuden j=E4lkeen.
<H4>
Muun kuin kilpirauhassy=F6v=E4n lis=E4=E4ntyminen j=E4=E4 vain laskennall=
iseksi</H4>
Paile arvioi, ett=E4 s=E4teily on aiheuttanut kilpirauhassy=F6v=E4n lis=E4=
ksi muitakin sy=F6pi=E4 altistuneessa v=E4est=F6ss=E4. Lis=E4ys on kuiten=
kin niin v=E4h=E4inen, ett=E4 se ei ole tullut n=E4kyviin sy=F6p=E4tilast=
oissa. Lasten kilpirauhassy=F6p=E4 on poikkeus, koska se on lapsilla muut=
en niin harvinainen tauti. Esimerkiksi puhdistust=F6ihin osallistuneiden =
ihmisten sy=F6p=E4kuolleisuus tai kokonaiskuolleisuus ei ole ollut korkea=
mpi kuin muun samanik=E4isen v=E4est=F6n.
<P>
Professori Williams luennoi Maailman terveysj=E4rjest=F6 WHO:n ja S=E4tei=
lyturvakeskuksen yhteisess=E4 kokouksessa "Workshop on Stable Iodine Prop=
hylaxis After Nuclear Accidents". Kokous alkoi sunnuntaina ja p=E4=E4ttyy=
huomenna tiistaina.
</div>
<A NAME=3D"969015127"></A>
<p align=3D"center">
<img src=3D"../kuvat/vinonelio.gif" width=3D"9" height=3D"8" hspace=3D"10=
" alt=3D"">
</p>
<h3 class=3D"uutiset">Ydinosaaminen turvattava asiantuntijoiden ik=E4=E4n=
tyess=E4</h3>
<p class=3D"ingressi">
(15.9.2000)<P>
<div class=3D"uutinen">
<P>Ydinvoima-alan ty=F6voima vanhenee koko Euroopassa. Ydinvoiman k=E4ytt=
=F6=F6n ottanut suku-polvi l=E4hestyy el=E4keik=E4=E4 eik=E4 nuoria tule =
alalle entiseen tahtiin, koska alan kasvun=E4kym=E4t eiv=E4t ole hyv=E4t.=
Niinp=E4 koulutusohjelmia on supistettu ja hakijam=E4=E4r=E4t ovat laske=
neet. T=E4st=E4 huolimatta ydinvoimalaitosten toimintakyky ja turvallisuu=
s on taattava.
<P>Tilanteen parantamiseksi tehd=E4=E4n kansainv=E4list=E4 yhteisty=F6t=E4=
=2E Ongelmaa ratkaistaan p=E4=E4asi-assa koulutuksellisin keinoin. Kansai=
nv=E4linen atomienergiaj=E4rjest=F6 IAEA j=E4rjest=E4=E4 kursse-ja, semin=
aareja ja vierailuohjelmia sek=E4 laatii koulutusmateriaalia niin nuorill=
e kuin van-hoillekin alan osaajille.
<P>S=E4teilyturvakeskus (STUK) on tukenut IAEA:ta j=E4rjest=E4m=E4ll=E4 S=
TUKin tiloissa kursseja erityisesti It=E4- ja Keski-Euroopan asiantuntijo=
ille.
<P>Viime viikolla Olkiluodon ydinvoimalaitoksen tiloissa kokoontui 29 asi=
antuntijaa 13 maasta pohtimaan ty=F6voiman vanhenemiseen liittyvi=E4 onge=
lmia. Kokouksen j=E4rjestiv=E4t IAEA ja Teollisuuden Voima Oy. Tapaamisee=
n osallistui p=E4=E4asiassa it=E4isen ja keskisen Eu-roopan asiantuntijoi=
ta, mutta edustajia oli my=F6s Iso-Britanniasta, Ranskasta ja Kanadasta. =
STUKin edustajana kokouksessa oli erikoistutkija, psykologi Kaisa =C5stra=
nd.
<P>Kokouksessa todettiin, ett=E4 ongelma on samanlainen l=E4hes kaikissa =
maissa. Siksi koulutuk-sellisen infrastruktuurin yll=E4pit=E4minen on suu=
ri haaste.
<P>"Riitt=E4v=E4n koulutusj=E4rjestelm=E4n yll=E4pito voisi olla mahdolli=
sta esimerkiksi niin, ett=E4 alan koulutuslaitokset eri maissa verkostoit=
uvat. Ne voisivat esimerkiksi laatia erilaista oppi-materiaalia ja pit=E4=
=E4 eri kursseja, ja opiskelijavaihdon avulla opiskelijat saisivat kyllin=
laajan ja syv=E4llisen koulutuksen. N=E4in niukkenevat voimavarat saatai=
siin hy=F6dynnetty=E4 tehok-kaammin", =C5strand pohtii.
<P>=C5strandin mukaan on my=F6s t=E4rke=E4=E4 kohentaa alan houkuttelevuu=
tta nuorten parissa, jotta uuden ty=F6voiman saaminen olisi turvattua. Li=
s=E4ksi pit=E4=E4 kohentaa nykyisen vanhenevan asiantuntijajoukon koulutu=
sta, jotta heid=E4n motivaationsa s=E4ilyisi hyv=E4n=E4 ja he jaksaisivat=
hoitaa teht=E4v=E4ns=E4.
</div>
<A NAME=3D"968674853"></A>
<p align=3D"center">
<img src=3D"../kuvat/vinonelio.gif" width=3D"9" height=3D"8" hspace=3D"10=
" alt=3D"">
</p>
<h3 class=3D"uutiset">Riistasta suhteellisesti v=E4hiten s=E4teily=E4 luo=
nnontuotteista</h3>
<p class=3D"ingressi">
(8.9.2000)<BR><BR>
<div class=3D"uutinen">
Suomalaiset saavat elintarvikkeista yhden prosentin vuotuisesta s=E4teily=
annoksesta. T=E4st=E4 m=E4=E4r=E4st=E4 luonnosta saatavista tuotteista, s=
ienist=E4, kaloista, marjoista ja riistasta saadaan kolme nelj=E4sosaa. V=
iimeinen nelj=E4sosa tulee maataloustuotteista. =
<p>
Luonnontuotteiden s=E4teilyst=E4 suurin osa saadaan sienist=E4, marjoista=
ja sis=E4vesikaloista. V=E4h=E4isin s=E4teilyannoksen lis=E4ys tulee rii=
stasta. T=E4m=E4 johtuu riistan suhteellisen v=E4h=E4isest=E4 kulutuksest=
a. Keskim=E4=E4rin suomalaiset sy=F6v=E4t kilon riistaa vuodessa. Marjoja=
sy=F6d=E4=E4n eniten, l=E4hes kahdeksan kiloa vuodessa. Sis=E4vesikaloja=
kulutetaan vuodessa yli kuusi kiloa ja sieni=E4 reilu kilo henke=E4 kohd=
en. =
<p>
Luonnosta saatavien tuotteiden radioaktiivisuuteen vaikuttavat ker=E4ily-=
tai saalistuspaikkakunta sek=E4 kasvupaikan ja elinymp=E4rist=F6n olosuh=
teet. S=E4teilyaltistukseen vaikuttavat my=F6s kulutustottumukset. Henkil=
=F6t jotka nauttivat suuria m=E4=E4ri=E4 luonnontuotteita, saavat elintar=
vikkeista noin kymmenkertaisen s=E4teilyannoksen verrattuna keskim=E4=E4r=
=E4iseen altistukseen. Luonnontuotteiden k=E4yt=F6lle ei ole rajoituksia.=
<p>
Suomalaisten keskim=E4=E4r=E4inen s=E4teilyannos on 3,7 millisieverti=E4 =
vuodessa. Suurin s=E4teilyannoksen aiheuttaja on sis=E4ilman radon. =
<p>
S=E4teilyturvakeskus seuraa s=E4=E4nn=F6llisesti sek=E4 luonnontuotteiden=
ett=E4 maataloustuotteiden radioaktiivisuutta ja tutkii elintarvikkeista=
aiheutuvaa s=E4teilyaltistusta.
</div>
<A NAME=3D"968319020"></A>
<p align=3D"center">
<img src=3D"../kuvat/vinonelio.gif" width=3D"9" height=3D"8" hspace=3D"10=
" alt=3D"">
</p>
<h3 class=3D"uutiset">Kotkassa kadonnutta s=E4teilyl=E4hdett=E4 ei ole l=F6=
ydetty</h3>
<p class=3D"ingressi">
(7.9.2000)<br><br>
Teollisuuslaitoksesta Kotkan Sunilasta kadonnutta s=E4teilyl=E4hdett=E4 e=
i ole yrityksist=E4 huolimatta onnistuttu l=F6yt=E4m=E4=E4n. S=E4teilyl=E4=
hdett=E4 k=E4ytettiin siilon pintakytkimen osana.<p>
<div class=3D"uutinen">
Noin 240 megabecquereli=E4 radioaktiivista kobolttia sis=E4lt=E4v=E4 l=E4=
hde katosi siilon purkamisen yhteydess=E4 vuosi sitten. S=E4teilyl=E4hde =
suojuksineen on l=E4pimitaltaan noin 25 senttimetri=E4. Se on pallomainen=
, rautakuorella p=E4=E4llystetty lyijykappale ja painaa noin 80 kiloa.
<p>
Kateissa olevasta s=E4teilyl=E4hteest=E4 ei aiheudu vaaraa, jollei s=E4te=
ilyl=E4hdett=E4 yritet=E4 irrottaa suojuksesta tai laitetta pureta tai ri=
kota. Laitteen saa purkaa vain siihen koulutettu henkil=F6. =
<p>
S=E4teilyturvakeskuksen (STUK) teollisuuslaitokselta saaman selvityksen m=
ukaan s=E4teilyl=E4hde irrotettiin purettavasta siilosta ja laitettiin te=
ollisuushallin lattialle erilleen siell=E4 olleesta metalliromusta. T=E4m=
=E4 on viimeinen varma havainto laitteesta. Katoaminen havaittiin my=F6he=
mmin rutiinihuollon yhteydess=E4. S=E4teilyl=E4hdett=E4 on etsitty laitos=
alueelta ja siilon purkut=F6ist=E4 vastanneen romuliikkeen romukent=E4lt=E4=
=2E =
<p>
Teollisuuslaitoksen omien etsint=F6jen lis=E4ksi STUK on tehnyt etsint=E4=
mittauksia romuliikkeen kent=E4ll=E4, mutta niiss=E4k=E4=E4n l=E4hdett=E4=
ei ole l=F6ydetty. Etsint=F6j=E4 vaikeuttaa se, ett=E4 suojuksessaan ole=
va l=E4hde s=E4teilee hyvin heikosti ulosp=E4in. Suojus on mitoitettu yli=
kymmenen kertaa suuremmalle aktiivisuudelle, kuin mit=E4 s=E4teilyl=E4ht=
een aktiivisuus on t=E4ll=E4 hetkell=E4.
<p>
S=E4teilyl=E4hde voi olla yh=E4 teollisuuslaitoksen alueella Sunilassa ta=
i romuliikkeen alueella muun romun, j=E4tteen tai maa-aineksen peitossa. =
On my=F6s mahdollista, ett=E4 se on kulkeutunut jonnekin muualle purkurom=
un mukana. S=E4teilyl=E4hde voi l=F6yty=E4 romun seasta jossain romumetal=
lia raaka-aineenaan k=E4ytt=E4v=E4st=E4 metallinjalostusyrityksess=E4. Yr=
itykset mittaavat kaiken laitoksille tulevan romun s=E4teilytason ja auto=
maattiset s=E4teilyportit paljastavat romun seassa olevat s=E4teilyl=E4ht=
eet. =
<p>
STUK valvoo s=E4teilyl=E4hteiden k=E4ytt=F6=E4
Teollisuudessa k=E4ytet=E4=E4n paljon mittalaitteita, joiden toiminta per=
ustuu niiden sis=E4lt=E4m=E4=E4n radioaktiiviseen aineeseen. Ehj=E4t ja a=
sianmukaisesti k=E4sitellyt laitteet ovat turvallisia. Mittalaitteen sis=E4=
lt=E4m=E4n radioaktiivisen aineen paljastaa laitteeseen kiinnitetty kilpi=
=2E S=E4teilyl=E4hteit=E4 varten tarvitaan STUKin my=F6nt=E4m=E4 turvalli=
suuslupa. STUK my=F6s valvoo laiteiden k=E4ytt=F6=E4 ja pit=E4=E4 niist=E4=
rekisteri=E4. =
<p>
Suomessa on parin viime vuosikymmenen aikana l=F6ytynyt joitakin vanhoja =
mittalaitteita, joiden alkuper=E4 ja omistussuhteet ovat ep=E4selv=E4t. N=
iit=E4 on l=F6ydetty muun muassa ulkomailta tulleen romumetallin joukosta=
=2E Jos s=E4teilyl=E4hteeksi ep=E4ilty esine l=F6ytyy, asiasta on syyt=E4=
ottaa yhteys S=E4teilyturvakeskukseen (p. 09-759 881).
<p>
Sunilan tapaus ei johda turvallisuusm=E4=E4r=E4ysten muuttamiseen. STUK k=
uitenkin arvioi tapauksen perusteella, mit=E4 voitaisiin tehd=E4 vastaavi=
en tapausten ehk=E4isemiseksi.
</div>
<A NAME=3D"967792301"></A>
<p align=3D"center">
<img src=3D"../kuvat/vinonelio.gif" width=3D"9" height=3D"8" hspace=3D"10=
" alt=3D"">
</p>
<h3 class=3D"uutiset">S=E4teilyannosten mittauksia yhten=E4istet=E4=E4n E=
uroopassa</h3>
<p class=3D"ingressi">
(1.9.2000)
<BR><BR>S=E4teilyasiantuntijat ovat yhten=E4ist=E4m=E4ss=E4 ty=F6ntekij=F6=
iden s=E4teilyannosmittauksia ja mittausmenetelmi=E4 Euroopan unionin j=E4=
senmaissa. =
Annosmittaus puhututtaa alan tutkijoita ja viranomaisia S=E4teilyturvakes=
kuksen (STUK) j=E4rjest=E4m=E4ss=E4 seminaarissa 4.-6.9. Helsingiss=E4 (E=
uropean Workshop on Individual Monitoring of External Radiation). <p>
<div class=3D"uutinen">
Paikalle on tulossa 135 alan tutkijaa, viranomaista, mittauspalvelujen ta=
rjoajaa sek=E4 ty=F6paikkojen annosvalvonnasta vastaavaa henkil=F6=E4. Ka=
ukaisimmat vieraat tulevat Brasiliasta ja Kuwaitista tutustumaan eurooppa=
laiseen k=E4yt=E4nt=F6=F6n.
<p>
Ty=F6t=E4 eri maiden k=E4yt=E4nt=F6jen yhdenmukaistamisessa riitt=E4=E4 v=
iel=E4 vuosiksi. Ensimm=E4iseksi on p=E4=E4st=E4v=E4 yksimielisyyteen yht=
en=E4isist=E4 mittauspalvelujen hyv=E4ksymismenettelyist=E4 ja =
-kriteereist=E4.
<p>
Seminaariin on tulossa my=F6s EU-kandidaattimaiden edustajia mm. Puolasta=
, Sloveniasta, Baltiasta ja Tshekist=E4. Seminaarissa annetaan lis=E4ksi =
koulutusta mm. henkil=F6annosmittauksen perusteista, mittausmenetelmist=E4=
ja laatuj=E4rjestelmist=E4. =
<H4>
S=E4teilypassi t=E4rke=E4 liikkuvalle ty=F6ntekij=E4lle
</H4>
S=E4teilylle altistuu ty=F6ntekij=F6it=E4 sairaaloissa, ydinvoimaloissa, =
teollisuudessa ja tutkimuslaitoksissa. Suomessa heit=E4 on noin 11=A0000.=
Mittausmenetelmien ja annosvalvonnan harmonisointi on erityisen t=E4rke=E4=
=E4 nyt, kun ty=F6ntekij=F6iden liikkuvuus Euroopassa on vapaata. Esimerk=
iksi ydinvoimaloiden vuosihuoltoty=F6ntekij=E4t matkustelevat paljon maas=
ta toiseen. =
<p>
Ty=F6nantajan on tiedett=E4v=E4 ty=F6ntekij=E4n aikaisemmat s=E4teilyanno=
kset, jotta t=E4m=E4n annosm=E4=E4r=E4t eiv=E4t ylittyisi. Annostarkkailu=
ssa eri maiden v=E4lill=E4 vallitsee Euroopassa t=E4ll=E4 hetkell=E4 kaks=
i tapaa. Yleisempi on k=E4yt=E4nt=F6, jossa ty=F6ntekij=E4ll=E4 on s=E4te=
ilypassi, johon kirjataan s=E4teilyannokset. Ty=F6ntekij=E4 kuljettaa pas=
sia mukanaan siirtyess=E4=E4n maasta toiseen. Suomessa on k=E4yt=E4nt=F6,=
jossa STUK pit=E4=E4 henkil=F6annosrekisteri=E4, josta annetaan tarvitta=
essa annosrekisteriote, jonka k=E4=E4nt=F6puolelle kirjataan ulkomailla s=
aadut altistustiedot. =
<H4>
Neutroni- ja beetas=E4teilyn mittaus vaikeinta
</H4>
Helsingin seminaarissa keskustellaan my=F6s mittausmenetelmist=E4 ja mitt=
auspalvelujen v=E4lisist=E4 vertailumittauksista. Mittausmenetelm=E4t vaa=
tivat edelleen kehitt=E4mist=E4. Luotettavimmin nykymenetelmill=E4 saadaa=
n mitattua r=F6ntgen- ja gammas=E4teily. Vaikeimmin on toteutettavissa n=
eutroni- ja beetas=E4teilyn mittaus. Suomessa n=E4ille s=E4teilytyypeille=
altistuu kuitenkin vain satakunta ty=F6ntekij=E4=E4. =
<p>
Suomi ja muut Pohjoismaat ovat olleet esimerkillisi=E4 s=E4teilysuojeludi=
rektiivien toimeenpanossa ja s=E4teilyannosmittauksissa. Euroopassa annos=
mittauksista vastaa yleens=E4 viranomaisesta riippumaton organisaatio. T=E4=
t=E4 varten STUKin mittauspalvelu on hankkinut Mittatekniikkan Keskukselt=
a ulkopuolisen hyv=E4ksynn=E4n. My=F6s IAEA:n kansainv=E4linen arviointir=
yhm=E4 totesi kev=E4=E4ll=E4 suomalaisen mallin hyv=E4ksi. =
</div>
<A NAME=3D"967200642"></A>
<p align=3D"center">
<img src=3D"../kuvat/vinonelio.gif" width=3D"9" height=3D"8" hspace=3D"10=
" alt=3D"">
</p>
<h3 class=3D"uutiset">Helsingiss=E4 aurinko paistoi parhaiten juhannuksen=
a</h3>
<p class=3D"ingressi">
<div class=3D"uutinen">
(25.8.2000)
<p>
S=E4teilyturvakeskuksen mittausten mukaan ultraviolettis=E4teily oli voim=
akkaimmillaan p=E4=E4kaupunkiseudulla juhannusaattona 23. kes=E4kuuta. T=E4=
ll=F6in mitattiin UV-indeksiksi 5,7. Lukema osoittaa kohtalaista UV-s=E4t=
eilyn voimakkuutta.
<p>
Kuukausi juhannuksesta elettiin Helsingin seudulla pilvisint=E4 p=E4iv=E4=
=E4, sill=E4 26. hein=E4kuuta UV-indeksi j=E4i alle 2:een. P=E4iv=E4 olik=
in ainoa koko kes=E4n=E4, jolloin indeksi j=E4i n=E4in alhaiseksi. L=E4he=
s 80 prosenttia kuluneen kes=E4n p=E4ivist=E4 saatiin viett=E4=E4 UV-inde=
ksin ollessa suurempi kuin 4. Luku kuvaa kohtalaista s=E4teily=E4. =
<p>
Korkeimmat UV-indeksin arvot mitattiin kello 12 ja 16 v=E4lill=E4. Yleens=
=E4 eniten ultraviolettis=E4teily=E4 oli keskip=E4iv=E4n aikaan kello 13-=
14, jolloin aurinko on korkeimmillaan.
<p>
STUKin katolla sijaitseva uusi UV-mittalaite on ollut toiminnassa 20. kes=
=E4kuuta l=E4htien. Mittalaite mittaa UV-indeksi=E4 yht=E4jaksoisesti. In=
ternetiss=E4 STUKin verkkosivuilla k=E4vij=E4 n=E4kee s=E4teilyn m=E4=E4r=
=E4n l=E4hes reaaliajassa, sill=E4 mittaustulos p=E4ivittyy puolen tunni=
n v=E4lein. =
<p>
Sateinen ja pilvinen kes=E4 on edesauttanut sit=E4, ett=E4 UV-indeksi ei =
ole noussut huippulukemiin. Indeksin arvon ollessa 0 s=E4teily=E4 ei ole =
lainkaan ja arvon ylitt=E4ess=E4 10 s=E4teily on eritt=E4in voimakasta.
<p>
T=E4m=E4n kes=E4n UV-indeksi=E4 Helsingiss=E4 voi seurata STUKin verkkosi=
vuilla viel=E4 muutaman viikon ajan. Mittalaite otetaan syyskuussa talvel=
ta suojaan. Huhtikuussa laite palaa mittaamaan auringosta tulevaa ultravi=
olettis=E4teily=E4.
<p>
YK:n suositusten mukainen UV-indeksin arvo kertoo auringon haitallisen ul=
traviolettis=E4teilyn voimakkuuden ja ihon punehtumisajan. Ihon punehtumi=
nen ja palaminen ovat UV-s=E4teilyn haitallisista vaikutuksista tunnetuim=
mat. =
<p>
Suurimman osan koko vuoden UV-s=E4teilyannoksestaan suomalaiset saavat ke=
s=E4ll=E4 auringosta. S=E4teilyannosta lis=E4=E4v=E4t solariumk=E4ynnit =
ja etel=E4nmatkat.
</div>
<A NAME=3D"966602027"></A>
<p align=3D"center">
<img src=3D"../kuvat/vinonelio.gif" width=3D"9" height=3D"8" hspace=3D"10=
" alt=3D"">
</p>
<h3 class=3D"uutiset">Loviisan voimalaitoksen vuosihuollossa toinen vesiv=
ahinko</h3>
<p class=3D"ingressi">
(18.8.2000)
<P>
<div class=3D"uutinen">
Loviisan ydinvoimalaitoksen vuosihuoltoseisokissa olevan ykk=F6syksik=F6n=
reaktorirakennuksessa tapahtui toistamiseen vesivuoto. T=E4n=E4=E4n per=
jantaina aamup=E4iv=E4ll=E4 noin kymmenen kuutiometri=E4 liev=E4sti radio=
aktiivista vett=E4 vuoti suojarakennuksen sis=E4lle. Vuotanut vesi ohjaut=
ui t=E4llaisia tilanteita varten tarkoitettuun suljettuun vesien k=E4sitt=
elyj=E4rjestelm=E4=E4n. Loviisan laitos valmistelee toimenpiteit=E4 tiloj=
en puhdistamiseksi. =
<P>
Eilen torstaina 17.8. purkautui polttoainealtaiden j=E4=E4hdytysj=E4rjest=
elm=E4n koeajon yhteydess=E4 latausaltaan liev=E4sti aktiivista vett=E4 l=
aitoksen sis=E4tiloihin. Syy oli virheellisesti auki ollut venttiili. Vet=
t=E4 vuoti noin 20 kuutiometri=E4 ennen kuin venttiili saatiin suljettua.=
=
Koeajo uusittiin t=E4n=E4=E4n ja siin=E4 yhteydess=E4 todettiin osan vede=
st=E4 purkautuvan suojarakennuksen sis=E4lle. =
<P>
Vesivuoto ei aiheuttanut s=E4teilyvaaraa laitoksen ty=F6ntekij=F6ille eik=
=E4 tapahtuma edellyt=E4 toimenpiteit=E4 laitoksen ulkopuolella. Koska ta=
pahtuma toistui, S=E4teilyturvakeskus (STUK) arvioi alustavasti sen kuulu=
van alimpaan luokkaan INES 1 seitsenportaisella ydinlaitostapahtumien vak=
avuusasteikolla.
<P>
STUK edellytt=E4=E4 voimayhti=F6lt=E4 selvityst=E4 tapahtumasta ja sen to=
istumisen syist=E4. STUKin paikallistarkastaja valvoo tilannetta laitokse=
lla. Voimalaitos on lopettanut kyseess=E4 olevien kokeiden tekemisen kunn=
es niit=E4 varten on laadittu uudet ohjeet.
</div>
<A NAME=3D"966586874"></A>
<p align=3D"center">
<img src=3D"../kuvat/vinonelio.gif" width=3D"9" height=3D"8" hspace=3D"10=
" alt=3D"">
</p>
<h3 class=3D"uutiset">Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikan vaatimukset t=E4s=
mentyv=E4t</h3>
<p class=3D"ingressi">
(18.8.2000)<P>
<div class=3D"uutinen">
S=E4teilyturvakeskus (STUK) on laatinut uuden ohjeen, jolla t=E4smennet=E4=
=E4n ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa koskevia vaatimuksia. Ohje kokoaa=
yhteen 1970-90-luvuilla annettuja lausuntoja, mutta ei sis=E4ll=E4 merki=
tt=E4vi=E4 uusia vaatimuksia.
Uusi ohje katsottiin tarpeelliseksi, koska vaatimuksia ei ollut aikaisemm=
in koottu selke=E4ksi kokonaisuudeksi. Ohjeeseen on my=F6s koottu yhteen =
eri puolilla lains=E4=E4d=E4nt=F6=E4 STUKille m=E4=E4ritellyt valvontavel=
vollisuudet.
<P>
Ohjeen mukaan ydinvoimalaitoksen ymp=E4rill=E4 pit=E4=E4 olla yhden kilom=
etrin p=E4=E4h=E4n laitoksesta ulottuva laitosalue, jolla p=E4=E4s=E4=E4n=
t=F6isesti saa olla vain voimalaitostoimintaa. Laitosaluetta ymp=E4r=F6i =
suojavy=F6hyke, joka ulottuu viiden kilometrin p=E4=E4h=E4n laitoksesta. =
Suojavy=F6hykkeelle ei saa sijoittaa esimerkiksi tihe=E4=E4 asutusta tai =
sairaaloita. Laitoksesta 20 kilometrin p=E4=E4h=E4n ulottuu varautumisalu=
e. Sit=E4 varten viranomaiset laativat yksityiskohtaiset pelastussuunnite=
lmat.
Sijaintia suunniteltaessa tulee ottaa huomioon ulkoiset uhkatekij=E4t, ku=
ten luonnonilmi=F6t. =
<P>
K=E4ytt=F6luvan hakijan pit=E4=E4 my=F6s laatia turvallisuusseloste, tode=
nn=E4k=F6isyyspohjainen turvallisuusanalyysi, selvitys valmiusj=E4rjestel=
yist=E4 sek=E4 ydinvoimalaitoksen ymp=E4rist=F6n s=E4teilyvalvontaa koske=
va ohjelma sek=E4 pidett=E4v=E4 ne ajan tasalla. Lis=E4ksi vaaditaan kuva=
ukset erilaisista muista maantieteellisist=E4 ja ilmastollisista olosuhte=
ista.
<P>
Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitosten sijaintipaikkojen nykyiset olos=
uhteet vastaavat uuden <A HREF=3D"http://www.stuk.fi/saannosto/YVL1-10.ht=
ml">YVL 1.10 -ohjeen</A> vaatimuksia. Suomalaiset ydinvoimalaitosten sija=
intia s=E4=E4telev=E4t periaatteet ovat hyvin yhtenev=E4isi=E4 kansainv=E4=
listen s=E4=E4d=F6sten kanssa.
</div>
<A NAME=3D"966519694"></A>
<p align=3D"center">
<img src=3D"../kuvat/vinonelio.gif" width=3D"9" height=3D"8" hspace=3D"10=
" alt=3D"">
</p>
<h3 class=3D"uutiset">Radioaktiivista vett=E4 lattialle Loviisassa</h3>
<p class=3D"ingressi">
(17.8.2000)<P>
<div class=3D"uutinen">
Loviisan ydinvoimalaitoksen vuosihuoltoseisokissa olevan ykk=F6syksik=F6n=
reaktorirakennuksessa tapahtui vesivuoto t=E4n=E4=E4n noin kello yksitoi=
sta.
<P>
Polttoainealtaiden j=E4=E4hdytysj=E4rjestelm=E4n koeajon yhteydess=E4 lat=
ausaltaan liev=E4sti aktiivista vett=E4 purkautui laitoksen sis=E4tiloihi=
n virheellisesti auki olleen venttiilin kautta. Vett=E4 vuoti noin 20 kuu=
tiometri=E4 ja sit=E4 oli lattialla noin kymmenen sentti=E4 ennen kuin ve=
nttiili saatiin suljettua. =
<P>
Vuodon takia kastuneet tilat on eristetty. Loviisan laitos valmistelee to=
imenpiteit=E4 veden poistamiseksi ja tilojen puhdistamiseksi. =
<P>
Vesivuoto ei aiheuttanut s=E4teilyvaaraa laitoksen ty=F6ntekij=F6ille eik=
=E4 tapahtuma edellyt=E4 erityisi=E4 toimenpiteit=E4 laitoksen ulkopuolel=
la. =
<P>
S=E4teilyturvakeskus tulee edellytt=E4m=E4=E4n voimayhti=F6lt=E4 selvitys=
t=E4 tapahtuman syist=E4 ja esitt=E4m=E4=E4n ne menettelyt, joilla vastaa=
vat tilanteet voidaan jatkossa v=E4ltt=E4=E4. =
</div>
<A NAME=3D"966269561"></A>
<p align=3D"center">
<img src=3D"../kuvat/vinonelio.gif" width=3D"9" height=3D"8" hspace=3D"10=
" alt=3D"">
</p>
<h3 class=3D"uutiset">Ydinsukellusveneonnettomuuden mahdolliset s=E4teily=
haitat</h3>
<p class=3D"ingressi">
(14.8.)<BR>Ven=E4l=E4isen ydinsukellusveneonnettomuuden s=E4teilyhaitat e=
iv=E4t S=E4teilyturvakeskuksen (STUK) arvion mukaan pahimmassakaan tapauk=
sessa aiheuta Suomessa tilannetta, joka edellytt=E4isi suojautumistoimia.=
My=F6s vaikutukset meriveden radioaktiivisten aineiden pitoisuuksiin upp=
oamispaikan l=E4hiymp=E4rist=F6n ulkopuolella j=E4isiv=E4t v=E4h=E4isiksi=
=2E<P>
<div class=3D"uutinen">
Onnettomuuteen joutunut Oskar-2 -luokan sukellusveneess=E4 on kaksi 190 m=
egawatin ydinreaktoria. Reaktorien yhteenlaskettu teho on noin nelj=E4nne=
s yhden Loviisan ydinvoimalaitosyksik=F6n tehosta. Aluksessa on noin 100 =
hengen miehist=F6. Ven=E4l=E4iset ovat ilmoittaneet, ett=E4 aluksessa ei =
ole ydinaseita. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan reaktorit ovat sam=
mutetut ja ehj=E4t, joten v=E4lit=F6nt=E4 vaaraa radioaktiivisuuden joutu=
misesta meriveteen ei ole.
<P>
Mik=E4li onnettomuusalusta ei pystyt=E4 nostamaan vedest=E4, kest=E4=E4 t=
odenn=E4k=F6isesti kymmeni=E4 vuosia ennen kuin sen rakenteet sy=F6pyv=E4=
t rikki ja reaktorit joutuvat kosketuksiin meriveden kanssa. T=E4ll=F6in =
radioaktiivisia aineita alkaisi liueta hitaasti veteen. Pitoisuudet j=E4i=
siv=E4t hyvin pieniksi uponneen aluksen l=E4hiymp=E4rist=F6=E4 lukuun ott=
amatta. Ilmakeh=E4=E4n ja sit=E4 kautta Suomeen radioaktiivisia aineita e=
i levi=E4isi.
<P>
Vuonna 1989 upposi ven=E4l=E4inen ydink=E4ytt=F6inen sukellusvene Komsomo=
letsk my=F6s Barentsin meren pohjaan ja j=E4i sinne. Uppoamispaikalla ei =
ole havaittu kohonneita radioaktiivisten aineiden pitoisuuksia. Yhtenev=E4=
isten eri maissa tehtyjen asiantuntija-arvioiden mukaan Komsomoletskin hy=
lky ei edusta sanottavaa ymp=E4rist=F6riski=E4.
<H4>
Mahdollisuudet vakavampiin onnettomuuksiin
</H4>
Jos reaktorin j=E4lkij=E4=E4hdytys ei jostain syyst=E4 onnistuisi, voisi =
tapahtua reaktorivaurio, jonka seurauksena merivesi p=E4=E4sisi kosketuks=
iin polttoaineen kanssa ja suuria m=E4=E4ri=E4 radioaktiivisia aineita p=E4=
=E4sisi veteen. L=E4hes kaikki radioaktiiviset aineet j=E4isiv=E4t t=E4ss=
=E4kin tapauksessa meriveteen eik=E4 merkitt=E4vi=E4 laskeumia ilmakeh=E4=
n kautta olisi odotettavissa. Meriveden virtaukset laimentaisivat radioak=
tiivisia aineita niin, ett=E4 keskim=E4=E4r=E4iset pitoisuudet J=E4=E4mer=
ess=E4 eiv=E4t kohoaisi suuremmiksi kuin samojen aineiden pitoisuudet It=E4=
meress=E4 nykyisin.
<P>
Suomen kannalta pahin mahdollinen onnettomuustilanne olisi, jos vakava re=
aktorionnettomuus sattuisi kun sukellusvenett=E4 hinataan veden pinnalla =
tai kun se on satamassa. T=E4ll=F6in voisi p=E4=E4st=E4 merkitt=E4vi=E4 m=
=E4=E4ri=E4 radioaktiivisia aineita my=F6s ilmakeh=E4=E4n. M=E4=E4r=E4t o=
lisivat kuitenkin olennaisesti pienempi=E4 kuin esim. 1960-luvulla Novaja=
Zemljalla tehdyist=E4 ydinkokeista aiheutuneet laskeumat. Pahimmassakaan=
tapauksessa Suomea ei uhkaisi sellainen s=E4teilytilanne, joka edellytt=E4=
isi suojautumistoimia.
<P>
</div>
<A NAME=3D"965987224"></A>
<p align=3D"center">
<img src=3D"../kuvat/vinonelio.gif" width=3D"9" height=3D"8" hspace=3D"10=
" alt=3D"">
</p>
<h3 class=3D"uutiset">S=E4dehoito saa laatuj=E4rjestelm=E4n</h3>
<p class=3D"ingressi">
(11.8.2000)<P>
<div class=3D"uutinen">
S=E4teilyturvakeskuksen (STUK) koolle kutsuma ty=F6ryhm=E4 laatii sy=F6v=E4=
n s=E4dehoitoa antaville hoitolaitoksille ohjeet, joiden avulla ne voivat=
laatia itselleen laatuj=E4rjestelm=E4n. Tavoitteena on parantaa hoitolai=
tosten toiminnan laatua ja v=E4hent=E4=E4 virheiden ja onnettomuuksien ma=
hdollisuutta.<P>
Laatuj=E4rjestelm=E4t ovat tuttuja yritysmaailmassa, mutta terveydenhoito=
on ne ovat vasta tulossa. S=E4dehoidossa laatuj=E4rjestelm=E4n kehitystar=
vetta lis=E4=E4 EU:n alaa s=E4=E4telev=E4n direktiivin ja siihen perustuv=
an kotimaisen asetuksen voimaantulo.<P>
"Uusien s=E4=E4d=F6sten vaatimukset edellytt=E4v=E4t k=E4yt=E4nn=F6ss=E4 =
nykyajan vaatimuksia vastaavaa laatuj=E4rjestelm=E4=E4", toteaa STUKin to=
imistop=E4=E4llikk=F6 Hannu J=E4rvinen.<P>
STUK on ajanut laatuj=E4rjestelm=E4n kehitysty=F6n k=E4ynnist=E4mist=E4 j=
o muutaman vuoden ajan. Ohjeiston laatimiseen asetettiin alan asiantuntij=
oista koostuva ty=F6ryhm=E4, joka sai ty=F6ns=E4 valmiiksi kev=E4ttalvell=
a. Ohjeet on l=E4hetetty kaikille yhdeks=E4lle sairaalalle, jotka antavat=
s=E4dehoitoa Suomessa. Sairaalat l=E4hett=E4v=E4t lausuntonsa kes=E4n ai=
kana. STUK viimeistelee ohjeiston syksyll=E4 tutustuttuaan hoitolaitosten=
lausuntoihin.<P>
Laatuj=E4rjestelm=E4=E4 on ajanut my=F6s alan johtava eurooppalainen j=E4=
rjest=F6 ESTRO (European Society of Therapeutic Radiology and Oncology). =
STUKin ohjeet ovat sopusoinnussa ESTROn suositusten kanssa.<P>
J=E4rvisen mukaan lopputuloksen kannalta on eritt=E4in t=E4rke=E4=E4, ett=
=E4 s=E4dehoitoyksikk=F6 laatii itse laatuj=E4rjestelm=E4ns=E4. Sen vuoks=
i STUK ei tee valmista laatuk=E4sikirjaa, vaan ohjeiston.<P>
</div>
<A NAME=3D"965371769"></A>
<p align=3D"center">
<img src=3D"../kuvat/vinonelio.gif" width=3D"9" height=3D"8" hspace=3D"10=
" alt=3D"">
</p>
<h3 class=3D"uutiset">El=E4imille tehd=E4=E4n r=F6ntgentutkimuksia yh=E4 =
enemm=E4n</h3>
<p class=3D"ingressi">
(4.8.2000)
<p>
<div class=3D"uutinen">
S=E4teilyturvakeskuksen uusimmassa Alara-lehdess=E4 kerrotaan Yliopistoll=
isen el=E4insairaalan arjesta Helsingiss=E4.
<p>
R=F6ntgentutkimuksen merkitys el=E4inten hoidossa on kasvanut. R=F6ntgenk=
uvaukset ovat lis=E4=E4ntyneet, koska niit=E4 k=E4ytet=E4=E4n yh=E4 enemm=
=E4n eri tutkimusmenetelmien ja kirurgian apuna. Lis=E4ksi el=E4inten omi=
stajat haluavat sijoittaa lemmikkiens=E4 hyvinvointiin ja hoitoon enemm=E4=
n kuin ennen. =
<p>
Yliopistollisessa el=E4insairaalassa Helsingiss=E4 kuvattiin l=E4hes 5 00=
0 el=E4int=E4 viime vuonna. Yleisimpi=E4 r=F6ntgentutkimuksen syit=E4 ova=
t kasvuh=E4iri=F6t. Ultra=E4=E4nitutkimusta k=E4ytet=E4=E4n r=F6ntgentutk=
imuksen vaihtoehtona aina kun se on mahdollista.
<p>
Hevosten ontumatutkimuksissa k=E4ytet=E4=E4n hyv=E4ksi r=F6ntgenkuvausta =
tarkempaa gammakuvausta. Gammakuvaus perustuu suonensis=E4isesti annettav=
an radioaktiivisen merkkiaineen kulkeutumiseen.
<p>
T=E4m=E4n vuoden toisessa Alara-lehdess=E4 kerrotaan my=F6s s=E4teilyn va=
ikutuksista el=E4imiin ja kasveihin, ydinvoimaloiden k=E4yt=F6st=E4 pois=
tosta Ven=E4j=E4ll=E4 ja porakaivovesien radonista.
</div>
<A NAME=3D"964768868"></A>
<p align=3D"center">
<img src=3D"../kuvat/vinonelio.gif" width=3D"9" height=3D"8" hspace=3D"10=
" alt=3D"">
</p>
<h3 class=3D"uutiset">S=E4teilyty=F6t=E4 tekee Suomessa 10 600 ihmi=
st=E4</h3>
<p class=3D"ingressi">
(28.7.2000)
<BR><BR>
Ty=F6st=E4 aiheutuvan s=E4teilyaltistuksen seurannassa oli Suomessa yhtee=
ns=E4 noin 10 600 henkil=F6=E4 vuonna 1999. Yhdenk=E4=E4n ty=F6nteki=
j=E4n s=E4teilyannosraja ei ylittynyt.
<div class=3D"uutinen">
<p>
S=E4teilyturvakeskus seuraa s=E4teilyty=F6ss=E4 olevien ty=F6ntekij=F6ide=
n saamia s=E4teilyannoksia s=E4=E4nn=F6llisesti. Annostarkkailu koskee ty=
=F6ntekij=F6it=E4 erityisesti s=E4dehoidoissa, teollisuuskuvauksissa sek=E4=
r=F6ntgentutkimuksissa, joissa hoitaja toimii s=E4teilykeilan l=E4heisyy=
dess=E4. My=F6s s=E4teilylaitteiden asentajien, korjaajien ja huoltajien =
sek=E4 ydinvoima- tai tutkimuslaitosten valvonta-alueilla ty=F6skentelevi=
en annosm=E4=E4ri=E4 seurataan. =
<p>
Vuonna 1999 terveydenhuollossa teki s=E4teilyty=F6t=E4 5 400 henke=E4=
, el=E4inl=E4=E4kinn=E4ss=E4 300, teollisuudessa 1 100, tutkimuksess=
a 1 400 ja ydinvoimaloissa noin 2 500, joista vakituisia ty=F6n=
tekij=F6it=E4 oli 900 ja ulkopuolista huoltomiehi=E4 1 500. =
<p>
Ty=F6ntekij=F6iden s=E4teilyaltistusta seurataan henkil=F6kohtaisilla ann=
osmittareilla. Ydinvoimalaitokset seuraavat ty=F6ntekij=F6idens=E4 annoks=
ia omilla annosmittareillaan. Muiden ty=F6ntekij=F6iden annoksia seurataa=
n S=E4teilyturvakeskuksen annosmittareilla. S=E4teilyturvakeskus pit=E4=E4=
kirjaa ty=F6ntekij=F6iden henkil=F6kohtaisista s=E4teilyannoksista. Enit=
en s=E4teilylle altistuvat radiologisia toimenpiteit=E4 tekev=E4t l=E4=E4=
k=E4rit (kirurgit, kardiologit, radiologit) ja ydinvoimaloiden eristety=F6=
ntekij=E4t. Keskim=E4=E4r=E4inen mitattu vuosiannos n=E4ille l=E4=E4k=E4r=
eille oli yli viisi millisieverti=E4 ja voimaloiden eristety=F6ntekij=F6i=
lle yli nelj=E4 millisieverti=E4. Suurin viiden vuoden jaksolla kertynyt =
annos oli ydinvoimalaitoksen siivoojalla 84 millisieverti=E4. =
<p>
S=E4teilyty=F6t=E4 tekev=E4n annosraja ei saa ylitt=E4=E4 viiden vuoden a=
ikana 100 millisieverti=E4. Vuosittainen annos saa olla keskim=E4=E4rin 2=
0 millisieverti=E4, mutta ei kuitenkaan koskaan yli 50 millisieverti=E4. =
Annosrajojen ylitykset ovat ty=F6paikoilla hyvin harvinaisia. Suomalaisen=
keskim=E4=E4r=E4inen vuoden aikana kertyv=E4 s=E4teilyannos on noin 4 mi=
llisieverti=E4. Puolet siit=E4 aiheutuu huoneilmaan maaper=E4st=E4 tunkeu=
tuvasta radonkaasusta. =
<H4>
Ty=F6ntekij=E4t on jaettu s=E4teilyluokkiin
</H4>
Vuoden 1999 alussa voimaan tulleen s=E4teilylain muutoksen mukaan ty=F6nt=
ekij=E4t jaetaan s=E4teilyty=F6luokkiin A ja B sen mukaan, kuinka paljon =
ty=F6ntekij=E4 altistuu tai voi altistua s=E4teilylle. Luokkaan A m=E4=E4=
ritellyt ty=F6ntekij=E4t altistuvat B-ryhm=E4=E4 enemm=E4n s=E4teilylle. =
Lakia muutettiin asiaa k=E4sittelev=E4 EU-direktiivin t=E4yt=E4nt=F6=F6np=
anon yhteydess=E4. S=E4teilylain mukaan s=E4teilyty=F6luokkaan A kuuluvie=
n terveydentilaa pit=E4=E4 seurata jatkuvasti. Ty=F6nantajan pit=E4=E4 hu=
olehtia siit=E4, ett=E4 s=E4teilylle altistuvien ty=F6ntekij=F6iden terve=
ysseurantaan on nimetty viranomaisen hyv=E4ksym=E4 l=E4=E4k=E4ri, joka on=
perehtynyt my=F6s s=E4teilyn terveysvaikutuksiin. L=E4=E4k=E4rin on s=E4=
=E4nn=F6llisesti tarkastettava ty=F6ntekij=E4n soveltuvuus A-luokan s=E4t=
eilyty=F6h=F6n.
</div>
<A NAME=3D"964167703"></A>
<p align=3D"center">
<img src=3D"../kuvat/vinonelio.gif" width=3D"9" height=3D"8" hspace=3D"10=
" alt=3D"">
</p>
<h3 class=3D"uutiset">Loviisan ydinvoimalaitoksen ykk=F6syksikk=F6=E4 huo=
lletaan</h3>
<p class=3D"ingressi">
(21.7.2000)<BR><BR>
<div class=3D"uutinen">
Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen ykk=F6syksikk=F6 on pys=E4ytettyn=E4=
vuosihuollon ajaksi 22. hein=E4kuuta alkaen. =
Vuosihuolto kest=E4=E4 noin 31 vuorokautta.
<P>
STUK valvoo vuosihuoltoa.
</div>
<A NAME=3D"964075148"></A>
<P ALIGN=3Dcenter>
<IMG SRC=3D"../kuvat/vinonelio.gif" WIDTH=3D9 HEIGHT=3D8 HSPACE=3D10 ALT=3D=
"">
</P>
<H3 CLASS=3Duutiset>STUK opastaa radonturvalliseen rakentamiseen asuntome=
ssuilla</H3>
<P CLASS=3Dingressi>
(20.7.2000)<P>
<DIV CLASS=3Duutinen>
S=E4teilyturvakeskus (STUK) osallistuu Tuusulan asuntomessuille radonturv=
allisen rakentamisen asiantuntijana. Messualue on rakennettu entiseen sor=
akuoppaan, joka on tyypillist=E4 korkean radonpitoisuuden aluetta. Tuusul=
an kunta onkin vaatinut messualueen rakentajilta radonturvallista perustu=
sta. STUK on ollut mukana neuvomassa talotehtaita radonturvallisessa rake=
ntamisessa. Tulevana syksyn=E4 ja talvena selvi=E4=E4, miten siin=E4 on o=
nnistuttu, kun STUK mittaa asuntojen radonpitoisuuden.<P>
Tuusulan kunta on korkean radonpitoisuuden aluetta. Siell=E4 on mitattu j=
opa 2000 becquereli=E4 kuutiometriss=E4 olevia pitoisuuksia, kun uudisrak=
entamisessa huoneilman radonpitoisuuden pit=E4=E4 olla alle 200 Bq/m3. Oi=
kealla rakentamisella ja tekniikalla my=F6s n=E4in korkean radonpitoisuud=
en alueella huoneilman pitoisuudet saadaan sallittuihin rajoihin.<P>
<H4>Talon perustus on teht=E4v=E4 oikein</H4>
Radonpitoisuuteen voidaan vaikuttaa perustustavan valinnalla. Tuulettuva =
alapohja ja reunaj=E4ykistetty laatta ovat radonturvallisia ratkaisuja. Y=
leisin perustustapa Suomessa on kuitenkin sokkelin sis=E4=E4n valettu maa=
nvarainen laatta. Radonturvallinen rakentaminen maanvaraiselle laatalle v=
aatii perustuksien tiivist=E4misen esimerkiksi bitumihuovalla ja elastisi=
lla tiivistysaineilla. Varmuuden vuoksi lattialaatan alle salaojasoraan a=
sennetaan rei=92itetty putkisto. Jos tiivist=E4minen ei ole onnistunut ja=
radonpitoisuuden enimm=E4isarvo ylittyy tarkistusmittauksissa, kytket=E4=
=E4n putkistoon tuuletin. Sen avulla radonpitoisuus alenee tehokkaasti. M=
y=F6s ilmanvaihtotapa voi vaikuttaa asunnon radonpitoisuuteen. Koneellise=
lla tulo- ja poistoilmanvaihdolla voidaan hallita asuntojen alipaineisuut=
ta ja radonvuotoja maaper=E4st=E4. Koneellista poistoilmanvaihtoa ei suos=
itella sora-alueilla, joilla radonvuodot maaper=E4st=E4 ovat suuria.<P> =
<H4>Radonpitoisuus selvi=E4=E4 mittaamalla</H4>
Ainoa keino selvitt=E4=E4 huoneiston radonpitoisuus on mittaus. Messuilla=
mittauksen voi tilata STUKin osastolta. Mittausajaksi suositellaan kahta=
kuukautta marras=96huhtikuun v=E4lisen=E4 aikana. STUKin osastolla on my=
=F6s asiantuntija paikalla vastaamassa radonturvalliseen rakentamiseen li=
ittyviin kysymyksiin.<P>
Radon on hajuton, mauton ja n=E4kym=E4t=F6n radioaktiivinen jalokaasu, jo=
ka aiheuttaa keuhkosy=F6p=E4=E4. Suomessa sis=E4ilman radonpitoisuudet ov=
at Euroopan ja mahdollisesti koko maailman korkeimpia. Syyt korkeisiin ra=
donpitoisuuksiin l=F6ytyv=E4t geologiasta, rakennustekniikasta ja ilmasto=
sta.<P> =
STUK osallistuu messuilla osastolle Terveellinen sis=E4ilma energiaa tuhl=
aamatta. Osastolla ovat edustettuina my=F6s Allergia- ja Astmaliitto AsTe=
, Asumisterveysliitto, Hengitysliitto HELI, Motiva, Sis=E4ilmayhdistys, s=
osiaali- ja terveysministeri=F6, Vanhusty=F6n keskusliitto sek=E4 joukko =
sis=E4ilma-alan yrityksi=E4.
</DIV>
<A NAME=3D"963563424"></A>
<P ALIGN=3Dcenter>
<IMG SRC=3D"../kuvat/vinonelio.gif" WIDTH=3D9 HEIGHT=3D8 HSPACE=3D10 ALT=3D=
"">
</P>
<H3 CLASS=3Duutiset>It=E4meren radioaktiivisuudesta selvitys</H3>
<P CLASS=3Dingressi>
(14.7.2000)<P>
<DIV CLASS=3Duutinen>
It=E4merest=E4 l=F6ytyy radioaktiivisia j=E4=E4nteit=E4 niin Tshernobylin=
onnettomuudesta kuin ilmakeh=E4ss=E4 tehdyist=E4 ydinkokeistakin. Tshern=
obylin laskeuman vuoksi It=E4meri on ihmisen aiheuttaman radioaktiivisuud=
en suhteen yksi maapallon saastuneimpia meri=E4. Laaja, koko It=E4meren a=
lueen kattava tutkimus kertoo, ett=E4 merest=E4 ja sen tuotteista ihmisil=
le koituva s=E4teilyaltistus on kuitenkin hyvin pieni ja p=E4=E4asiassa p=
er=E4isin luonnon omista l=E4hteist=E4.<P>
Euroopan komissio aloitti vuonna 1996 tutkimuksen, jonka tavoitteena oli =
selvitt=E4=E4 It=E4meren luonnollisten ja ihmisten toiminnasta per=E4isin=
olevien radioaktiivisten aineiden vaikutukset alueen asukkaisiin. Marina=
Balt -projektin tulokset on julkaistu "It=E4meren radioaktiivisuuden Eur=
oopan yhteis=F6n v=E4est=F6lle aiheuttama s=E4teilyaltistus" -nimisess=E4=
julkaisussa. It=E4meren maiden tutkijoiden yhteisen ty=F6n tulokset kert=
ovat, ett=E4 k=E4yt=E4nn=F6llisesti katsoen kaikki It=E4meren vedest=E4 t=
ai kaloista l=F6ydett=E4v=E4t keinotekoiset radioaktiiviset aineet ovat p=
er=E4isin alueen ulkopuolelta. Suurin yksitt=E4inen l=E4hde on Tshernobyl=
in onnettomuus. Toinen yh=E4 selv=E4sti havaittava radioaktiivisten ainei=
den l=E4hde on ilmakeh=E4ss=E4 50- ja 60-luvuilla tehdyt ydinkokeet.<P>
Radioaktiivisten aineiden l=E4hteiden kartoittamisesta tutkimusryhm=E4ss=E4=
vastannut laboratoriop=E4=E4llikk=F6 Erkki Ilus S=E4teilyturvakeskuksest=
a kertoo, ett=E4 tutkimus perustuu yhteens=E4 11 200 n=E4ytteeseen, joita=
on ker=E4tty It=E4meren kaikista osista. Kukin It=E4meren rantavaltio on=
sitoutunut ottamaan vuosittain n=E4ytteit=E4 merivedest=E4, pohjasedimen=
teist=E4, kaloista ja muista el=E4imist=E4 sek=E4 kasveista yhteisesti hy=
v=E4ksytyn ohjelman mukaisesti siten, ett=E4 n=E4ytteenottoverkko kattaa =
koko It=E4meren alueen. T=E4m=E4 seuranta on jatkuvaa.<P>
Noin kaksi kolmannesta ihmisen keinotekoisesta radioaktiivisuudesta saama=
sta s=E4teilyannoksesta on per=E4isin Tshernobylin onnettomuudesta ja noi=
n nelj=E4nnes on per=E4isin ilmakeh=E4ss=E4 tehdyist=E4 ydinr=E4j=E4ytyks=
ist=E4. Englannin Sellafieldin ja Ranskan La Haguen k=E4ytetyn ydinpoltto=
aineen j=E4lleenk=E4sittelylaitosten p=E4=E4st=F6j=E4 on pienennetty viim=
e vuosina huomattavasti, mutta niist=E4 per=E4isin olevia radioaktiivisia=
aineita pystyt=E4=E4n yh=E4 mittaamaan my=F6s It=E4merest=E4. Noin kahde=
ksan prosenttia ihmisen It=E4merest=E4 saamasta s=E4teilyannoksesta on p=
er=E4isin Tanskan salmien kautta tulleesta keinotekoisesta radioaktiivisu=
udesta.<P> =
It=E4meren alueen omien kahdentoista ydinlaitoksen p=E4=E4st=F6ist=E4 aih=
eutuu 0,04 prosenttia ihmisen saamasta s=E4teilyannoksesta. Tutkijoiden t=
iedossa on, ett=E4 Ruotsi ja Ven=E4j=E4 ovat aikoinaan upottaneet It=E4me=
ren syv=E4nteisiin pieni=E4 m=E4=E4ri=E4 matala-aktiivisia j=E4tteit=E4, =
mutta j=E4=E4mi=E4 niist=E4 ei ole vedest=E4 tai meren tuotteista l=F6yty=
nyt.<P>
It=E4meren radioaktiivisuuden m=E4=E4r=E4=E4 Erkki Ilus luonnehtii suhtee=
llisen pieneksi, vaikka It=E4meri sai Tshernobylin laskeumaa enemm=E4n ku=
in mik=E4=E4n muu merialue. Tehty tutkimus osoittaa, ett=E4 It=E4meren ra=
dioaktiivisuus ei uhkaa alueen asukkaiden terveytt=E4. Ihmisten saamien s=
=E4teilyannosten tutkiminen perustui niin sanottuihin kriittisiin ryhmiin=
=2E Tutkijat laskivat, kuinka suuren annoksen paljon aikaa meren =E4=E4re=
ll=E4 viett=E4v=E4t, ja suuria m=E4=E4ri=E4 meren tuotteita sy=F6v=E4t ih=
miset voivat saada. Suurimpien vuosiannosten arvioitiin olleen heti Tsher=
nobylin onnettomuuden j=E4lkeen noin 0,2 millisieverti=E4 vuodessa. M=E4=E4=
r=E4=E4 voi verrata suomalaisten keskim=E4=E4r=E4iseen annokseen joka on =
nelj=E4 millisieverti=E4 vuodessa.<P> =
Tshernobylin laskeuman ep=E4tasaisen jakaantumisen takia Suomenlahden ja =
Pohjanlahden radioaktiivisten aineiden m=E4=E4r=E4t olivat suurempia kuin=
It=E4meress=E4 keskim=E4=E4rin. Tshernobyl aiheutti vuonna 1986 my=F6s s=
en, ett=E4 joillakin alueilla ihmisen aiheuttamasta radioaktiivisuudesta =
johtunut annosnopeus kohosi joksikin aikaa poikkeuksellisesti l=E4helle l=
uonnon radioaktiivisuuden aiheuttamaa annosnopeutta. =
</DIV>
<A NAME=3D"962957679"></A>
<P ALIGN=3Dcenter>
<IMG SRC=3D"../kuvat/vinonelio.gif" WIDTH=3D9 HEIGHT=3D8 HSPACE=3D10 ALT=3D=
"">
</P>
<H3 CLASS=3Duutiset>Auringon polttavuus Helsingiss=E4 selvi=E4=E4 interne=
tist=E4 </H3>
<P CLASS=3Dingressi>
(7.7.2000)<P>
<DIV CLASS=3Duutinen>
S=E4teilyturvakeskuksen verkkosivuilla voi seurata UV-indeksin kehittymis=
t=E4 Helsingiss=E4. YK:n suositusten mukainen UV-indeksi on arvo, joka ke=
rtoo auringon haitallisen ultraviolettis=E4teilyn voimakkuuden ja n=E4in =
ollen my=F6s ihon punehtumisajan. S=E4teilyturvakeskuksen verkkoon p=E4iv=
ittyv=E4 mittauspalvelu on aloitettu t=E4n=E4 kes=E4n=E4 ja se on Suomess=
a ainoa laatuaan.<P> =
STUKin katolla Roihupellossa sijaitseva laite mittaa UV-indeksi=E4 jatkuv=
asti ja sivulla k=E4vij=E4t voivat indeksin perusteella itse p=E4=E4tell=E4=
sen hetkisen suojan tarpeen. Arvon ollessa 0, s=E4teily=E4 ei ole lainka=
an, ja arvon ylitt=E4ess=E4 10, s=E4teily on jo eritt=E4in voimakasta.<P>=
UV-indeksin suurin arvo Suomessa on 6=967, joka saavutetaan keskikes=E4ll=
=E4 keskip=E4iv=E4n aikaan. Herkk=E4ihoisten punehtumisaika on t=E4ll=F6i=
n noin 20 minuuttia.<P>
Mittaukseen perustuva UV-indeksi p=E4ivittyy S=E4teilyturvakeskuksen verk=
kosivuille puolen tunnin v=E4lein, joten indeksin avulla voi esimerkiksi =
suunnitella p=E4iv=E4rytmins=E4 siten, ett=E4 v=E4ltt=E4=E4 polttavimman =
auringon. Vuorokauden aikana kertyv=E4st=E4 UV-annoksesta noin puolet tul=
ee kello 11=9615 v=E4lill=E4, jolloin indeksikin on korkeimmillaan. Tehok=
as suojakeino on v=E4ltt=E4=E4 ulkona oleskelua juuri keskip=E4iv=E4n tun=
teina tai suojata ihoa vaatetuksella.<P>
Ihotyyppi vaikuttaa osaltaan siihen, miten iho reagoi auringon s=E4teilyy=
n ja ruskettuu. Suo-malaisista noin kolmannes kuuluu herk=E4sti palaviin =
ihotyyppeihin I ja II. Suurin osa suo-malaisista kuuluu ihotyyppiin III, =
eli he palavat joskus, mutta ruskettuvat hyvin. Joka kymmenes on ihotyyp=
pi=E4 IV, joka kest=E4=E4 aurinkoa hyvin. Tumma iho reagoi auringonvaloo=
n hitaammin ja vaalea herkemmin.<P>
Ensisijaisesti UV-s=E4teilyn m=E4=E4r=E4=E4 Suomessa mittaa Ilmatieteen l=
aitos, jonka verkkosivuilla on luettavissa p=E4ivitt=E4inen laskennalline=
n ennuste UV-s=E4teilyn m=E4=E4r=E4st=E4 eri kaupungeissa (www.ozone.fmi.=
fi). Ilmatieteen laitos my=F6s liitt=E4=E4 s=E4=E4tiedotukseensa UV-s=E4t=
eilytiedotteen aina silloin kun yl=E4ilmakeh=E4n otsonim=E4=E4r=E4 on hie=
man keskim=E4=E4r=E4ist=E4 pienempi ja UV-s=E4teily siten vuodenaikaan n=E4=
hden korkea.<P>
S=E4teilyturvakeskuksen katolla oleva UV-mittalaite on my=F6s kansainv=E4=
lisesti testattu. Viimeksi kes=E4kuussa se oli mukana Ruotsissa j=E4rjest=
etyss=E4 mittarivertailussa, johon osallistui auringon s=E4teily=E4 mitta=
avia laitteita Pohjoismaista, Kanadasta, Hollannista, Puolasta ja It=E4va=
llasta. Tarkoituksena oli selvitt=E4=E4, n=E4ytt=E4v=E4tk=F6 mittarit sam=
oissa olosuhteissa samoja arvoja ja ovatko mittaukset n=E4in ollen luotet=
tavia. Tulokset osoittivat kansainv=E4listen UV-mittausten olevan eritt=E4=
in korkeatasoisia. Vertailussa hyvin menestynyt STUKin mittari palasikin =
Ruotsista takaisin Roihupeltoon mittaamaan Helsingin UV-s=E4teily=E4.<P>
Helsingin UV-indeksi l=F6ytyy osoitteesta: <A HREF=3D"http://www.stuk.fi/=
sateily/uv/">www.stuk.fi/sateily/uv/</A>
</DIV>
<A NAME=3D"962353828"></A>
<P ALIGN=3Dcenter>
<IMG SRC=3D"../kuvat/vinonelio.gif" WIDTH=3D9 HEIGHT=3D8 HSPACE=3D10 ALT=3D=
"">
</P>
<H3 CLASS=3Duutiset>S=E4teilyl=E4hdett=E4 k=E4sitelleen miehen s=E4teilya=
rvot ovat normaalit </H3>
<P CLASS=3Dingressi>
(30.6.2000)<P>
<DIV CLASS=3Duutinen>
Pyht=E4=E4l=E4isell=E4 romuttamolla s=E4teilyl=E4hdett=E4 k=E4sitelleen m=
iehen s=E4teilytaso ei poikkea normaalista. T=E4m=E4 k=E4vi ilmi S=E4teil=
yturvakeskuksen (STUK) eilen torstaina tekem=E4st=E4 kokokehonmittauksest=
a.<P>
Miehest=E4 otettiin varmuuden vuoksi my=F6s verin=E4yte kromosomianalyysi=
=E4 varten, jotta saataisiin tietoa miehen mahdollisesti saamasta ulkoise=
sta s=E4teilyannoksesta. Analyysin valmistuminen vie useita viikkoja.<P>
Kokokehonmittaus varmisti sen, ett=E4 mies ei ole saanut elimist=F6=F6ns=E4=
suuria m=E4=E4ri=E4 radioaktiivisia aineita. Kromosomianalyysi puolestaa=
n kertoo sen, onko mies joutunut alttiiksi merkitt=E4v=E4lle s=E4teilylle=
ulkoisesta l=E4hteest=E4.<P>
S=E4teilyl=E4hde, joka sis=E4lsi 2300 megabecquerelia radioaktiivista ces=
iumia, l=F6ytyi viime keskiviikkona pyht=E4=E4l=E4iselt=E4 romuttamolta. =
Mies oli katkaissut teollisuuden mittalaitteena k=E4ytetyn l=E4hes puolit=
oistametrisen s=E4teilyl=E4hteen kahteen osaan pari vuotta sitten. T=E4ll=
=F6in radioaktiivista cesiumia tuli esiin lyijyisen suojakuoren sis=E4st=E4=
=2E<P>
STUK selvitt=E4=E4 edelleen parikymment=E4 vuotta vanhan laitteen alkuper=
=E4=E4. STUK on tutkinut perusteellisesti romuttamon alueen, eik=E4 sielt=
=E4 ole l=F6ytynyt muita s=E4teilyl=E4hteit=E4.<P>
Romuttamolta on kuitenkin l=F6ydetty v=E4h=E4isi=E4 m=E4=E4ri=E4 s=E4teil=
yl=E4hteest=E4 per=E4isin olevaa cesiumia. Sen aiheuttama s=E4teily on ni=
in v=E4h=E4ist=E4, ett=E4 s=E4teilyturvallisuuden vuoksi alueella ei tarv=
itse ryhty=E4 mihink=E4=E4n toimenpiteisiin.<P>
S=E4teilyl=E4hteen varastointi ei ole aiheuttanut vaaraa ymp=E4rist=F6lle=
, toteaa STUKin ylitarkastaja Eero Oksanen. H=E4n korostaa, ett=E4 radioa=
ktiivisia aineita sis=E4lt=E4vi=E4 laitteita saavat k=E4sitell=E4 vain si=
ihen koulutetut hankil=F6t. Mittalaitteen radioaktiivisuuden paljastaa si=
ihen kiinnitetty kilpi. Laitteet ovat turvallisia, jos niit=E4 k=E4sitell=
=E4=E4n oikein ja lyijykuori on ehj=E4.
</DIV>
<A NAME=3D"961593644"></A>
<P ALIGN=3Dcenter>
<IMG SRC=3D"../kuvat/vinonelio.gif" WIDTH=3D9 HEIGHT=3D8 HSPACE=3D10 ALT=3D=
"">
</P>
<H3 CLASS=3Duutiset>STUK selvitt=E4=E4 romuttamoon joutuneen s=E4teilyl=E4=
hteen alkuper=E4=E4</H3>
<P CLASS=3Dingressi>
(21.6.2000)<BR><BR>
Pyht=E4=E4l=E4iselt=E4 romuttamolta l=F6ytyi t=E4n=E4=E4n keskiviikkona t=
eollisuuden mittalaitteena k=E4ytetty vanha s=E4teilyl=E4hde, joka sis=E4=
lsi noin 2300 megabecquereli=E4 radioaktiivista cesiumia. S=E4teilyl=E4hd=
e oli suojuksineen vajaat puolitoista metri=E4 pitk=E4. Se oli katkaistu=
kahteen osaan ja varastoitu romualueelle. S=E4teilyl=E4hteen varastoinni=
sta ei ollut vaaraa ymp=E4rist=F6lle. S=E4teilyl=E4hteen joutuminen tavan=
omaisen romun sekaan on kuitenkin osoitus siit=E4, ett=E4 turvallisuusm=E4=
=E4r=E4yksi=E4 on rikottu ja laitetta on k=E4sitelty huolimattomasti.
<BR><BR>
<DIV CLASS=3Duutinen>
S=E4teilyturvakeskus (STUK) on selvitt=E4m=E4ss=E4 milloin ja mist=E4 syy=
st=E4 s=E4teilyl=E4hde on kulkeutunut romuttamolle. STUK selvitt=E4=E4 my=
=F6s, miten sit=E4 on romuttamolla k=E4sitelty, ja miss=E4 m=E4=E4rin ty=F6=
ntekij=E4t ovat siin=E4 yhteydess=E4 altistuneet s=E4teilylle.
<P>
S=E4teilyl=E4hde kuljetetaan v=E4liaikaiseen varastoon STUKin tiloihin. =
<P>
Teollisuudessa k=E4ytet=E4=E4n paljon mittalaitteita, joiden toiminta per=
ustuu niiden sis=E4lt=E4m=E4=E4n radioaktiiviseen aineeseen. Johtaja Heim=
o Kahlos STUKista korostaa, ett=E4 ehj=E4t ja asianmukaisesti k=E4sitelly=
t s=E4teilyl=E4hteet ovat turvallisia. S=E4teilyl=E4hde on yleens=E4 ter=E4=
s- tai lyijysuojuksen sis=E4ll=E4. Mittalaitteen sis=E4lt=E4m=E4n radioak=
tiivisen aineen paljastaa laitteeseen kiinnitetty kilpi. Laitteisiin ei p=
it=E4isi koskea muiden kuin sellaisten henkil=F6iden, jotka on koulutettu=
laitteiden k=E4sittelyyn ja k=E4ytt=F6=F6n.
<P>
S=E4teilyl=E4hteiden k=E4ytt=F6 teollisuudessa on luvanvaraista toimintaa=
=2E Turvallisuusluvan antaa STUK, joka my=F6s valvoo laitteiden k=E4ytt=F6=
=E4 ja pit=E4=E4 niist=E4 rekisteri=E4. STUK on pyrkinyt kehitt=E4m=E4=E4=
n valvonnan mahdollisimman aukottomaksi. Aika ajoin eri maissa l=F6ydet=E4=
=E4n vanhoja mittalaitteita, joiden alkuper=E4 ja omistussuhteet ovat ep=E4=
selv=E4t. T=E4llaisesta yli kaksikymment=E4 vuotta vanhasta laitteesta on=
Pyht=E4=E4nkin tapauksessa kysymys.
<P>
Romumetallia raaka-aineenaan k=E4ytt=E4v=E4t metallinjalostusyritykset mi=
ttaavat laitoksille tulevan romun s=E4teilytason. Automaattiset mittausp=
ortit paljastavat romun seassa olevat s=E4teilyl=E4hteet. Jos l=F6ytyv=E4=
lle radioaktiivisella materiaalille ei heti l=F6ydy omistajaa, S=E4teilyt=
urvakeskus p=E4=E4tt=E4=E4 mit=E4 s=E4teilyl=E4hteille tehd=E4=E4n. =
</DIV>
<A NAME=3D"961056775"></A>
<P ALIGN=3Dcenter>
<IMG SRC=3D"../kuvat/vinonelio.gif" WIDTH=3D9 HEIGHT=3D8 HSPACE=3D10 ALT=3D=
"">
</P>
<H3 CLASS=3Duutiset>Porakaivoveden radonpitoisuus kannattaa tutkia</H3>
<P CLASS=3Dingressi>
(15.6.2000)<BR><BR>
S=E4teilyturvakeskus suosittelee kotitalouksille radonpitoisuuden pienent=
=E4mist=E4, mik=E4li se ylitt=E4=E4 1=A0000 becquereli=E4 litrassa (Bq/l)=
=2E Aiemmin yksityistalouksien vedelle ei ollut suositusta toimenpideraja=
ksi. Vesilaitosveden radonaktiivisuuden toimenpideraja on =
300=A0Bq/l. Raja asetettiin vuonna 1993.
<BR><BR>
<DIV CLASS=3Duutinen>
Radonin ja muiden radioaktiivisten aineiden pitoisuudet voivat olla haita=
llisen korkeita porakaivovedess=E4. S=E4teilyturvakeskuksen arvion mukaan=
noin 20=A0000 ihmist=E4 Suomessa k=E4ytt=E4=E4 vakituisesti porakaivovet=
t=E4, jonka radonpitoisuus ylitt=E4=E4 1=A0000=A0Bq/l. Porakaivoveden k=E4=
ytt=E4jist=E4 t=E4m=E4 on kymmenen prosenttia. Suomessa porakaivoveden r=
adonpitoisuus on keskim=E4=E4rin 540=A0Bq/l. Rengaskaivoissa se on keskim=
=E4=E4rin vain 45=A0Bq/l ja verkostovedess=E4 vain 27=A0Bq/l. Rengaskaivo=
issa esiintyy 1=A0000=A0Bq/l radonpitoisuuden ylityksi=E4 eritt=E4in harv=
oin. My=F6s muiden radioaktiivisten aineiden pitoisuudet porakaivoissa ov=
at keskim=E4=E4rin kaksikymment=E4kertaisia verrattuna verkostovesiin.
<H4>
Radon vaikuttaa sek=E4 hengitettyn=E4 ett=E4 juotuna
</H4>
Veden radonista on haittaa sek=E4 juotuna ett=E4 hengitettyn=E4. Suuri os=
a veteen liuenneesta radonista vapautuu kaasuna huoneilmaan pesukoneiden =
tai suihkun k=E4yt=F6n yhteydess=E4. Yleens=E4 suurin osa huoneilman rado=
nista on per=E4isin talon alla olevasta maaper=E4st=E4, mutta porakaivota=
loissa my=F6s talousveden merkitys sis=E4ilmapitoisuuden radonl=E4hteen=E4=
voi olla merkitt=E4v=E4.
<p>
Radonia sis=E4lt=E4v=E4n veden juominen aiheuttaa s=E4teilyannoksen mahal=
aukulle. Radon siirtyy ruoansulatuskanavasta vereen ja poistuu keuhkojen =
kautta uloshengityksen mukana. Radon ja vedess=E4 olevat muut pitk=E4ik=E4=
iset radioaktiiviset aineet lis=E4=E4v=E4t suun kautta nautittuna s=E4tei=
lyannosta my=F6s muille elimille.
<H4>
Suurin osa porakaivoista viel=E4 tutkimatta =
</H4>
Suomessa porakaivovesien radonpitoisuudet ovat maailman suurimpia. Radonp=
itoisimmat vedet l=F6ytyv=E4t etel=E4isen Suomen maakunnista: Uudeltamaal=
ta, P=E4ij=E4t-H=E4meest=E4, H=E4meest=E4 sek=E4 Varsinais-Suomen it=E4o=
sasta. Suuria pitoisuuksia on havaittu koko maassa ja pitoisuudet voivat=
vaihdella eritt=E4in paljon l=E4hekk=E4inkin sijaitsevissa kaivoissa.
<P>
Radonia ei voi tunnistaa vedest=E4 hajun tai maun perusteella. Ainut tapa=
saada selville veden radonpitoisuus on mittauttaa vesi. Radonmittauksia =
tekev=E4t S=E4teilyturvakeskus sek=E4 paikalliset elintarvike- ja ymp=E4r=
ist=F6laboratoriot. Porakaivoveden radonpitoisuus kannattaa tutkituttaa a=
ina unohtamatta my=F6sk=E4=E4n vapaa-ajan asunnon kaivoja. Jos veden rado=
npitoisuus on yli =
1=A0000=A0Bq/l, on syyt=E4 selvitt=E4=E4, onko vedess=E4 my=F6s muita rad=
ioaktiivisia aineita. Mittauksen voi tehd=E4 mihin vuodenaikaan tahansa.
<p> =
Suomen porakaivovesiss=E4 on mitattu my=F6s korkeita uraanipitoisuuksia. =
Uraani on kemiallisena myrkkyn=E4 haitallisempi kuin radioaktiivisena ain=
eena. Toistaiseksi ei tiedet=E4, millaisina pitoisuuksina uraani on ihmis=
ille haitallista. Uraanipitoisuus voi olla korkea vaikka radonpitoisuus o=
n alhainen.
<p>
S=E4teilyturvakeskus on tutkinut talousveden radioaktiivisuutta 1960-luvu=
n lopulta l=E4htien. T=E4h=E4n menness=E4 radon on mitattu vasta joka kym=
menennest=E4 vakituisen asunnon yhteydess=E4 olevasta porakaivosta. Yksit=
yistalouksista on tutkittu noin 6=A0500 porakaivoa ja noin 5=A0000 rengas=
- ja l=E4hdekaivoa. Yli 200 k=E4ytt=E4j=E4n vesilaitoksista on mitattu me=
lkein kaikki ja pienist=E4kin vesilaitoksista suurin osa. =
<p>
T=E4ll=E4 hetkell=E4 verkostovett=E4 juo noin 90 prosenttia suomalaisista=
=2E Arviolta 500=A0000 ihmist=E4 k=E4ytt=E4=E4 maaper=E4=E4n kaivettujen =
rengaskaivojen vett=E4 ja noin 200=A0000 kallioporakaivojen vett=E4. Pora=
kaivojen lukum=E4=E4r=E4=E4 ei tiedet=E4 tarkasti, mutta vakituisen asunn=
on yhteydess=E4 niit=E4 arvioidaan olevan 70=A0000-100=A0000.
<H4>
Radonin poistoon on menetelmi=E4</H4>
S=E4teilyturvakeskus suosittelee vesijohtoverkkoon liittymist=E4 tai rado=
nin poistoa, jos radonpitoisuus ylitt=E4=E4 1=A0000=A0Bq/l. Yksityistalou=
det voivat anoa avustusta korkeiden pitoisuuksien alentamiseen alueellisi=
sta ymp=E4rist=F6keskuksista. Avustusten k=E4yt=E4nn=F6t vaihtelevat paik=
kakunnittain ja hakemukset k=E4sitell=E4=E4n tapauskohtaisesti.
<p>
Radon on poistettava aina koko talouden vedest=E4, koska vedenk=E4yt=F6n =
yhteydess=E4 se vapautuu huoneilmaan. Muille radioaktiivisille aineille r=
iitt=E4=E4, ett=E4 ne poistetaan juomavedest=E4, koska ne eiv=E4t aiheuta=
s=E4teilylle altistusta muun veden k=E4yt=F6n, esimerkiksi suihkussa k=E4=
ynnin, yhteydess=E4.
<p>
Radon voidaan poistaa vedest=E4 joko ilmastamalla tai aktiivihiilisuodatu=
ksella. Molemmilla menetelmill=E4 p=E4=E4st=E4=E4n hyviin tuloksiin. Ilma=
stusta pidet=E4=E4n ensisijaisena menetelm=E4n=E4, koska sill=E4 pystyt=E4=
=E4n alentamaan kaikkein korkeimmatkin radonpitoisuudet. Ilmastus on kuit=
enkin selv=E4sti kalliimpi menetelm=E4 kuin aktiivihiilisuodatus, ja sen =
tilantarve on suurempi. Markkinoilla olevista ilmastimista parhaat ovat p=
oistaneet radonin yli 99-prosenttisesti.
<P>
Lis=E4tietoa <A HREF=3D"http://www.stuk.fi/sateily_ja_ihminen/talousveden=
_radon.html">radioaktiivisesta vedest=E4</a>. =
</DIV>
<A NAME=3D"960534930"></A>
<P ALIGN=3Dcenter>
<IMG SRC=3D"../kuvat/vinonelio.gif" WIDTH=3D9 HEIGHT=3D8 HSPACE=3D10 ALT=3D=
"">
</P>
<H3 CLASS=3Duutiset>S=E4teilyaltistus selville jopa vuosikymmenten takaa<=
/H3>
<P CLASS=3Dingressi>
(9.6.2000)
<BR><BR>
<DIV CLASS=3Duutinen>
Uudella tekniikalla saadaan selville jopa vuosikymmeni=E4 sitten tapahtun=
ut s=E4teilylle altistuminen. Tutkija Carita Lindholm S=E4teilyturvakesku=
ksesta tutki <A HREF=3D"http://www.stuk.fi/julkaisut/tutkimus.html#a176">=
v=E4it=F6skirjaty=F6ss=E4=E4n</A> (julkaistu STUK A-sarjassa: A176) s=E4t=
eilyn aiheuttamia pysyvi=E4 kromosomivaurioita kromosomimaalaus-tekniikal=
la, joka osoittautui ylivoimaiseksi taannehtivassa s=E4teilyannosarviossa=
perinteiseen kromosomivaurio-analyysiin verrattuna. Lindholm v=E4ittelee=
aiheesta perjantaina 16. kes=E4kuuta Helsingin yliopistolla Viikin Infok=
eskuksessa.
<p>
Ionisoiva s=E4teily aiheuttaa solun tumassa kromosomityypin vaurioita. Kr=
omosomimaalaus-tekniikalla niin sanotut pysyv=E4t kromosomivaihdokset voi=
daan tunnistaa helposti. Menetelm=E4 tekee mahdolliseksi tunnistaa vuosia=
tai jopa vuosikymmeni=E4 sitten tapahtunut s=E4teilyaltistus. Perinteise=
ll=E4 menetelm=E4ll=E4 m=E4=E4ritetty annosarvio on luotettava vain sill=
oin, kun s=E4teilyaltistuksesta on kulunut lyhyt aika. Uudella menetelm=E4=
ll=E4 tasaisesti kehoon kohdistunut annos voidaan m=E4=E4ritt=E4=E4 tarke=
mmin kuin osakehoannos.
<p>
Menetelm=E4n soveltuvuutta tutkittiin henkil=F6ill=E4, jotka olivat joutu=
neet s=E4teilyonnettomuuteen Virossa vuonna 1994. Kromosomivaurioiden m=E4=
=E4r=E4=E4 veren valkosoluissa tutkittiin kahden vuoden ajan. Tulokset o=
soittivat, ett=E4 pysyvien kromosomimuutosten m=E4=E4r=E4 s=E4ilyy tasais=
ena ainakin muutaman vuoden altistuksesta. Niiden m=E4=E4r=E4 saattaa ku=
itenkin laskea ajan my=F6t=E4, jos altistus on ollut ep=E4tasainen.
<p>
Samalla tekniikalla tutkittiin kromosomimuutoksia my=F6s 84 suomalaisen h=
enkil=F6n valkosoluista, jotka olivat altistuneet huoneilman radonille. M=
enetelm=E4n avulla ei kuitenkaan voitu havaita yhteytt=E4 pysyvien kromos=
omivaurioiden ja radonaltistuksen v=E4lill=E4, vaikka koehenkil=F6t oliva=
t altistuneet korkeillekin radonpitoisuuksille pitk=E4n ajan kuluessa. T=E4=
m=E4 johtuu ilmeisesti siit=E4, ett=E4 radonaltistus kohdistuu p=E4=E4asi=
assa keuhkoihin, ja hengitysilmasta muualle elimist=F6=F6n liukenevat m=E4=
=E4r=E4t ovat varsin pieni=E4. =
<p>
Lis=E4ksi tutkittiin kromosomivaurioita 20:st=E4 ydinvoimalaty=F6ntekij=E4=
st=E4, jotka olivat altistuneet pitk=E4n ajan kuluessa matalille s=E4teil=
yannoksille. Uudella menetelm=E4ll=E4 voitiin havaita, ett=E4 ydinvoimala=
ty=F6ntekij=F6iden valkosoluissa oli merkitsev=E4sti enemm=E4n s=E4teilya=
ltistusta osoittavia muutoksia kuin kontrolliryhm=E4ss=E4.
<p>
Menetelm=E4n herkkyytt=E4 heikent=E4=E4 pysyvien kromosomivaurioiden luon=
tainen kertyminen valkosoluihin i=E4n my=F6t=E4. Lis=E4ksi merkkej=E4 tek=
niikan herkkyyseroista eri s=E4teilylaatujen v=E4lill=E4 oli n=E4ht=E4vis=
s=E4. Kromosomimaalaus-tekniikan k=E4ytt=F6=E4 taannehtivana annosmittari=
na tutkitaan edelleen.
</DIV>
<A NAME=3D"959938170"></A>
<P ALIGN=3Dcenter>
<IMG SRC=3D"../kuvat/vinonelio.gif" WIDTH=3D9 HEIGHT=3D8 HSPACE=3D10 ALT=3D=
"">
</P>
<H3 CLASS=3Duutiset>STUKissa jaetaan l=E4ntist=E4 ydinturvallisuusoppia i=
d=E4n osaajille</H3>
<P CLASS=3Dingressi>
(2.6.2000)
<BR><BR>
<DIV CLASS=3Duutinen>
S=E4teilyturvakeskus is=E4nn=F6i maanantaista 5.6. alkaen kaksiviikkoista=
kansainv=E4list=E4 kurssia, jonka aihe on "Ydinvoimalaitosten turvallisu=
usarviot p=E4=E4t=F6ksenteon apuna". Yhteisty=F6n=E4 Kansainv=E4lisen ato=
mienergiaj=E4rjest=F6 IAEA:n ja VTT:n kanssa j=E4rjestett=E4v=E4n kurssin=
osallistujat tulevat kymmenest=E4 it=E4isen Euroopan ydinvoimaa k=E4ytt=E4=
v=E4st=E4 maasta. Kouluttajia tulee Suomen lis=E4ksi muun muassa Englanni=
sta, Yhdysvalloista, Unkarista ja Kroatiasta.
<P>
Kurssilla k=E4sitell=E4=E4n erityisesti ydinvoimalaitoksen turvallisuuden=
arviointia ja turvallisuuteen vaikuttavien tekij=F6iden tunnistamista. T=
oimivien ydinvoimaloiden korjaamiseen k=E4ytett=E4v=E4t resurssit kannatt=
aa suunnata kohteisiin, joissa on saatavissa aikaan mahdollisimman suuria=
parannuksia turvallisuuteen.
<P>
S=E4teilyturvakeskuksen tutkija Kaisa =C5strand on yksi kurssin johtajist=
a. H=E4n pit=E4=E4 koulutusta eritt=E4in hy=F6dyllisen=E4, sill=E4 turval=
lisuuden arvioinnissa k=E4ytett=E4vien menetelmien kehittely ja kokemuste=
n vaihto lis=E4=E4 ydinvoiman k=E4yt=F6n turvallisuutta. T=E4m=E4n kurssi=
n erityinen hy=F6ty on h=E4nen mukaansa siin=E4, ett=E4 keskusteluun osal=
listuvat sek=E4 menetelmien kehitt=E4j=E4t ett=E4 niit=E4 It=E4-Euroopass=
a toimivissa ydinlaitoksissa soveltavat asiantuntijat. Koulutuksen hy=F6d=
yn on havainnut my=F6s IAEA, joka maksaa tapahtuman kustannukset ja p=E4=E4=
asiassa vastaa koulutuksen sis=E4ll=F6st=E4.
<P>
Kurssi on tarkoitettu sek=E4 voimalaitosten ty=F6ntekij=F6ille ett=E4 ydi=
nvoimaa valvoville viranomaisille. J=E4rjest=E4jien tavoitteena on, ett=E4=
kurssilaiset pystyv=E4t siirt=E4m=E4=E4n koulutuksen annin mahdollisimma=
n hyvin omiin organisaatioihinsa ja kouluttamaan edelleen muita ty=F6ntek=
ij=F6it=E4.
<P>
STUKissa on tarvittava asiantuntemus ja tekniset edellytykset, joten se o=
n luonteva paikka pit=E4=E4 t=E4llainen kurssi. Loviisassa on Neuvostolii=
tosta ostettu ydinvoimalaitos, johon on liitetty l=E4nsimaisia turvaj=E4r=
jestelmi=E4 ja jota hoidetaan ja valvotaan korkeimpien l=E4nsimaisten vaa=
timusten mukaan. Suomessa on siten kokemusta erilaisten j=E4rjestelmien m=
enestyksellisest=E4 yhteensovittamisesta.
</DIV>
<A NAME=3D"959673939"></A>
<P ALIGN=3Dcenter>
<IMG SRC=3D"../kuvat/vinonelio.gif" WIDTH=3D9 HEIGHT=3D8 HSPACE=3D10 ALT=3D=
"">
</P>
<H3 CLASS=3Duutiset>Olkiluodon ydinvoimalaitoksen ykk=F6syksikk=F6=E4 huo=
lletaan</H3>
<P CLASS=3Dingressi>
(30.5.2000)
<BR><BR>
<DIV CLASS=3Duutinen>
Olkiluodon ydinvoimalaitoksen ykk=F6syksikk=F6 pys=E4ytettiin 21.5. poltt=
oaineenvaihtoa ja vuosihuoltoa varten. Seisokki kest=E4=E4 Teollisuuden V=
oiman mukaan noin kaksi viikkoa. S=E4teilyturvakeskus valvoo t=F6it=E4.
</DIV>
<A NAME=3D"959670122"></A>
<P ALIGN=3Dcenter>
<IMG SRC=3D"../kuvat/vinonelio.gif" WIDTH=3D9 HEIGHT=3D8 HSPACE=3D10 ALT=3D=
"">
</P>
<H3 CLASS=3Duutiset>Matkapuhelinten vaikutuksia terveyteen tutkitaan</H3>=
<P CLASS=3Dingressi>
(26.5.2000)
<BR><BR>
<DIV CLASS=3Duutinen>
Matkapuhelimien mahdolliset terveyshaitat ovat nousseet esille uutisissa =
eri puolilla maailmaa. Mahdollisiin haittoihin liittyv=E4=E4 tutkimusta t=
ehd=E4=E4n useissa maissa. Toistaiseksi mist=E4=E4n terveyshaitoista ei k=
uitenkaan ole tutkimuksellista n=E4ytt=F6=E4. Tutkimuksissa selvitet=E4=E4=
n muun muassa s=E4hk=F6magneettisen kent=E4n vaikutusta aivoihin.
<p>
Matkapuhelimen s=E4teily voi aiheuttaa k=E4ytt=E4j=E4n aivoissa pienen l=E4=
mp=F6tilan nousun, joka enimmill=E4=E4n on muutamia asteen kymmenesosia. =
N=E4in pieni l=E4mp=F6tilan nousu ei kuitenkaan ole terveydelle haitallis=
ta.
<p>
Oletettujen s=E4hk=F6magneettisen s=E4teilyn aiheuttamien haittojen torju=
miseksi on myyntiin tullut matkapuhelimien ymp=E4rille tarkoitettuja suoj=
ia, joiden on tarkoitus vaimentaa p=E4=E4h=E4n kohdistuvaa s=E4teily=E4.
<p>
Tutkimusprofessori Kari Jokela S=E4teilyturvakeskuksesta arvelee, ett=E4 =
suojista ei ole hy=F6ty=E4. T=E4m=E4 on my=F6s yleinen asiantuntijoiden k=
=E4sitys. Normaalissa k=E4yt=F6ss=E4 suojan s=E4teily=E4 vaimentava vaiku=
tus voi jopa kumoutua, kun matkapuhelin nostaa automaattisesti tehoa suoj=
an heikent=E4ess=E4 yhteytt=E4 tukiasemaan. =
</DIV>
<A NAME=3D"959669938"></A>
<P ALIGN=3Dcenter>
<IMG SRC=3D"../kuvat/vinonelio.gif" WIDTH=3D9 HEIGHT=3D8 HSPACE=3D10 ALT=3D=
"">
</P>
<H3 CLASS=3Duutiset>ALARA-lehti kertoo k=E4ytetyn ydinpolttoaineen loppus=
ijoituksesta</H3>
<P CLASS=3Dingressi>
(19.5.2000)
<BR><BR>
<DIV CLASS=3Duutinen>
S=E4teilyturvakeskuksen uusi ALARA-lehti kertoo k=E4ytetyn ydinpolttoaine=
en loppusijoituksesta. Hanke on edennyt periaatep=E4=E4t=F6svaiheeseen, j=
ossa hallitus ja eduskunta p=E4=E4tt=E4v=E4t, onko hankkeesta vastaavan P=
osiva Oy:n ehdottama loppusijoitusmenetelm=E4 yhteiskunnan kokonaisedun m=
ukainen. P=E4=E4t=F6ksi=E4 odotetaan t=E4m=E4n vuoden aikana.
<p>
Posiva on esitt=E4nyt loppusijoituspaikaksi Eurajoen Olkiluodon kallioper=
=E4=E4. ALARAssa kerrotaan, miten esitys on otettu kunnassa vastaan. Lehd=
ess=E4 kerrotaan my=F6s mit=E4 Suomen ja EU:n lains=E4=E4d=E4nt=F6 sanova=
t k=E4ytetyn ydinpolttoaineen liikuttelemisesta valtion rajojen yli ja es=
itell=E4=E4n ydinj=E4tehuollon p=E4=E4t=F6ksenteon vaiheet. Periaatep=E4=E4=
t=F6ksen j=E4lkeen turvallisuusviranomaiset tarkastavat Posivan suunnitel=
mat viel=E4 moneen otteeseen ja hankkeelle tarvitaan monia lupia, ennen k=
uin loppusijoitus aikaisintaan vuonna 2020 voisi alkaa.
<p>
ALARAn muita aiheita ovat muun muassa Vaalimaan tullin ajoneuvojen l=E4pi=
valaisulaite, Naton ja siviiliviranomaisten yhteisty=F6 s=E4teilyvaaratil=
anteissa, Viron Paldiskissa olleen ydinsukellusveneiden koulutuskeskuksen=
j=E4lkien siivoaminen ja l=E4=E4ketieteellisess=E4 tutkimuksessa k=E4yte=
tt=E4v=E4t magneettikuvauslaitteet.
</DIV>
<A NAME=3D"959669635"></A>
<P ALIGN=3Dcenter>
<IMG SRC=3D"../kuvat/vinonelio.gif" WIDTH=3D9 HEIGHT=3D8 HSPACE=3D10 ALT=3D=
"">
</P>
<H3 CLASS=3Duutiset>Eurooppalaiset suositukset rakennusmateriaalien luonn=
on radioaktiivisuudelle</H3>
<P CLASS=3Dingressi>
(12.5.2000)
<BR><BR>
<DIV CLASS=3Duutinen>
Euroopan komissio on julkaissut suositukset, joiden tavoitteena on yhdenm=
ukaistaa rakennusmateriaalien luonnon radioaktiivisuutta koskevia valvont=
ak=E4yt=E4nt=F6j=E4 j=E4senmaissa. Suositusten tarkoituksena on osaltaan =
taata rakennusmateriaalien vapaa kauppa. =
<p>
S=E4teilysuojelullisena tavoitteena on rajoittaa rakennusmateriaaleista a=
iheutuvaa s=E4teilyaltistusta tapauksissa, joissa se on tavanomaista huom=
attavasti suurempi. Komissio katsoi suositusten julkaisemisen tarpeellise=
ksi, koska uuden s=E4teilysuojelun perusnormin (direktiivi 96/29/Euratom)=
toimeenpanon yhteydess=E4 monet j=E4senmaat suunnittelevat rakennusmater=
iaalien radioaktiivisuutta koskevia kansallisia s=E4=E4d=F6ksi=E4. =
<p>
Suositusten mukaan rakennusmateriaalin k=E4yt=F6lle ei tulisi asettaa mit=
=E4=E4n rajoituksia, jos rakennuksen k=E4ytt=E4j=E4lle siit=E4 aiheutuva =
annos on pienempi kuin 0,3 millisieverti=E4 vuodessa. Toisaalta sellaiste=
n rakennusmateriaalien k=E4ytt=F6=E4 suositellaan rajoitettavaksi, joiden=
k=E4yt=F6st=E4 aiheutuva annos on suurempi kuin yksi millisievert vuodes=
sa. Suosituksessa annetaan n=E4it=E4 arvoja vastaavat toimenpiderajat nii=
n sanotun aktiivisuusindeksin avulla, joka lasketaan materiaaleista mitat=
uista luonnon radioaktiivisten aineiden aktiivisuuspitoisuuksista. Aktiiv=
isuusindeksin soveltamisessa otetaan huomioon my=F6s materiaalin k=E4ytt=F6=
tapa tyypillisess=E4 rakentamisessa. Vertailun vuoksi kannattaa mainita, =
ett=E4 suomalaisten keskim=E4=E4r=E4inen s=E4teilyn vuosiannos on noin ne=
lj=E4 millisieverti=E4.
<p>
Suomessa vuodesta 1993 asti voimassa olleet rakennusmateriaalien radioakt=
iivisuutta koskevat m=E4=E4r=E4ykset <A HREF=3D"http://www.stuk.fi/saanno=
sto/ST12-2.html">(S=E4teilyturvakeskuksen ST-Ohje 12.2)</A> ovat hyvin so=
pusoinnussa uusien suositusten kanssa, eik=E4 suomalaisia k=E4yt=E4nt=F6j=
=E4 tarvitse muuttaa. Itse asiassa uusien suositusten valmistelun l=E4ht=F6=
kohtana olivat nimenomaan suomalaiset m=E4=E4r=E4ykset. Muiden maiden tul=
evat m=E4=E4r=E4ykset aiheuttanevat kuitenkin sen, ett=E4 rakennusmateria=
aleja EU-maihin viev=E4t yritykset joutuvat osoittamaan ostajalle entist=E4=
tarkemmin ja useammin, ett=E4 asetetut vaatimukset t=E4yttyv=E4t.
</DIV>
<A NAME=3D"957779467"></A>
<P ALIGN=3Dcenter>
<IMG SRC=3D"../kuvat/vinonelio.gif" WIDTH=3D9 HEIGHT=3D8 HSPACE=3D10 ALT=3D=
"">
</P>
<H3 CLASS=3Duutiset>Olkiluodon ydinvoimalaitoksen kakkosyksik=F6n vuosihu=
olto alkoi</H3>
<P CLASS=3Dingressi>
(8.5.2000)<P>
<DIV CLASS=3Duutinen>
Olkiluodon ydinvoimalaitoksen kakkosyksikk=F6 pys=E4ytettiin sunnuntaina =
7. toukokuuta polttoaineenvaihto- ja vuosihuoltoseisokkia varten.
<P>
Teollisuuden Voima Oy:n mukaan vuosihuolto kest=E4=E4 noin 12 vuorokautta=
=2E Seisokissa osa reaktorin polttoaineesta vaihdetaan tuoreeseen ja lis=E4=
ksi tehd=E4=E4n tarkastuksia sek=E4 huolto- ja kunnossapitot=F6it=E4.
<P>
S=E4teilyturvakeskus valvoo vuosihuoltoa. Valvonta kohdistuu mm. korjaus-=
ja muutost=F6ihin, tarkastustoimintaan, s=E4teilyturvallisuuteen ja polt=
toaineen vaihtoon.
</DIV>
<A NAME=3D"957514864"></A>
<P ALIGN=3Dcenter>
<IMG SRC=3D"../kuvat/vinonelio.gif" WIDTH=3D9 HEIGHT=3D8 HSPACE=3D10 ALT=3D=
"">
</P>
<H3 CLASS=3Duutiset>Ty=F6paikkojen radon mitattava l=E4hes 100 kunnassa</=
H3>
<P CLASS=3Dingressi>
(5.5.2000)<BR><BR>
S=E4teilyturvakeskuksen vappuna voimaan astunut uudistettu ohje velvoitta=
a mittaamaan ty=F6paikkojen radonpitoisuudet 92 kunnassa. Mittaus on teht=
=E4v=E4 niiss=E4 kunnissa, joiden pientaloissa tehdyist=E4 radonmittauksi=
sta v=E4hint=E4=E4n kymmenen prosenttia on ylitt=E4nyt vuosikeskiarvon 40=
0 becquereli=E4 kuutiometriss=E4 (Bq/m<SUP>3</SUP>). Mittaukset on teht=E4=
v=E4 my=F6s kouluissa, p=E4iv=E4kodeissa ja muissa julkisissa tiloissa. M=
ittausten j=E4rjest=E4misest=E4 on vastuussa toiminnan harjoittaja.<p>
<DIV CLASS=3Duutinen>
Lis=E4ksi radonmittaus on pakollinen Suomessa kaikissa niiss=E4 ty=F6paik=
oissa, jotka sijaitsevat harjuilla tai muilla hyvin ilmaa l=E4p=E4isevill=
=E4 sora- tai hiekkamuodostelmilla. Radonpitoisuus on mitattava my=F6s ma=
an alla sijaitsevissa tiloissa, joissa ty=F6skennell=E4=E4n pysyv=E4sti. =
Kuitenkaan mittaus ei yleens=E4 ole tarpeen, jos ty=F6tilat sijaitsevat t=
alon toisessa tai sit=E4 ylemmiss=E4 kerroksissa. =
<P>
Toimistotiloissa riitt=E4=E4 yksi mittaus, teollisuushalleissa 1-2 mittau=
sta 200 neli=F6metri=E4 kohden. Kuitenkin jokaisessa erillisess=E4 rakenn=
uksessa, jossa ty=F6skennell=E4=E4n, on teht=E4v=E4 oma mittauksensa. Rad=
onmittaus tehd=E4=E4n l=E4mmityskaudella ja se kest=E4=E4 kaksi kuukautta=
=2E Seuraavan kerran mittaukseen voidaan ryhty=E4 marraskuussa. =
<p>
<H4>Radonia eniten Etel=E4-Suomessa ja Pirkanmaalla</h4>
Jos radonpitoisuus s=E4=E4nn=F6llisen ty=F6skentelyn tiloissa ylitt=E4=E4=
400=A0Bq/m<SUP>3</SUP>, on toiminnan harjoittaja velvollinen pienent=E4=
m=E4=E4n s=E4teilyaltistusta. Jos tiloissa teht=E4v=E4 ty=F6 ei ole s=E4=E4=
nn=F6llist=E4, keskim=E4=E4r=E4inen radonpitoisuus voi olla t=E4t=E4 suur=
empikin. Jos radonpitoisuus on s=E4=E4nn=F6llisess=E4 ty=F6ss=E4 yli 3=A0=
000 Bq/m<SUP>3</SUP>, ty=F6olojen tarkkailu on aloitettava v=E4litt=F6m=E4=
sti ja ty=F6aikaa tarvittaessa rajoitettava, jotta ty=F6ntekij=F6iden s=E4=
teilyaltistus ei ylit=E4 enimm=E4isarvoja. =
<p>
Suurimmat sis=E4ilman radonpitoisuudet on mitattu Suomessa Pirkanmaalla j=
a Etel=E4-Suomen l=E4=E4niss=E4. Asuntojen mittausten perusteella Suomess=
a on noin 70=A0000 asuntoa, joissa radonpitoisuus ylitt=E4=E4 400=A0Bq/m<=
SUP>3</SUP>. Ty=F6paikkojen radonpitoisuuksista ei ole samanlaista tilast=
oa, mutta asuntomittauksia voidaan pit=E4=E4 suuntaa-antavina. Aiemmin S=E4=
teilyturvakeskus on l=E4hett=E4nyt 10=A0000 yritykselle muistutuskirjeen =
radonmittauksista. Ty=F6nantajalla on velvollisuus selvitt=E4=E4 radonpit=
oisuus ilman erillist=E4 kehotustakin.
<p>
Sis=E4ilman radonpitoisuutta voidaan pienent=E4=E4 tehostamalla ilmanvaih=
toa, lis=E4=E4m=E4ll=E4 raitisilmaventtiilej=E4, tiivist=E4m=E4ll=E4 alap=
ohjan tai maanvaraisten rakenteiden vuotokohtia tai rakentamalla radonimu=
ri tai radonkaivo. Korjausmenetelm=E4 kannattaa valita tapauskohtaisesti =
asiantuntijan avustuksella.
<p>
Radonille altistuminen aiheuttaa Suomessa noin 200 keuhkosy=F6p=E4=E4 vuo=
dessa. Radonia syntyy maaper=E4ss=E4 jatkuvasti uraanin hajoamisen tuloks=
ena. Radon on hajuton ja n=E4kym=E4t=F6n radioaktiivinen kaasu, joka tunk=
eutuu sis=E4ilmaan rakennuksen perustuksiin j=E4=E4neiden rakojen kautta.=
Jonkin verran radonia vapautuu sis=E4ilmaan my=F6s rakennusmateriaaleist=
a. =
<p>
S=E4teilyturvakeskuksen antama ST-ohje=A012.1 <i>"S=E4teilyturvallisuus l=
uonnons=E4teilylle altistavassa toiminnassa"</i> on annettu s=E4teilylain=
nojalla. Ohje liittyy uuden s=E4teilysuojelun perusnormin (direktiivin 9=
6/29/Euratom) t=E4yt=E4nt=F6=F6npanoon. Ohjeessa on annettu toimenpideraj=
at my=F6s muulle luonnons=E4teilyaltistukselle ty=F6paikoilla. =
<p> =
<A HREF=3D"http://www.stuk.fi/saannosto/kuntalista.html"> Luettelo kunnis=
ta</A>, joissa ty=F6paikkojen radonmittauksia on teht=E4v=E4. S=E4teilytu=
rvakeskus p=E4ivitt=E4=E4 kuntaluettelon vuosittain. =
<A HREF=3D"http://www.stuk.fi/saannosto/ST12-1.html"> Uusi ST-ohje</A> ko=
konaisuudessaan.
</DIV>
<A NAME=3D"956761437"></A>
<P ALIGN=3Dcenter>
<IMG SRC=3D"../kuvat/vinonelio.gif" WIDTH=3D9 HEIGHT=3D8 HSPACE=3D10 ALT=3D=
"">
</P>
<H3 CLASS=3Duutiset>Palomiehet ja lapset k=E4rsiv=E4t Tshernobylin onnett=
omuudesta eniten</H3>
<P CLASS=3Dingressi>
(26.4.2000)<BR><BR>
Historian pahin ydinvoimalaonnettomuus Ukrainan Tshernobyliss=E4 l=E4hell=
=E4 Valko-Ven=E4j=E4n rajaa 26. huhtikuuta 1986 levitti radioaktiivisia a=
ineita usean p=E4iv=E4n ajan monen valtakunnan alueelle. Tshernobyl-laske=
uma oli suurin Valko-Ven=E4j=E4ll=E4. My=F6s Ukraina ja Ven=E4j=E4n onne=
ttomuuspaikan l=E4heiset alueet saivat huomattavan suuren laskeuman aluee=
lleen.<P>
<DIV CLASS=3Duutinen>
=
Ymp=E4rist=F6=F6n joutuneiden radioaktiivisten aineiden vaikutusta ihmist=
en terveyteen ja aineiden k=E4ytt=E4ytymist=E4 ymp=E4rist=F6ss=E4 seurata=
an jatkuvasti onnettomuuspaikan l=E4hell=E4 ja kaikissa niiss=E4 maissa, =
jonne radioaktiivinen pilvi kulkeutui. Suomessa ymp=E4rist=F6valvontaa te=
kee STUK. Suurin osa onnettomuuden terveys- ja ymp=E4rist=F6vaikutuksista=
johtuu ilmakeh=E4=E4n joutuneesta cesium-alkuaineen radioaktiivisesta mu=
odosta Cs-137.
<H4>
Tshernobyl-laskeuma jakaantui ep=E4tasaisesti
</H4>
Valko-Ven=E4j=E4n saastuneimmat alueet ovat Tshernobylin l=E4hell=E4 maan=
etel=E4- ja kaakkoisosissa. Alueella, joka kattaa noin viisi prosenttia =
koko maan pinta-alasta Cs-137 -laskeuma vaihteli v=E4lill=E4 500 - 5000 k=
ilobecquereli=E4 neli=F6metrill=E4 (kBq/m<SUP>2</SUP>). Suomessa suurimma=
n laskeuman otti vastaan H=E4me. Siell=E4 Cs-137 -laskeuma oli keskim=E4=E4=
rin 40 - 80 kBq/m<SUP>2</SUP>. Koko Suomen keskiarvo oli noin kymmenen kB=
q/m<SUP>2</SUP>.
<P>
Valko-Ven=E4j=E4ll=E4kin laskeuma jakaantui hyvin ep=E4tasaisesti. Noin 7=
5 prosenttia Valko-Ven=E4j=E4st=E4 saastui v=E4hemm=E4n kuin H=E4me keski=
m=E4=E4rin, noin 10 prosenttia saastui yht=E4 paljon kuin H=E4me ja 15 pr=
osenttia sit=E4 enemm=E4n.
<H4>
Suomalaisten s=E4teilyaltistus lis=E4=E4ntyi vain v=E4h=E4n
</H4>
Suomalaiset altistuvat jatkuvasti luonnolliselle s=E4teilylle. Altistus o=
n joka vuosi keskim=E4=E4rin noin nelj=E4 millisieverti=E4 (mSv). Suurin =
osa altistuksesta johtuu maaper=E4st=E4 per=E4isin olevasta huoneilman ra=
donista ja muusta luonnons=E4teilyst=E4. =
<P>
Suomeen tullut Tshernobyl-laskeuma lis=E4si s=E4teilyaltistusta varsin v=E4=
h=E4n. Suurimmillaan lis=E4ys keskim=E4=E4r=E4iseen altistukseen oli onne=
ttomuuden j=E4lkeisin=E4 vuosina. 1986 lis=E4ys oli viisi prosenttia, -87=
kuusi, -88 nelj=E4 ja -89 kolme prosenttia. Vuosina 1990-1994 lis=E4ys o=
li kaksi ja 1995-1999 yksi prosentti.
<P>
Onnettomuuden j=E4lkeen kuluneiden 14 vuoden aikana Tshernobylin aiheutta=
ma lis=E4ys suomalaisten keskim=E4=E4r=E4iseen s=E4teilyannokseen on sama=
n suuruinen, kuin s=E4teilyannos, jonka suomalaiset saavat aina nelj=E4n =
kuukauden pituisena ajanjaksona. Pahimmilla laskeuma-alueilla H=E4meess=E4=
lis=E4ykset normaaliin vuotuiseen s=E4teilyannokseen olivat 15 - 18 pros=
enttia, eli noin kolminkertaisia maan keskiarvoon verrattuna.
<H4>
Yli kymmenen lasta on kuollut kilpirauhassy=F6p=E4=E4n
</H4>
Pahiten Tshernobylin onnettomuuden s=E4teilyst=E4 joutuivat k=E4rsim=E4=E4=
n sammutus- ja pelastust=F6ihin osallistuneet palomiehet. Ensimm=E4isen v=
uoden aikana onnettomuuden j=E4lkeen 31 palomiest=E4 kuoli s=E4teilyn aih=
euttamiin sairauksiin ja seuraavina vuosina muutamia lis=E4=E4 muun muass=
a luuydindepressioon.
<P>
Kilpirauhassy=F6p=E4=E4n sairastui Valko-Ven=E4j=E4ll=E4, Ven=E4j=E4ll=E4=
ja Ukrainassa noin tuhat lasta. Heit=E4 on hoidettu p=E4=E4asiassa leikk=
auksilla. Toistakymment=E4 sairastuneista lapsista on kuollut.
<P>
Mit=E4=E4n muita s=E4teilyn aiheuttamia kuolemantapauksia ei ole voitu to=
dentaa. Arviot s=E4teilyn aiheuttamista muista kuolemantapauksista on las=
kettu v=E4est=F6n saaman s=E4teilyannoksen perusteella.
<P>
Maapallon asukkaiden yhteenlasketun Tshernobyl-s=E4teilyannoksen (600=A00=
00 manSv) perusteella tehty arvio tulevista sy=F6p=E4kuolemista koko maai=
lmassa on noin 30=A0000. Tapauksista =
12=A0000 on odotettavissa entisen Neuvostoliiton alueella ja noin 500 Suo=
messa. Samana aikana maailmassa kuolee muista syist=E4 kehittyviin sy=F6p=
=E4sairauksiin noin miljardi ja Suomessa noin miljoona ihmist=E4.
<P>
Sy=F6v=E4n kehittyminen kest=E4=E4 varsin pitk=E4=E4n ja latenssiaika on =
vasta hiljattain kulunut umpeen, joten vain pieni osa Tshernobylin aiheut=
tamista kuolemantapauksista on voinut tapahtua t=E4h=E4n menness=E4. Sy=F6=
p=E4kuolemien lis=E4ksi arvioidaan syntyv=E4n yht=E4 paljon sy=F6pi=E4, j=
otka eiv=E4t johda kuolemaan.
<P>
Leukemian lis=E4=E4ntymist=E4 altistuneessa v=E4est=F6ss=E4 ei ole tilast=
ollisesti havaittu. On kuitenkin tietoa yksitt=E4istapauksista, joissa sy=
y-yhteys on todenn=E4k=F6inen. T=E4m=E4 koskee ainakin Pripjatista evakuo=
itua ja muutamia vuosia my=F6hemmin leukemiaan sairastunutta tytt=F6=E4.
<P>
Onnettomuuden aiheuttamien geneettisten vaikutusten m=E4=E4r=E4ksi arvioi=
daan kymmenesosa sy=F6p=E4kuolemien m=E4=E4r=E4st=E4, kun arvio kattaa ka=
ikki tulevat sukupolvet.
<H4>
Raivausty=F6ntekij=F6iden terveydentilaa seurataan
</H4>
Onnettomuuden j=E4lkien puhdistamiseen, raivaamiseen ja korjaamiseen osal=
listuneiden ty=F6ntekij=F6iden terveydentilaa on seurattu. Raivausty=F6nt=
ekij=F6it=E4 on rekister=F6ity 800 000. S=E4teilylle heist=E4 altistui no=
in nelj=E4sosa. =
<P>
Vuonna 1996 julkaistun tiedon perusteella ty=F6kyvytt=F6myys on raivausty=
=F6ntekij=F6iden joukossa hyvin yleist=E4. Kokonaiskuolleisuus sen sijaan=
ei ylit=E4 vastaavan vertailuryhm=E4n tasoa. T=E4m=E4 koskee niin ven=E4=
l=E4isi=E4, valkoven=E4l=E4isi=E4, ukrainalaisia kuin virolaisiakin ty=F6=
ntekij=F6it=E4. Se p=E4tee erikseen my=F6s sy=F6p=E4kuolleisuuteen. Sen s=
ijaan itsemurhat ja alkoholin v=E4=E4rink=E4ytt=F6=F6n liittyv=E4t sairau=
det ja tapaturmat ovat yliedustettuina kuolintilastoissa.
<P>
S=E4teilyannosten perusteella arvioiden ty=F6ntekij=F6iden joukossa voisi=
olla my=F6s ylim=E4=E4r=E4isi=E4 leukemiatapauksia, ehk=E4 joitain kymme=
ni=E4. Asiasta on olemassa julkaisukin, mutta tutkimuksen laatu on heikko=
=2E
</DIV>
<A NAME=3D"956658504"></A>
<P ALIGN=3Dcenter>
<IMG SRC=3D"../kuvat/vinonelio.gif" WIDTH=3D9 HEIGHT=3D8 HSPACE=3D10 ALT=3D=
"">
</P>
<H3 CLASS=3Duutiset>WHO uusi joditablettisuosituksensa ydinonnettomuuden =
varalle</H3>
<P CLASS=3Dingressi>
(25.4.2000)<BR><BR>Maailman terveysj=E4rjest=F6 WHO on antanut uudet suos=
itukset ei-radioaktiivisen jodin eli joditablettien k=E4ytt=E4misest=E4 t=
iettyjen radioaktiivisen laskeuman aiheuttamien terveyshaittojen torjumis=
essa. Suositusten tekemiseen osallistuivat my=F6s S=E4teilyturvakeskuksen=
asiantuntijat. Suositusten perustana ovat Tshernobylin onnettomuudesta s=
aadut kokemukset.<P>
<DIV CLASS=3Duutinen>
Ydinonnettomuudessa ilmaan vapautuva radioaktiivinen jodi voi aiheuttaa k=
ilpirauhassy=F6p=E4=E4. Oikeaan aikaan nautitun joditabletin vaikutus per=
ustuu siihen, ett=E4 tabletin sis=E4lt=E4m=E4 kaliumjodidi kyll=E4st=E4=E4=
kilpirauhasen, jolloin radioaktiivinen jodi ei en=E4=E4 pysty imeytym=E4=
=E4n siihen.
<H4>
Lapset ja nuoret hy=F6tyv=E4t jodisuojasta eniten
</H4>
Elimist=F6=F6n hengityksen tai saastuneen ravinnon mukana joutuva radioak=
tiivinen jodi on vaarallista varsinkin alle 18-vuotiaille. WHO:n suosituk=
sissa neuvotaankin antamaan ennaltaehk=E4isev=E4 jodisuoja laskeumatilant=
eessa erityisesti lapsille ja nuorille. Tshernobylin onnettomuuden j=E4lk=
een yli tuhat lasta on sairastunut kilpirauhassy=F6p=E4=E4n Valko-Ven=E4j=
=E4n, Ukrainan ja Ven=E4j=E4n saastuneimmilla alueilla. =
<P>
Keski-ik=E4isille ja sit=E4 vanhemmille ihmisille jodin suojaava merkity=
s on varsin pieni. Ei ole osoitettu, ett=E4 s=E4teily aiheuttaisi kilpira=
uhassy=F6p=E4=E4 yli 40-vuotiaille. Jodil=E4=E4kityksell=E4 on my=F6s hai=
ttavaikutuksia ja haitat lis=E4=E4ntyv=E4t i=E4n kasvaessa samalla kun ki=
lpirauhassy=F6v=E4lt=E4 suojaava vaikutus v=E4henee. WHO:n suosituksissa =
todetaankin, ett=E4 uuden tiedon valossa joditablettien antaminen on ens=
isijaisesti suunnattava herkk=E4=E4n ik=E4ryhm=E4=E4n eli lapsiin. =
<P>
Puolassa kymmenen miljoonaa lasta sai jodiannoksen Tshernobylin onnettomu=
uden j=E4lkeen. Yht=E4=E4n vakavaa sivuvaikutusta ei havaittu, mik=E4 oso=
ittaa ett=E4 joditabletti lapsilla on turvallinen.
<H4>
Suomessa joditablettien saatavuus on hyv=E4
</H4>
Jokaisen maan viranomaiset vastaavat omista joditablettisuosituksistaan. =
WHO:n suositusten valmisteluun osallistuneen S=E4teilyturvakeskuksen erik=
oistutkijan, l=E4=E4ketieteen lisensiaatti Wendla Pailen mukaan Suomessa =
joditablettien saatavuus t=E4ytt=E4=E4 WHO:n suosituksissa esitetyn p=E4=E4=
m=E4=E4r=E4n hyvin.
<P>
Joditablettivarasto t=E4ytyy sis=E4asiainministeri=F6n m=E4=E4r=E4ysten m=
ukaan olla kaikilla ty=F6paikoilla, yli nelj=E4n asunnon taloyhti=F6iss=E4=
, kouluissa, p=E4iv=E4kodeissa ja muissa vastaavissa laitoksissa. Lis=E4k=
si omakotitalojen asukkaita on kehotettu varaamaan joditabletit kaikkien =
perheenj=E4senten k=E4ytt=F6=F6n. Tablettien nauttimisesta viranomaiset a=
ntavat ohjeet, jos tilanne sellaisia edellytt=E4=E4.
<P>
Tarkemmin asiasta on <A HREF=3D"http://www.who.int/environmental_informat=
ion/Information_resources/documents/Iodine/guide.pdf.">WHO:n julkaisussa =
</A> Guidelines for Stable Iodine Prophylaxis Following Nuclear Accidents=
<SMALL>(pdf-muodossa)</SMALL>.
</DIV>
<A NAME=3D"956225665"></A>
<P ALIGN=3Dcenter>
<IMG SRC=3D"../kuvat/vinonelio.gif" WIDTH=3D9 HEIGHT=3D8 HSPACE=3D10 ALT=3D=
"">
</P>
<H3 CLASS=3Duutiset>It=E4voimaloiden paloturvallisuus selvitet=E4=E4n</H3=
>
<P CLASS=3Dingressi>
(20.4.2000)
<P>
<DIV CLASS=3Duutinen>
Ven=E4l=E4isten Sosnovyi Borin ja Kuolan ydinvoimalaitosten paloturvallis=
uutta analysoidaan Pohjoismaiden tuella. Erityisesti Kuolan paloturvallis=
uutta koskeva S=E4teilyturvakeskuksen (STUK) is=E4nn=F6im=E4 ty=F6kokous =
p=E4=E4ttyi torstaina Helsingiss=E4.<P>
Paloturvallisuusanalyysiss=E4 pyrit=E4=E4n k=E4ym=E4=E4n l=E4pi kaikki se=
llaiset palomahdollisuudet, jotka voivat vaarantaa reaktorin turvallisuud=
en. Analyysiss=E4 k=E4ytet=E4=E4n hyv=E4ksi tietokonemallia, jonka avulla=
mahdollisen palon tuhoja ja levi=E4mist=E4 arvioidaan.
<P>
Paloturvallisuusanalyysi=E4 koskeva loppuraportti valmistuu vuoden 2001 p=
uoleen v=E4liin menness=E4. P=E4=E4vastuu analyysist=E4 on laitoksen henk=
il=F6st=F6ll=E4 ja analyysin tekev=E4ll=E4 ven=E4l=E4isell=E4 VNIIPO-inst=
ituutilla. Suomalaiset, ruotsalaiset ja norjalaiset asiantuntijat tarjoav=
at hankkeelle tukensa. Suomesta hankkeeseen osallistuvat STUKin lis=E4ksi=
Fortum ja VTT.<P>
Vastaava analyysi on tehty Loviisan ydinvoimalaitoksessa, joka on saman t=
yyppinen kuin Kuolan ydinvoimalaitos. Loviisassa analyysi johti joihinkin=
rakenteellisiin korjauksiin ja toimintojen uudelleen sijoitukseen.
<P>
Ven=E4j=E4n ydinturvallisuusviranomainen vaatii, ett=E4 paloturvallisuusa=
nalyysi tehd=E4=E4n kaikille maan ydinvoimalaitoksille. Ensimm=E4isen=E4 =
ovat vuorossa Suomen l=E4hialueiden laitokset eli Pietarin tuntumassa sij=
aitseva Sosnovyi Bor ja Suomen Lapin vieress=E4 sijaitseva Kuola.
</DIV>
<A NAME=3D"955699993"></A>
<P ALIGN=3Dcenter>
<IMG SRC=3D"../kuvat/vinonelio.gif" WIDTH=3D9 HEIGHT=3D8 HSPACE=3D10 ALT=3D=
"">
</P>
<H3 CLASS=3Duutiset>Auringonvalosta on turvallisinta nauttia liikkuen</H3=
>
<P CLASS=3Dingressi>
(14.4.2000)<p>
<DIV CLASS=3Duutinen>
Auringonvalosta on turvallisinta nauttia liikkuen ja puuhaillen. Pystyase=
nnossa ja liikkeess=E4 rusketuksesta tulee tasaisempi eik=E4 iho pala nii=
n herk=E4sti kuin makuuasennossa. Auringossa makailija saakin nelinkertai=
sen ultravioletti- eli UV-annoksen pystyasennossa puuhailevaan verrattuna=
=2E
<p>
Kev=E4tauringosta iloitessa on muistettava auringons=E4teiden vaikutus. H=
erk=E4lle, ruskettumattomalle iholle jo kymmenen minuuttia voimakkaassa a=
uringonpaisteessa voi olla liikaa. Herkk=E4=E4n ihotyyppiin kuuluu noin k=
olmannes suomalaisista. Heid=E4n kannattaa kiinnitt=E4=E4 erityist=E4 huo=
miota UV-s=E4teilylt=E4 suojautumiseen. Eritt=E4in herkk=E4=E4n ihotyyppi=
in kuuluvat useimmat punatukkaiset ja pisamaiset sek=E4 monet vaaleahiuks=
iset suomalaiset. Erityisen tarkka kannattaa olla silloin, jos on polttan=
ut ihonsa alle 15-vuotiaana, on oleillut paljon auringossa, ihossa on luo=
mia tai suvussa on ihosy=F6p=E4=E4.
<p>
Ruskettuminen on ihon puolustautumiskeino UV-s=E4teilyn haitallisia vaiku=
tuksia vastaan. Pitk=E4aikainen altistuminen UV-s=E4teilylle vanhentaa ih=
oa ennenaikaisesti, jolloin se muuttuu ryppyiseksi, karheaksi ja kimmotto=
maksi. Iho ei unohda saamaansa UV-s=E4teily=E4, ja lapsuudessa saadut ann=
okset vaikuttavat koko elini=E4n. Siksi juuri lasten ja nuorten kannattaa=
olla varovaisia auringossa.
<H4>My=F6s varjossa voi palaa</h4>
Vuorokauden aikana kertyv=E4st=E4 UV-annoksesta noin puolet tulee kello 1=
1-15 v=E4lill=E4. Tehokas suojakeino onkin v=E4ltt=E4=E4 ulkona oleskelu=
a keskip=E4iv=E4n tunteina. Parhaan suojan antaa vaatetus, sill=E4 kevyin=
kin puuvillapaita vaimentaa UV-s=E4teilyn noin kymmenesosaan. Suojavoitei=
lla voidaan ehk=E4ist=E4 ihon palamista, mutta niill=E4 ei pid=E4 pident=E4=
=E4 oleskeluaikaa auringossa. =
S=E4teilyn siroamisen takia varjossa voi olla jopa puolet siit=E4 UV-s=E4=
teilyst=E4, mit=E4 on =
auringonpaisteessa. N=E4in ollen pelkk=E4 varjo ei v=E4ltt=E4m=E4tt=E4 ri=
it=E4 suojaamaan UV-s=E4teilylt=E4.
<h4>
Lasten silm=E4t on hyv=E4 suojata</h4>
My=F6s silm=E4t ovat herkki=E4 UV-s=E4teilylle varsinkin hiihdelt=E4ess=E4=
Lapin kev=E4thangilla. Suuret m=E4=E4r=E4t UV-s=E4teily=E4 voivat aiheut=
taa silm=E4n pintaosaan kivuliaan sarveiskalvon tulehduksen, jota kansano=
maisesti kutsutaan lumisokeudeksi. Sen oireet h=E4vi=E4v=E4t muutamassa p=
=E4iv=E4ss=E4 j=E4tt=E4m=E4tt=E4 pysyvi=E4 vaurioita. =
<p>
Pitk=E4aikainen altistus UV-s=E4teilylle aiheuttaa silm=E4n myki=F6ss=E4 =
hitaasti kehittyvi=E4 samentumia. Koska myki=F6n solut eiv=E4t uusiudu, v=
aurio on pysyv=E4 ja voi johtaa lopulta harmaakaihiin. Lasten silmien suo=
jaaminen on erityisen t=E4rke=E4=E4. Lapsilla silm=E4n myki=F6 p=E4=E4st=E4=
=E4 l=E4vitseen enemm=E4n UV-s=E4teily=E4 kuin aikuisen ja UV-s=E4teily v=
oi tunkeutua verkkokalvolle asti rappeuttaen sit=E4.
<p>
<A HREF=3D"http://www.stuk.fi/sateily_ja_ihminen/uvsateily.html">Lis=E4ti=
etoa ultraviolettis=E4teilyst=E4</A> =
</DIV>
<A NAME=3D"955104063"></A>
<P ALIGN=3Dcenter>
<IMG SRC=3D"../kuvat/vinonelio.gif" WIDTH=3D9 HEIGHT=3D8 HSPACE=3D10 ALT=3D=
"">
</P>
<H3 CLASS=3Duutiset>Palovaroittimien tuonti ylitti miljoonan</H3>
<P CLASS=3Dingressi>
(7.4.2000)<P>
<DIV CLASS=3Duutinen>
Suomeen tuotiin viime vuonna 1,2 miljoonaa palovaroitinta. M=E4=E4r=E4 k=E4=
y ilmi S=E4teilyturvakeskuksen (STUK) yll=E4pit=E4m=E4st=E4 radioaktiivis=
ten aineiden tuonti- ja vientitilastosta. STUKin tilastoon palovaroittime=
t p=E4=E4tyv=E4t siksi, ett=E4 ne sis=E4lt=E4v=E4t v=E4h=E4isen m=E4=E4r=E4=
n radioaktiivista amerikiumia.<P>
Edellisen=E4 vuonna palovaroittimia tuotiin 430 000 kappaletta, joten tuo=
nti l=E4hes kolminkertaistui. Sis=E4asiainministeri=F6n teett=E4m=E4n tut=
kimuksen mukaan viime tammikuussa suomalaisista kotitalouksista jo 92 pro=
senttia oli hankkinut palovaroittimen. Pelastustoimilain mukaan joka kodi=
ssa on oltava varoitin syyskuun alkuun menness=E4.<P>
Tuonti- ja vientitilaston mukaan suurin yksitt=E4inen s=E4teilev=E4n aine=
en maahantuonti oli Ilomantsissa sijaitsevalle sterilointilaitokselle tuo=
tu koboltti 60 -s=E4teilyl=E4hteen t=E4ydennyser=E4. Ilomantsin laitoksel=
la steriloidaan sairaalatarvikkeita. Ydinvoiman tuottamiseen liittyv=E4 t=
uonti ja vienti eiv=E4t kuulu kyseiseen tilastoon.<P>
Suomesta vietiin radioaktiivisia aineita sis=E4lt=E4vi=E4 kulutustavaroit=
a, analyysilaitteita ja radiofarmaseuttisia laitteita. Esimerkiksi kompas=
sit ja paperin paksuuden mittalaitteet olivat merkitt=E4vi=E4 t=E4m=E4n a=
lan vientituotteita. Vientiin kuuluu my=F6s vanhentuneiden s=E4teilyl=E4h=
teiden palauttamisia niiden toimittajille.<P>
Suomessa on kaikkiaan 6164 teollisuudessa, tutkimuksessa ja opetusk=E4yt=F6=
ss=E4 olevaa laitetta, jotka sis=E4lt=E4v=E4t radioaktiivisia aineita. La=
itteiden m=E4=E4r=E4 on viime vuosina kasvanut pari prosenttia vuodessa. =
N=E4iden laitteiden lis=E4ksi radioaktiivisia aineita k=E4ytet=E4=E4n l=E4=
=E4ketieteellisiss=E4 tutkimuksissa ja hoidoissa.<P>
Radioaktiivisen tuonnin kokonaisaktiivisuus oli vajaat 7,5 miljoonaa giga=
becquerelia (GBq). Vienniss=E4 vastaava luku oli v=E4h=E4n yli 18 000 GBq=
=2E S=E4teilevien aineiden valmistus, tuonti ja vienti vaativat STUKin my=
=F6nt=E4m=E4n luvan.<P>
</DIV>
<A NAME=3D"954492765"></A>
<P ALIGN=3Dcenter>
<IMG SRC=3D"../kuvat/vinonelio.gif" WIDTH=3D9 HEIGHT=3D8 HSPACE=3D10 ALT=3D=
"">
</P>
<H3 CLASS=3Duutiset>Ven=E4j=E4n suljettujen ydinreaktorien purkaminen vie=
aikaa</H3>
<P CLASS=3Dingressi>
(31.3.2000)<P>
<DIV CLASS=3Duutinen>
Suljettujen ydinreaktoreiden purkamisesta ja j=E4lkien siivoamisesta on t=
ulossa iso ja paljon aikaa viev=E4 hanke Ven=E4j=E4ll=E4.<P> =
S=E4teilyturvakeskus ja Ven=E4j=E4n ydinturvallisuusviranomainen GAN poht=
ivat ydinvoimalaitosten k=E4yt=F6st=E4 poiston ongelmia Loviisassa 27. - =
30. maaliskuuta pidetyss=E4 seminaarissa. Seminaariin osallistui kymmenen=
asiantuntijaa Ven=E4j=E4lt=E4 ja yksi Liettuasta, jossa on Neuvostoliito=
n perint=F6n=E4 Ignalinan ydinvoimalaitos.<P>
Ven=E4j=E4ll=E4 on toistaiseksi suljettu nelj=E4 energiantuotantoon tarko=
itettuja ydinreaktoria. Sen lis=E4ksi on suljettu kymmenisen ydinasepluto=
niumin valmistamiseen k=E4ytetty=E4 suurta reaktoria Tsheljabinskin, Toms=
kin ja Krasnojarskin kaupunkien l=E4hell=E4. Sulkemisen j=E4lkeen my=F6s =
n=E4m=E4 laitokset on luokiteltu siviililaitoksiksi, joten GAN valvoo nii=
den k=E4yt=F6st=E4 poistoa. Yht=E4=E4n reaktoria ei kuitenkaan ole viel=E4=
purettu eik=E4 k=E4yt=F6st=E4 poistamista ole saatettu loppuun.<H4>
Grafiittireaktorit ovat hankalia purettavia</H4>
Plutoniumin tuotantoon k=E4ytetyiss=E4 reaktoreissa hidasteaineena on gra=
fiitti. Grafiitin takia niiden purkaminen tulee olemaan hyvin hankalaa, h=
ankalampaa kuin esimerkiksi Suomen ydinreaktorien, joissa hidasteaineena =
on vesi.<P> =
Ven=E4j=E4ll=E4 p=E4=E4nvaivaa aiheuttaa my=F6s se, ett=E4 purkamiseen ta=
rvittavia varoja ei ole ker=E4tty laitosten k=E4yt=F6n aikana.<P>
Edell=E4 mainittujen ydinreaktoreiden lis=E4ksi Ven=E4j=E4ll=E4 on lukuis=
ia muita suljettuja ydinlaitoksia ja radioaktiivisista aineista saastunei=
ta alueita, joiden saneeraaminen tulee ajankohtaiseksi l=E4hivuosikymmeni=
n=E4.
</DIV>
<A NAME=3D"953898369"></A>
<P ALIGN=3Dcenter>
<IMG SRC=3D"../kuvat/vinonelio.gif" WIDTH=3D9 HEIGHT=3D8 HSPACE=3D10 ALT=3D=
"">
</P>
<H3 CLASS=3Duutiset>IAEA arvioi STUKin toiminnan hyv=E4ksi</H3>
<P CLASS=3Dingressi>
(24.3.2000)<BR><BR>
Kansainv=E4lisen atomienergiaj=E4rjest=F6n IAEA:n tarkastusryhm=E4 arvioi=
S=E4teilyturvakeskuksen (STUK) viranomaistoiminnan tehokkuutta ydin- ja =
s=E4teilyturvallisuuden varmistamisessa. Ryhm=E4 kiitti erityisesti toimi=
nnan j=E4rjestelm=E4llisyytt=E4.<P>
<DIV CLASS=3Duutinen>
IAEA:n nelj=E4toistahenkinen tarkastusryhm=E4 teki ty=F6ns=E4 sosiaali- j=
a terveysministeri=F6n sek=E4 kauppa- ja teollisuusministeri=F6n kutsuman=
a. Ryhm=E4 arvioi paikan p=E4=E4ll=E4 kahden viikon ajan STUKin toimintaa=
ydinenergian ja s=E4teilyn k=E4yt=F6n valvovana viranomaisena. Tarkastus=
p=E4=E4ttyi t=E4n=E4=E4n. Aikaisemmin IAEA on tehnyt vastaavia arviointe=
ja muun muassa Sveitsiss=E4 ja useissa It=E4-Euroopan maissa.
<P>
Tarkastuksen tuloksena STUK sai koko joukon suosituksia toimintansa kehit=
t=E4miseksi. Samalla ryhm=E4 kirjasi hyviksi =
havaittuja STUKin menettelytapoja opiksi muiden maiden viranomaisille. =
<P>
Ryhm=E4 piti STUKin viranomaistoimintaa korkealaatuisena. Erityisesti tod=
ettiin my=F6nteisen=E4 pyrkimys toiminnan jatkuvaan parantamiseen ja ydin=
j=E4tehuoltoa koskevat j=E4rjestelyt. Muiden maiden viranomaisille esimer=
kiksi kelpaavat STUKin menettelytavat liittyv=E4t p=E4=E4asiassa toiminna=
n j=E4rjestelm=E4llisyyteen ja STUKin kehittyneeseen sis=E4iseen laatuj=E4=
rjestelm=E4=E4n.
<H4>
Hyvi=E4 ideoita toiminnan kehitt=E4miseksi</H4>
Raportissa (englanniksi): <A HREF=3D"http://www.stuk.fi/stuk/irrt_report_=
1.pdf"> (osa 1</A>, <SMALL> pdf,120 kb</SMALL>) ja =
<A HREF=3D"http://www.stuk.fi/stuk/irrt_report_2.pdf">(osa 2</A>,<SMALL> =
135 kb</SMALL>) annetaan 25 suositusta toiminnan kehitt=E4miseksi. Lis=E4=
ksi siin=E4 tehd=E4=E4n 37 ehdotusta, joissa kehotetaan pohtimaan, voitai=
siinko m=E4=E4r=E4tyt asiat tehd=E4 nykyist=E4 paremmin ehdotetulla vaiht=
oehtoisella tavalla. Esimerkiksi kelpaavia hyvi=E4 toimintatapoja raportt=
iin on kirjattu 33 kappaletta. Kaiken kaikkiaan valvontatoiminnassa ei ta=
rkastuksen mukaan havaittu merkitt=E4vi=E4 aukkoja tai heikkouksia. =
<P>
Tarkastusraportissa kiinnitet=E4=E4n huomio esimerkiksi siihen, ett=E4 ST=
UKilla ei ole kirjoitettua toimintapolitiikkaa, jonka pohjalta kaikki tar=
kastajat noudattaisivat johdonmukaista linjaa havaitessaan turvallisuutta=
vaarantavia tekij=F6it=E4. Nykyisin toiminta harkitaan tapauskohtaisesti=
=2E Vastaavasti kaivattiin yksityiskohtaisia tarkastus- ja arviointiohjei=
ta nykyisen tarkastajien ammattitaitoon nojaavan toimintatavan tueksi. Si=
n=E4ns=E4 tehdyn ty=F6n laatuun ei ollut huomauttamista.
<H4>
Palvelut ja viranomaistoiminta pidett=E4v=E4 selke=E4sti erill=E4=E4n</H4=
>
STUKin rooli yht=E4=E4lt=E4 viranomaisena ja toisaalta palvelujen tuottaj=
ana askarrutti tarkastajia. Esimerkiksi ydinvoimalaitosten ymp=E4rist=F6v=
alvonnan toteuttaminen sek=E4 suomalaisista sairaaloista ja teollisuudest=
a tulevien radioaktiivisten pienj=E4tteiden vastaanotto ja varastointi ov=
at STUKin tutkimusosaston vastuulla. Toimintaa valvovat STUKin muut viran=
omaisty=F6t=E4 tekev=E4t osastot. Eturistiriitojen vaara n=E4htiin my=F6s=
s=E4teilyty=F6ntekij=F6itten annosmittauspalveluissa ja s=E4teilyn pienk=
=E4ytt=E4jien koulutuksessa.
<P>
Ryhm=E4 suositteli edelleen, ett=E4 STUKin pit=E4isi voida nykyist=E4 suo=
remmin vaikuttaa esimerkiksi ydinj=E4tteiden loppusijoitusta koskevan tut=
kimus- ja kehitysty=F6n valvontaan. Nykyisen lain mukaan kauppa- ja teoll=
isuusministeri=F6ll=E4 on asiassa varsin voimakas ohjaava rooli. =
<H4>
STUKin toimintatapa aiheutti pohdintaa</H4>
Ryhm=E4 pani merkille, ett=E4 STUKin tarkastustoiminta menee syv=E4lle yk=
sityiskohtiin ja tarkastajilla on perinpohjainen tekninen tieto valvomist=
aan laitoksista. Vaikka asiantuntemus sin=E4ns=E4 on hyv=E4 asia, her=E4s=
i kysymys siit=E4, s=E4ilyyk=F6 riitt=E4v=E4 et=E4isyys valvontakohteisii=
n. Monissa maissa viranomaisten tekninen osaaminen ja sit=E4 my=F6t=E4 ta=
rkastustoiminta on pinnallisempaa, mik=E4 voi korostaa k=E4ytt=E4j=E4n va=
stuuta ja valvonnan riippumattomuutta.
<P>
STUKin p=E4=E4johtaja Jukka Laaksonen sanoo olevansa tyytyv=E4inen tarkas=
tusryhm=E4n asiantuntevuuteen. Kahden viikon ty=F6n j=E4lkeen ryhm=E4 osa=
si kiinnitt=E4=E4 huomiota sellaisiin asioihin, joita on jo pohdittu STU=
Kin sis=E4isess=E4 kehitt=E4misess=E4. Nyt saadut suositukset antavat hyv=
i=E4 ideoita tulevalle kehitykselle ja ne voidaan ottaa kehitt=E4misty=F6=
ss=E4 huomioon.
<P>
Laaksonen on tyytyv=E4inen my=F6s siihen, ett=E4 tarkastuksessa ei havait=
tu STUKin toiminnassa perustavaa laatua olevia =
puutteita. =
</DIV>
<A NAME=3D"953298171"></A>
<P ALIGN=3Dcenter>
<IMG SRC=3D"../kuvat/vinonelio.gif" WIDTH=3D9 HEIGHT=3D8 HSPACE=3D10 ALT=3D=
"">
</P>
<H3 CLASS=3Duutiset>Ty=F6ntekij=F6iden s=E4teilyaltistus pieneni</H3>
<P CLASS=3Dingressi>
(17.3.2000)
<p>
<DIV CLASS=3Duutinen>
Suomalaiset ty=F6ntekij=E4t altistuivat vuonna 1999 edellisvuotta v=E4hem=
m=E4n s=E4teilylle. Ty=F6ntekij=F6iden yhteenlaskettu kokonaisannos oli 4=
,7 sieverti=E4. Annos oli kolmanneksen edellisvuotta pienempi. S=E4teilyt=
y=F6t=E4 teki 10 600 ty=F6ntekij=E4=E4.
<p>
Ty=F6ntekij=F6iden s=E4teilym=E4=E4ri=E4 mitataan ty=F6asuun kiinnitett=E4=
v=E4ll=E4 annosmittarilla. S=E4teilyturvakeskus pit=E4=E4 s=E4teilyaltist=
uksista annosrekisteri=E4, johon kirjataan tiedot s=E4teilyty=F6t=E4 teke=
vist=E4 ja heid=E4n saamistaan annoksista. Annostarkkailu varmistaa ty=F6=
ntekij=F6iden ty=F6turvallisuuden s=E4teilyn osalta.
<p>
Viime vuonna suurin s=E4teilyannos mitattiin sairaalassa ty=F6skenneelt=E4=
l=E4=E4k=E4rilt=E4. Lyijykumiesiliinan p=E4=E4lt=E4 mitattu annos oli 50=
millisieverti=E4. Suojaimien k=E4yt=F6n ansiosta vuosiannosraja ei kuite=
nkaan ylittynyt. =
<p>
Ty=F6tekij=E4n s=E4teilyannos ei saa ylitt=E4=E4 viiden vuoden aikana 100=
millisieverti=E4. Yhden vuoden enimm=E4isannos on 50 millisieverti=E4. A=
nnosrajat on m=E4=E4ritetty s=E4teilyasetuksessa. Annostarkkailussa ei il=
mennyt yht=E4=E4n annosrajojen ylityst=E4 vuosina 1995-1999.
<p> =
Eniten s=E4teilyty=F6t=E4 tehd=E4=E4n terveydenhuollossa, jossa ty=F6sken=
telee noin 5 400 henke=E4. Suomalaisissa ydinvoimalaitoksissa s=E4teilyty=
=F6t=E4 tekevi=E4 on runsaat 2 400 henkil=F6=E4. Tutkimuksessa s=E4teilyt=
y=F6t=E4 tekee noin 1 400, teollisuudessa runsas 1 100 ja el=E4inl=E4=E4k=
inn=E4ss=E4 l=E4hes 300 ty=F6ntekij=E4=E4.
</DIV>
<A NAME=3D"952678930"></A>
<P ALIGN=3Dcenter>
<IMG SRC=3D"../kuvat/vinonelio.gif" WIDTH=3D9 HEIGHT=3D8 HSPACE=3D10 ALT=3D=
"">
</P>
<H3 CLASS=3Duutiset>Viron r=F6ntgenhoitajat koulun penkille</H3>
<P CLASS=3Dingressi>
(10.3.2000)
<BR><BR>
<DIV CLASS=3Duutinen>
Suomalaiset kouluttavat virolaisia r=F6ntgenhoitajia EU:n rahoituksella. =
Koskaan aiemmin virolaiset r=F6ntgenhoitajat eiv=E4t ole saaneet alallaan=
n=E4in perusteellista ja laajaa opetusta. Koulutus kest=E4=E4 vuoden ja =
koostuu useista opetusjaksoista Virossa ja Suomessa. Maaliskuun lopulla k=
oulutusta annetaan S=E4teilyturvakeskuksessa (STUK).
<P>
S=E4teilyturvakeskus on perinteisesti tehnyt yhteisty=F6t=E4 virolaisten =
kanssa muun muassa r=F6ntgentutkimusten parantamiseksi sek=E4 kouluttamal=
la tulli- ja rajavartiomiehi=E4. Nyt kouluttaminen on laajentunut sairaal=
ahenkil=F6st=F6=F6n. Enimm=E4kseen suomalaisvoimin j=E4rjestetty koulutus=
t=E4ht=E4=E4 r=F6ntgenhoitajien ammattitaidon ja s=E4teilyturvallisuuden=
parantamiseen.
<P>
Osittain vanhan laitekannan ja ammatillisen koulutuksen v=E4h=E4isyyden t=
akia r=F6ntgenkuvien laadussa ja potilaiden turvallisuudessa on Virossa o=
llut selvi=E4 puutteita. Potilaiden s=E4teilyannokset ovat voineet olla =
suuria. Nyttemmin virolaisten sairaaloiden r=F6ntgenlaitteita on uusittu,=
joten potilasannokset pienenev=E4t.
<P>
T=E4h=E4n asti Virossa ei ole ollut r=F6ntgenhoitajakoulutusta. Alan peru=
sopetus on hoidettu l=E4hinn=E4 vain lyhyill=E4 kursseilla. T=E4m=E4n EU-=
projektin my=F6t=E4 Viroon ollaan nyt j=E4rjest=E4m=E4ss=E4 monivuotista =
r=F6ntgenhoitajakoulutusta. Meneill=E4=E4n oleva opetus on tarkoitettu si=
irtym=E4vaiheeseen t=E4ydennyskoulutukseksi, sill=E4 kest=E4=E4 aikansa, =
ennen kuin ammattitaitoinen v=E4ki valmistuu oppilaitoksesta.
<P> =
Koulutushanke on jatkoa tutkimusyhteisty=F6lle, jota STUK on tehnyt virol=
aisten kanssa jo 1990-luvun alusta l=E4htien. Syksyll=E4 alkanut koulutus=
p=E4=E4ttyy t=E4n=E4 vuonna. Kev=E4=E4ll=E4 pidet=E4=E4n Virossa toinen =
iso koulutustapahtuma, johon saavat osallistua kaikki Viron r=F6ntgenhoit=
ajat ja r=F6ntgenl=E4=E4k=E4rit. Suomessa pidett=E4v=E4ss=E4 perusopetuks=
essa on mukana 25 r=F6ntgenhoitajaa ja opettajaa. Koulutukseen kuuluu muu=
n muassa noin kuukauden ty=F6harjoittelu suomalaisissa sairaaloissa Tampe=
reen seudulla, Porissa, Riihim=E4ell=E4, H=E4meenlinnassa ja Espoossa.
<P>
Koulutushanke on osa EU:n Phare Partnership -ohjelmaa. Hankkeen budjetti =
on 0,5 miljoonaa markkaa. Projektia koordinoi Suomen R=F6ntgenhoitajaliit=
to ja STUKin lis=E4ksi mukana ovat Pirkanmaan ammattikorkeakoulu, Tarton =
yliopistollinen sairaala ja Tarton terveydenhuolto-oppilaitos. =
</DIV>
<A NAME=3D"951813964"></A>
<P ALIGN=3Dcenter>
<IMG SRC=3D"../kuvat/vinonelio.gif" WIDTH=3D9 HEIGHT=3D8 HSPACE=3D10 ALT=3D=
"">
</P>
<H3 CLASS=3Duutiset>Viel=E4 ehtii tilata radonmittauksen</H3>
<P CLASS=3Dingressi>
(29.2.2000)<BR><BR>
Nyt on viel=E4 viikko aikaa mittauttaa kodin radonpitoisuus. Radonmittaus=
purkkeja voi tilata S=E4teilyturvakeskuksesta. Radonmittaus kannattaa teh=
d=E4 talojen l=E4mmityskaudella, jolloin pitoisuudet ovat korkeimpia.<p>
<DIV CLASS=3Duutinen>
Mittausjaksoksi suositellaan kahta kuukautta marraskuun alun ja huhtikuun=
lopun v=E4lisen=E4 aikana. Alle kuukauden mittauksia ei hy=F6dyt=E4 tehd=
=E4. Luotettavimman tuloksen saa, jos mittauksen tekee kahdella mittauspu=
rkilla. Radonmittauspurkin voi tilata my=F6s mittauskauden ulkopuolella. =
T=E4ll=F6in S=E4teilyturvakeskus l=E4hett=E4=E4 purkit automaattisesti ma=
rraskuun alussa, ellei muuta sovita.
<p>
Radonmittaus on suositeltavaa tehd=E4 pientaloissa, rivitaloasunnoissa j=
a kerrostalojen alimpien kerrosten asunnoissa. Saman rivitaloyhti=F6n as=
untojen radonpitoisuuksissa voi olla suuriakin eroja. Kerrostaloissa suur=
ia radonpitoisuuksia on mitattu niiss=E4 alimpien kerrosten asunnoissa, j=
oissa on maanvarainen lattialaatta.
<p>
Suomessa tilattiin radonmittauspurkkeja viime vuonna yhteens=E4 2 800 kap=
paletta. Ty=F6paikkamittauksia oli 300. Noin joka kymmenes purkki tilatti=
in internetin kautta. S=E4teilyturvakeskus aloitti helmikuussa maksullise=
n internet-palvelun, jolloin purkki on mahdollista maksaa jo tilauksen yh=
teydess=E4. =
<p>
Ty=F6nantajat ovat velvollisia mittauttamaan ty=F6tilojen radonpitoisuude=
n, jos niiss=E4 ep=E4ill=E4=E4n olevan radonia. Yksityisasunnoissa mittau=
s on eritt=E4in suositeltavaa, koska suurin osa suomalaisten s=E4teilyalt=
istusta saadaan kotona radonista. T=E4m=E4n vuoden kahden ensimm=E4isen k=
uukauden aikana on tilattu noin 1500 radonmittauspurkkia. =
<p>
Sosiaali - ja terveysministeri=F6n p=E4=E4t=F6ksen mukaan huoneilman rado=
npitoisuus ei saisi ylitt=E4=E4 400 becquereli=E4 kuutiometriss=E4 (Bq/m3=
). T=E4m=E4n raja-arvon ylitt=E4viin asuntoihin S=E4teilyturvakeskus suos=
ittelee korjaustoimia. Lis=E4ksi uudet talot on suunniteltava niin, ett=E4=
huoneilman radonpitoisuus j=E4=E4 alle 200 Bq/m3.
<p>
S=E4teilyturvakeskuksen otantatutkimuksen mukaan maassamme on 200 000 asu=
ntoa, joissa radonpitoisuus ylitt=E4=E4 200 Bq/m3. Noin 70 000 asunnossa=
ylittyy 400 Bq/m3 ja 20 000 asunnossa 800 Bq/m3. Enimm=E4isarvon ylitt=E4=
vist=E4 asunnoista on Suomessa l=F6ydetty vasta kymmenisen prosenttia. N=E4=
ist=E4 noin joka kymmenenness=E4 on tehty asianmukainen radonkorjaus. Ruo=
tsissa, jossa radon on l=E4hes samanlainen ongelma kuin Suomessa, radonmi=
ttauksia on tehty huomattavasti enemm=E4n.
<p>
Radon on radioaktiivinen, hajuton, mauton ja n=E4kym=E4t=F6n kaasu. Se tu=
nkeutuu maaper=E4st=E4 huoneilmaan talon perustuksissa olevien pienten ra=
kojen kautta. Talon ulko- ja sis=E4l=E4mp=F6tilojen ero aiheuttaa alipain=
een, joka imee radonpitoista ilmaa l=E4mpimiin sis=E4tiloihin. Huoneilmaa=
n p=E4=E4ssyt radon ja sen hajoamistuotteet kulkeutuvat lopulta hengityks=
en mukana keuhkoihin altistaen keuhkosy=F6v=E4lle.
Radon aiheuttaa Suomessa vuosittain noin 100-600 keuhkosy=F6p=E4=E4. =
<p>
Lis=E4tietoa <A HREF=3D"http://www.stuk.fi/sateily_ja_ihminen/radon.html"=
>radonista.</A> Mittauspurkin voi tilata ja maksaa my=F6s suoraan: <A HRE=
F=3D"https://koli.stuk.fi/store/rmasunto.asp">asunnot</a> tai <A HREF=3D"=
https://koli.stuk.fi/store/rmtyopaikka.asp">
ty=F6paikat.</a>
=
</DIV>
<A NAME=3D"951479121"></A>
<P ALIGN=3Dcenter>
<IMG SRC=3D"../kuvat/vinonelio.gif" WIDTH=3D9 HEIGHT=3D8 HSPACE=3D10 ALT=3D=
"">
</P>
<H3 CLASS=3Duutiset>Tulli k=E4=E4nnytti s=E4teilevi=E4 kuljetuksia</H3>
<P CLASS=3Dingressi>
(25.2.2000)
<P>
<DIV CLASS=3Duutinen>
Tulli k=E4=E4nnytti it=E4rajalta viime vuonna seitsem=E4n Suomeen pyrkiny=
tt=E4 s=E4teilev=E4=E4 kuljetusta. Lis=E4ksi kolmessa Suomeen p=E4=E4ssee=
ss=E4 kuormassa todettiin my=F6hemmin liev=E4=E4 radioaktiivisuutta.
<P>
Tuontitavaran s=E4teilytasoja on mitattu 1990-luvun puoliv=E4list=E4. Teh=
ostunut valvonta on v=E4hent=E4nyt s=E4teilevi=E4 kuljetuksia, sill=E4 en=
immill=E4=E4n vuonna 1997 tulli k=E4=E4nnytti Ven=E4j=E4lle yli 20 kuljet=
usta.
<P>
Kuljetuksista viisi havaittiin Niiralassa, kolme Kotkassa ja kaksi Vainik=
kalassa. Suurin osa s=E4teilevist=E4 kuljetuksista sis=E4lsi metalliromua=
=2E Joukossa oli my=F6s kolme puutavarakuljetusta, joissa itse lasti oli =
puhdas, mutta junavaunu saastunut. Suomeen asti p=E4=E4sseiss=E4 kuormiss=
a oli muutamia metalliosia, joiden pintaan oli saostunut luonnon radioakt=
iivisia aineita.
<P>
Varsinaisia salakuljetusyrityksi=E4 ei viime vuonna ollut ainuttakaan. Py=
s=E4ytettyjen kuljetusten s=E4teilytasot olivat sen verran alhaisia, ett=E4=
ne eiv=E4t aiheuttaneet terveysriski=E4.
<P>
S=E4teilyturvakeskus on kouluttanut jo useita vuosia suomalaisia, ven=E4l=
=E4isi=E4 ja baltialaisia rajavalvojia radioaktiivisten aineiden valvonna=
ssa.
</DIV>
<A NAME=3D"950870196"></A>
<P ALIGN=3Dcenter>
<IMG SRC=3D"../kuvat/vinonelio.gif" WIDTH=3D9 HEIGHT=3D8 HSPACE=3D10 ALT=3D=
"">
</P>
<H3 CLASS=3Duutiset>L=E4=E4k=E4rit saavat s=E4teilykoulutusta</H3>
<P CLASS=3Dingressi>
(18.2.2000)
<p>
<DIV CLASS=3Duutinen>
S=E4teilylle altistuvien ty=F6tekij=F6iden terveystarkkailuun on tulossa =
muutoksia maaliskuun alusta. Uuden viranomaisohjeen mukaan keskim=E4=E4r=E4=
ist=E4 enemm=E4n s=E4teilylle altistuville ty=F6ntekij=F6ille on nimett=E4=
v=E4 viranomaisen hyv=E4ksym=E4 l=E4=E4k=E4ri. L=E4=E4k=E4rin on perehdyt=
t=E4v=E4 ty=F6terveyshuollon lis=E4ksi s=E4teilyn terveysvaikutuksiin. =
<p>
S=E4teilylle altistuvat ty=F6ntekij=E4t, kuten esimerkiksi r=F6ntgenhoita=
jat ja ydinvoimaloiden ty=F6ntekij=E4t, luokitellaan joko luokkaan A tai =
B heid=E4n todellisen tai mahdollisen s=E4teilyaltistuksensa perusteella.=
S=E4teilyty=F6luokkaan A kuuluvat ne ty=F6ntekij=E4t, jotka altistuvat t=
ai voivat altistua s=E4teilylle enemm=E4n kuin B-luokkaan kuuluvat. =
<p>
Ty=F6terveysl=E4=E4k=E4rien tekem=E4n s=E4teilyty=F6ntekij=F6iden terveys=
tarkkailun ensisijaisena tarkoituksena on varmistaa henkil=F6n sopivuus v=
astuullisiin s=E4teilyt=F6ihin. Varsinaisia terveydellisi=E4 esteit=E4 os=
allistua s=E4teilyty=F6h=F6n on v=E4h=E4n. Lis=E4ksi selvitet=E4=E4n s=E4=
teilyaltistuksen merkityst=E4 terveydelle normaalista poikkeavissa altist=
uksissa. =
<p>
Aikaisemmin s=E4teilyty=F6ntekij=F6iden terveytt=E4 tutkittiin ottamalla =
heilt=E4 kerran vuodessa t=E4ydellinen verenkuva. Verenkuvalla ei kuitenk=
aan saada esille s=E4teilyaltistuksen m=E4=E4r=E4=E4, sill=E4 s=E4teilyn =
vuosiannosrajan pit=E4isi ylitty=E4 satakertaisesti ennen kuin verenkuvas=
sa n=E4kyisi muutoksia. Annosrajojen ylitykset ty=F6paikoilla ovat kuiten=
kin eritt=E4in harvinaisia.
<p>
Tulevaisuudessa ty=F6terveysl=E4=E4k=E4rin erikoiskoulutukseen voidaan li=
itt=E4=E4 kurssi s=E4teilyn vaikutuksista. Alkuvaiheessa koulutus j=E4rje=
stet=E4=E4n yksip=E4iv=E4isen=E4 t=E4ydennyskoulutuksena. T=E4ydennyskoul=
utuksessa k=E4yd=E4=E4n l=E4pi s=E4teilyn terveysvaikutusten lis=E4ksi er=
i s=E4teilyl=E4hteet ja -lajit ja niiden ominaisuudet sek=E4 kerrotaan al=
tistumistavat ja -tilanteet normaality=F6ss=E4 ja mahdollisissa onnettomu=
uksissa. Lis=E4ksi annetaan tietoa s=E4teilyannoksen mittaamisesta ja ty=F6=
ntekij=F6iden annosten seurannasta.
<p>
Koulutusp=E4ivi=E4 j=E4rjest=E4v=E4t kev=E4=E4n ja alkukes=E4n aikana sek=
=E4 S=E4teilyturvakeskus ett=E4 Ty=F6terveyslaitos. S=E4teilyturvakeskus =
antaa tarvittaessa neuvoja ja ohjeita.
</DIV>
<A NAME=3D"950270416"></A>
<P ALIGN=3Dcenter>
<IMG SRC=3D"../kuvat/vinonelio.gif" WIDTH=3D9 HEIGHT=3D8 HSPACE=3D10 ALT=3D=
"">
</P>
<H3 CLASS=3Duutiset>Metsien radioaktiivisuuden laskentaan uusi malli</H3>=
<P CLASS=3Dingressi>
(11.2.2000)
<p>
<DIV CLASS=3Duutinen>
Radioaktiivinen laskeuma vaikuttaa metsiss=E4 kauan. S=E4teilyturvakeskus=
(STUK) on yhdess=E4 ranskalaisen tutkimuslaitoksen kanssa luonut uuden l=
askentamallin, jolla voidaan arvioida metsiin levinneen radioaktiivisen l=
askeuman ihmiselle aiheuttamia s=E4teilyannoksia. Menetelm=E4 on osa p=E4=
=E4t=F6ksenteon tukij=E4rjestelm=E4=E4, jonka avulla pyrit=E4=E4n luomaan=
kaikille Euroopan maille yhteinen ty=F6kalu radioaktiivisen laskeuman va=
ikutusten arvioimiseksi. =
<p>
Ihmisiin mets=E4n radioaktiivisuus voi vaikuttaa kahdella tavalla. Ruoan =
mukana marjojen, sienien ja riistan sis=E4lt=E4m=E4t radioaktiiviset aine=
et joutuvat elimist=F6=F6n ja aiheuttavat niin sanotun sis=E4isen annokse=
n. Mets=E4ss=E4 kulkijat ja siell=E4 ty=F6skentelev=E4t tai radioaktiivis=
esta puusta tehtyjen tuotteiden kanssa kosketuksissa olevat altistuvat ul=
koiselle annokselle. =
<p>
Uuden laskentamallin avulla annokset voidaan arvioida pitk=E4lle tulevais=
uuteen, aina vuosikymmenien p=E4=E4h=E4n. Juuri pitk=E4 aikaj=E4nne aiheu=
ttaa sen, ett=E4 laskentamallin kehitt=E4minen on ollut hyvin vaativa teh=
t=E4v=E4. Sek=E4 sis=E4inen ett=E4 ulkoinen annos metsien k=E4yt=F6st=E4 =
on kuitenkin suurimmillaan heti laskeuman levi=E4misen j=E4lkeen.
<p>
STUKin ja ranskalaisten ty=F6 on osa EU:n rahoittamaa RODOS-ohjelmaa (Rea=
l-time, On-line DecisiOn Support system) viime vuonna p=E4=E4ttyneess=E4 =
tutkimuksen puiteohjelmassa. Ohjelman tavoitteena on eurooppalainen tiedo=
nkeruun ja p=E4=E4t=F6ksenteon tukij=E4rjestelm=E4 mahdollisia ydinonnett=
omuus- tilanteita varten. RODOS-ohjelman avulla voidaan tehd=E4 ennusteit=
a ja tarkastella s=E4teilytilanteita reaaliaikaisesti onnettomuuspaikan l=
=E4heisyydess=E4 tai tuhansien kilometrien et=E4isyydell=E4. Se avustaa s=
iten toimenpiteiden suunnittelua onnettomuus- tilanteessa ja onnettomuuks=
iin varauduttaessa. =
</DIV>
<A NAME=3D"949661926"></A>
<P ALIGN=3Dcenter>
<IMG SRC=3D"../kuvat/vinonelio.gif" WIDTH=3D9 HEIGHT=3D8 HSPACE=3D10 ALT=3D=
"">
</P>
<H3 CLASS=3Duutiset>Tallinnan lentokentt=E4 saa uudet s=E4teilyvalvontala=
itteet</H3>
<P CLASS=3Dingressi>
(4.2.2000)
<DIV CLASS=3Duutinen>
Tallinnan lentokent=E4n matkustajaterminaalissa otetaan k=E4ytt=F6=F6n uu=
si s=E4teilyvalvontalaitteisto. Laitteisto h=E4lytt=E4=E4, jos matkustaji=
en tai matkatavaroiden mukana yritet=E4=E4n kuljettaa radioaktiivisia ain=
eita. =
<P>
Tallinnassa otettiin k=E4ytt=F6=F6n t=E4ysin uudistettu matkustajatermina=
ali viime joulukuussa, ja s=E4teilyvalvontalaitteisto asennettiin uudistu=
sty=F6n yhteydess=E4. Hanke on osa Suomen ulkoministeri=F6n rahoittamaa t=
ukiohjelmaa, jonka avulla kehitet=E4=E4n Baltian maiden ja muiden l=E4hia=
lueiden ydinmateriaalivalvontaa. Koko tukiohjelman yhten=E4 tavoitteena o=
n radioaktiivisten aineiden ja ydinmateriaalien salakuljetusten est=E4min=
en. Hankkeen toimeenpanosta vastaa S=E4teilyturvakeskus (STUK). =
<P>
Uusi laitteisto auttaa varmistamaan niin ty=F6ntekij=F6iden kuin matkusta=
jienkin turvallisuuden. Laitteisto parantaa my=F6s valvontaa, jolla pyrit=
=E4=E4n est=E4m=E4=E4n radioaktiivisten aineiden luvaton liikuttelu rajoj=
en yli.
<P>
Radioaktiivisten aineiden valvontaan rajoilla on yleens=E4kin aktivoidutt=
u 1990-luvun puoliv=E4lin j=E4lkeen ja STUK on ollut mukana Ven=E4j=E4n j=
a Baltian maiden kehityshankkeissa. Latviassa on muun muassa asennettu Su=
omen rahoittamat s=E4teilyvalvontalaitteistot kahdelle raja-asemalle Via =
Baltica -tien varrelle.
<P>
T=E4rke=E4 osa STUKin Baltian maihin suuntaamasta rajavalvonta-avusta on =
koulutus. STUK j=E4rjest=E4=E4 virolaisille, latvialaisille ja liettualai=
sille rajavartijoille ja tullimiehille koulutusta muun muassa k=E4yt=E4nn=
=F6n s=E4teilyn mittaamisesta. =
<P>
STUK luovuttaa Tallinnan lentokent=E4n s=E4teilyvalvontalaitteiston k=E4y=
tt=E4jille Tallinnassa ensi torstaina 10. helmikuuta.
</DIV>
<A NAME=3D"949171416"></A>
<P ALIGN=3Dcenter>
<IMG SRC=3D"../kuvat/vinonelio.gif" WIDTH=3D9 HEIGHT=3D8 HSPACE=3D10 ALT=3D=
"">
</P>
<H3 CLASS=3Duutiset>Loviisan ydinvoimalaitoksen kakkosyksikk=F6 otettiin =
pois s=E4hk=F6ntuotannosta korjaust=F6iden ajaksi</H3>
<P CLASS=3Dingressi>
(29.1.2000)
<DIV CLASS=3Duutinen>
Loviisan ydinvoimalaitoksen kakkosyksikk=F6 otettiin pois s=E4hk=F6ntuota=
nnosta tarkastus- ja korjaust=F6iden ajaksi lauantai-iltap=E4iv=E4n=E4 29=
=2E1. T=F6iss=E4 selvitet=E4=E4n laitoksen toisiopiirin sy=F6tt=F6vesij=E4=
rjestelm=E4ss=E4 havaitun vesivuodon syy ja vuoto korjataan. =
<P>
Toisiopiirist=E4 vuotava vesi ei ole radioaktiivista. S=E4teilyturvakesku=
ksen mukaan tapahtuma ei vaarantanut laitoksen turvallisuutta.
</DIV>
<A NAME=3D"949054222"></A>
<P ALIGN=3Dcenter>
<IMG SRC=3D"../kuvat/vinonelio.gif" WIDTH=3D9 HEIGHT=3D8 HSPACE=3D10 ALT=3D=
"">
</P>
<H3 CLASS=3Duutiset>Suomen ydinvoimalaitoksissa sattui viisi INES-1 -tapa=
htumaa vuonna 1999</H3>
<P CLASS=3Dingressi>
(28.1.2000)
<DIV CLASS=3Duutinen>
Suomen ydinvoimalaitoksissa sattui vuonna 1999 viisi tapahtumaa, jotka lu=
okiteltiin ydinlaitostapahtumien kansainv=E4lisell=E4 vakavuusasteikolla =
(INES) sen alimpaan luokkaan yksi. Tapahtumat eiv=E4t vaarantaneet ydinen=
ergian k=E4yt=F6n turvallisuutta. =
<P>
INES-luokituksen p=E4=E4tt=E4=E4 S=E4teilyturvakeskus. Asteikossa on seit=
sem=E4n porrasta. Ydinturvallisuuden kannalta merkityksett=F6mi=E4 tapaht=
umia varten on lis=E4ksi luokka nolla.
<P>
Viime vuoden tapahtumista kaksi sattui Olkiluodon ykk=F6syksik=F6ss=E4, k=
aksi Olkiluoto kakkosella ja yksi Loviisa kakkosella. Olkiluoto kakkosen =
tapahtumat havaittiin molemmat toukokuussa vuosihuoltoseisokin yhteydess=E4=
=2E Toisessa tapauksessa oli polttoaineen vaihdon yhteydess=E4 j=E4=E4nyt=
kaksi polttoainenippua hieman muita ylemm=E4ksi. Toisen INES-luokituksen=
aiheutti k=E4ytt=F6ehtojen vastaisesti tunnin ajaksi auki j=E4tetty suoj=
arakennuksen ovi. Olkiluoto ykk=F6sell=E4 havaittiin kes=E4kuussa vuosihu=
ollossa virheellisesti auki j=E4=E4nyt venttiili. Toinen INES-luokituksee=
n johtanut venttiilivika Olkiluoto ykk=F6sell=E4 havaittiin lokakuussa.
<P>
Loviisan INES-1 -tapahtumassa oli kysymys h=E4t=E4j=E4=E4hdytysj=E4rjeste=
lm=E4n toimintakyvyn osittaisesta heikkenemisest=E4. Asennusvirheen takia=
j=E4rjestelmien puhdistaminen olisi mahdollisesti vaikeutunut onnettomuu=
den sattuessa. Vika havaittiin syyskuussa.
<P>
Lokakuussa suurta mielenkiintoa her=E4tt=E4nyt vetyvuoto Loviisan ydinvoi=
malaitoksen kakkosyksik=F6n turbiinirakennuksen ulkopuolella olevasta vet=
ypullopatterista oli ydinturvallisuuden kannalta merkitykset=F6n. Tapahtu=
ma luokiteltiin INES-asteikolla luokkaan nolla.
<P>
Vuonna 1998 Suomen voimalaitoksissa sattui kolme INES-1 -tapahtumaa. Yhte=
ens=E4 1990-luvulla Suomen ydinvoimalaitoksissa sattui 33 luokasta nolla =
poikkeavaa INES-tapahtumaa. 31 niist=E4 luokiteltiin INES-asteikolla ykk=F6=
siksi, kaksi luokiteltiin turvallisuuden kannalta merkitt=E4v=E4mp=E4=E4n=
kakkosluokkaan. Tapahtumien m=E4=E4r=E4 vuodessa vaihteli nollasta viite=
en.
</DIV>
<A NAME=3D"948722639"></A>
<P ALIGN=3Dcenter>
<IMG SRC=3D"../kuvat/vinonelio.gif" WIDTH=3D9 HEIGHT=3D8 HSPACE=3D10 ALT=3D=
"">
</P>
<H3 CLASS=3Duutiset>Pesuvedet sottasivat hiekkaa Olkiluodossa</H3>
<P CLASS=3Dingressi>
(24.1.2000)
<DIV CLASS=3Duutinen>
Teollisuuden Voiman Olkiluodon ydinvoimalaitoksen niin sanotun KAJ-varast=
on viem=E4rivesi=E4 on valunut rikkoutuneesta s=E4ili=F6st=E4 varaston al=
la olevaan hiekkaan. Varasto on tarkoitettu radioaktiivisten j=E4tteiden =
ja komponenttien k=E4sittelyyn ja tilap=E4isvarastointiin. S=E4ili=F6n ri=
kkoontuminen havaittiin kerran vuodessa tapahtuvan tyhjennyksen yhteydess=
=E4. =
<P>
Rikkoutuneeseen s=E4ili=F6=F6n ker=E4t=E4=E4n vesi=E4 k=E4sienpesualtaast=
a ja lattianpesuvesi=E4. Koska lattianpesuvedet ovat toisinaan liev=E4sti=
radioaktiivisia, on my=F6s hiekka s=E4ili=F6n ymp=E4rill=E4 tullut liev=E4=
sti aktiiviseksi. Saastunutta hiekkaa on noin viisi kuutiometri=E4. =
<P>
S=E4teilyturvakeskus seuraa viime viikolla aloitettua puhdistusty=F6t=E4.=
Tapahtuma ei ole vaarantanut laitoksen ty=F6ntekij=F6iden tai l=E4hiymp=E4=
rist=F6n asukkaiden s=E4teilyturvallisuutta. Maaper=E4n saastuminen on mi=
ttausten mukaan rajoittunut rikkoutuneen s=E4ili=F6n l=E4hiymp=E4rist=F6=F6=
n. S=E4ili=F6 ja saastunut hiekka on kaivettu yl=F6s ja niit=E4 k=E4sitel=
l=E4=E4n liev=E4sti radioaktiivisena j=E4tteen=E4. Alustavan arvion mukaa=
n tapahtuman INES-luokka on nolla.
</DIV>
<A NAME=3D"948458115"></A>
<P ALIGN=3Dcenter>
<IMG SRC=3D"../kuvat/vinonelio.gif" WIDTH=3D9 HEIGHT=3D8 HSPACE=3D10 ALT=3D=
"">
</P>
<H3 CLASS=3Duutiset>Taloyhti=F6iden ja ty=F6paikkojen varattava joditable=
tteja</H3>
<P CLASS=3Dingressi>
(21.1.2000)
<DIV CLASS=3Duutinen>
Joditablettien hamstraus ennen vuoden vaihdetta osoitti, ett=E4 v=E4est=F6=
nsuojelun varotoimet kiinnostavat kansalaisia. Monikaan joditabletteja ap=
teekeissa jonottavista ei tiennyt, ett=E4 esimerkiksi v=E4hint=E4=E4n vii=
den asunnon taloyhti=F6iden on sis=E4asiainministeri=F6n m=E4=E4r=E4yksen=
mukaan varattava joditabletit asukkaille. Tabletit jaetaan asukkaiden s=E4=
ilytett=E4viksi tai niit=E4 s=E4ilytet=E4=E4n muun v=E4est=F6suojelumater=
iaalin yhteydess=E4, jolloin esimerkiksi taloon nimitetyn suojelujohtajan=
pit=E4=E4 j=E4rjest=E4=E4 tablettien jako tarvittaessa. =
<p>
My=F6s ty=F6paikkojen, koulujen, p=E4iv=E4kotien ja muiden hoitolaitosten=
on varattava joditabletit jokaista ty=F6ntekij=E4=E4 ja asiakasta varten=
=2E Omakotitaloissa ja maaseudulla asuvat voivat ostaa joditabletteja etu=
k=E4teen apteekeista. Lis=E4ksi voimayhti=F6t huolehtivat joditablettien =
hankkimisesta ja jakelusta viiden kilometrin s=E4teell=E4 ydinvoimalaitok=
sesta. =
<p>
Sosiaali- ja terveysministeri=F6n kehotuksen mukaan my=F6s kaupunkien ja =
kuntien pit=E4=E4 varata joditabletteja terveyskeskuksiin 25 prosentille =
alueen v=E4est=F6st=E4. Turistit ja asukkaat, joilla tabletteja ei ole ko=
tona, saavat joditabletit t=E4t=E4 kautta.
<p>
<h4>Jodi suojaa kilpirauhasta s=E4teilylt=E4</h4>
<p>
Vakavassa ydinonnettomuudessa ilmaan vapautuvan radioaktiivisen jodin ker=
tyminen kilpirauhaseen voidaan est=E4=E4 ottamalla joditabletti. Tabletin=
sis=E4lt=E4m=E4 ei-radioaktiivinen kaliumjodidi kyll=E4st=E4=E4 kilpirau=
hasen ja est=E4=E4 radioaktiivisen jodin imeytymisen. T=E4ll=F6in radioak=
tiivinen jodi poistuu virtsan mukana. Muilta radioaktiivisilta aineilta j=
oditabletit eiv=E4t suojaa. =
<p>
Radioaktiivinen jodi kulkeutuu hengityksen mukana keuhkoihin ja ker=E4yty=
y lopulta kilpirauhaseen. Kilpirauhasen saama s=E4teilyannos voi aiheutta=
a rauhaseen kasvaimia, hyvin suuri s=E4teilyannos my=F6s vajaatoimintaa. =
<p>
Ihmisi=E4 kehotetaan ottamaan joditabletti, jos ilmassa ennustetaan oleva=
n tuhansia becquerelej=E4 radioaktiivista jodia kuutiometri=E4 kohden. T=E4=
llainen tilanne on harvinainen, ja voi synty=E4 vain ydinr=E4j=E4ytyksess=
=E4 tai ydinvoimalaonnettomuudessa. =
<p>
Pahimmissa tapauksissa joditablettien tarve voi ulottua satojen kilometri=
en et=E4isyydelle onnettomuuspaikasta. Esimerkiksi Suomessa ei kuitenkaan=
tarvinnut ottaa joditabletteja, kun Tshernobylin ydinvoimalassa sattui o=
nnettomuus vuonna 1986. Sen sijaan joditabletit olisivat suojanneet ihmis=
i=E4 l=E4hemp=E4n=E4 Tshernobylin voimalaa. Onnettomuuden j=E4lkeen laste=
n kilpirauhassy=F6pien m=E4=E4r=E4 on paikoin jopa satakertaistunut luonn=
olliseen riskiin verrattuna Valko-Ven=E4j=E4ll=E4, L=E4nsi-Ven=E4j=E4ll=E4=
ja Pohjois-Ukrainassa. T=E4h=E4n menness=E4 noin tuhat altistunutta last=
a on sairastunut ennen 15 vuoden ik=E4=E4. Kymmenkunta heist=E4 on kuollu=
t.
<p>
<h4>Joditabletteja ei saa ottaa omin p=E4in</h4>
<p>
Joditabletteja ei saa ottaa omin p=E4in, vaan pelk=E4st=E4=E4n viranomais=
en kehotuksesta. Oikea ajoitus on t=E4rke=E4. Liian aikaisin tai my=F6h=E4=
=E4n otettuna tabletin suojavaikutus heikkenee. Ohjeet tablettien ottamis=
esta kuulee radiosta ja televisiosta. =
<p>
Yhden annoksen antama suoja s=E4ilyy noin vuorokauden. P=E4=E4st=F6pilven=
aiheuttama altistus hengityksen kautta kest=E4=E4 todenn=E4k=F6isesti va=
in muutaman tunnin. Jos p=E4=E4st=F6 uusiutuu tai jatkuu pitk=E4=E4n, ann=
etaan kehotus uudesta annoksesta.
<p>
Joditablettien ottaminen on erityisen t=E4rke=E4t=E4 lapsille ja odottavi=
lle =E4ideille. Yli 40-vuotiaille tablettien merkitys on hyvin pieni. Jod=
itablettia ei saa ottaa, jos on yliherkk=E4 jodille tai on todettu kilpir=
auhasen toimintah=E4iri=F6, kyhmy tai muu kilpirauhassairaus. Jodiallergi=
koille ei ole korvaavaa l=E4=E4kett=E4.
<p>
S=E4teilyturvakeskus on julkaissut englanninkielisen esitteen s=E4teilyva=
araan varautumisesta. Suomenkielinen esite ilmestyy helmikuussa.
</DIV>
<A NAME=3D"948191395"></A>
<P ALIGN=3Dcenter>
<IMG SRC=3D"../kuvat/vinonelio.gif" WIDTH=3D9 HEIGHT=3D8 HSPACE=3D10 ALT=3D=
"">
</P>
<A NAME=3D"sotilasyhteisty=F6"></A>
<H3 CLASS=3Duutiset>Sotilaat ja siviilit pohtivat yhteisty=F6t=E4 ydinonn=
ettomuuksissa</H3>
<P CLASS=3Dingressi>
(18.1.2000)
<DIV CLASS=3Duutinen>
S=E4teilyturvakeskus (STUK) ja Pohjois-Atlantin puolustusliitto NATO j=E4=
rjest=E4v=E4t Helsingiss=E4 24.-26.1.2000 kansainv=E4lisen seminaarin, jo=
ssa pohditaan ensimm=E4ist=E4 kertaa siviili- ja soti-lasviranomaisten yh=
teisty=F6t=E4 vakavien ydinonnettomuuksien yhteydess=E4. Esiin nousevat e=
rityi-sesti NATOn mahdolliset teht=E4v=E4t suuronnettomuuksien pelastusto=
imissa. Uudenlaisen yhteis-ty=F6n pohdinta tapahtuu osana NATOn rauhankum=
ppanuusohjelmaa.
<p>
Seminaarissa k=E4yd=E4=E4n l=E4pi Pohjois-Euroopan riskitekij=E4t mahdoll=
isessa s=E4teilyonnettomuudessa sek=E4 toimenpiteet vaaratilanteessa. Tar=
koitus on edist=E4=E4 siviili- ja sotilasviranomaisten sek=E4 kansainv=E4=
listen j=E4rjest=F6jen yhteistoimintaa onnettomuuksien yhteydess=E4 sek=E4=
luoda edellytyk-si=E4 niiden v=E4liselle sujuvalle tiedonkululle.
<p>
Asiantuntijat keskustelevat my=F6s siit=E4, miten NATOn voimavarat voidaa=
n tarvittaessa tehok-kaasti hy=F6dynt=E4=E4 s=E4teilyonnettomuuksien pela=
stust=F6iss=E4 ja kriisinhallinnassa. Seminaari antaa suosituksia yhteist=
oiminnan kehitt=E4miseksi onnettomuustilanteissa. =
<p>
Seminaariin osallistuu noin 80 asiantuntijaa paristakymmenest=E4 maasta, =
erityisesti It=E4meren ymp=E4rist=F6st=E4. Osallistujissa on sek=E4 sotil=
as- ett=E4 siviiliviranomaisia. Seminaariin osallistuu my=F6s useita kans=
ainv=E4lisi=E4 j=E4rjest=F6j=E4, kuten kansainv=E4linen atomienergiaj=E4r=
jest=F6 IAEA, YK:n humanitaarisen avun toimisto OCHA, kansainv=E4linen te=
rveysj=E4rjest=F6 WHO, OECD-maiden ydinenergiaj=E4rjest=F6 NEA, onnettomu=
usvalmiudesta vastaavan EU:n komission edustaja ja Kan-sainv=E4linen Puna=
inen Risti. Seminaarin avaa sis=E4ministeri Kari H=E4k=E4mies.
</DIV>
<A NAME=3D"947674466"></A>
<P ALIGN=3Dcenter>
<IMG SRC=3D"../kuvat/vinonelio.gif" WIDTH=3D9 HEIGHT=3D8 HSPACE=3D10 ALT=3D=
"">
</P>
<H3 CLASS=3Duutiset>K=E4ytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen periaate=
p=E4=E4t=F6kselle ei ydinturvallisuuteen perustuvia esteit=E4</H3>
<P CLASS=3Dingressi>
(12.1.2000)<BR>
S=E4teilyturvakeskus (STUK) on antanut kauppa- ja teollisuusministeri=F6l=
le alustavan turvallisuusarvion Posiva Oy:n k=E4ytetyn ydinpolttoaineen l=
oppusijoituksen periaatep=E4=E4t=F6shakemukseen. STUK pit=E4=E4 k=E4ytety=
n ydinj=E4tteen loppusijoitusta koskevan periaatep=E4=E4t=F6ksen tekemist=
=E4 turvallisuuden kannalta perusteltuna. Tutkimusten nojalla Eurajoen Ol=
kiluodon katsotaan soveltuvan loppusijoituspaikaksi. STUKin arviota tukiv=
at nelj=E4 kotimaista tutkimuslaitosta ja kansainv=E4linen asiantuntijary=
hm=E4 STUKille osoittamissaan kannanotoissa.<P>
<DIV CLASS=3Duutinen>
Suomessa syntyv=E4n k=E4ytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen tavoitea=
ikataulu perustuu valtioneuvoston vuonna 1983 tekem=E4=E4n p=E4=E4t=F6kse=
en. Sen mukaan turvallisuus- ja ymp=E4rist=F6nsuojeluvaatimukset t=E4ytt=E4=
v=E4 loppusijoituspaikka valitaan vuoden 2000 loppuun menness=E4.<P>
Paikan valintaa ennen tarvitaan ydinenergialain mukaan valtioneuvoston pe=
riaatep=E4=E4t=F6s siit=E4, ett=E4 hanke on yhteiskunnan kokonaisedun muk=
ainen. Valtioneuvosto ei voi tehd=E4 p=E4=E4t=F6st=E4, jos suunniteltu si=
jaintikunta ei hyv=E4ksy loppusijoitusta alueelleen tai esitetty=E4 loppu=
sijoitustapaa ei pidet=E4 turvallisena. Suomalaisten ydinvoimalaitosten k=
=E4ytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeesta vastaava Posiva Oy on =
hakenut periaatep=E4=E4t=F6st=E4 ratkaisulle, jossa k=E4ytetty ydinpoltto=
aine sijoitettaisiin Eurajoen Olkiluodon kallioper=E4=E4n.<P>
<H4>Ehdotettu ratkaisu on parempi kuin muut tiedossa olevat</H4>
STUKin <A HREF=3D"http://www.stuk.fi/ydinmateriaalit/PAP_lausunto.html">l=
ausunnon</A> mukaan loppusijoitusta koskevia suunnitelmia ja tutkimuksia =
on tehty siin=E4 laajuudessa, ett=E4 periaatep=E4=E4t=F6ksen harkinnalle =
on nyt riitt=E4v=E4t edellytykset. Loppusijoituksen turvallisuutta on tut=
kittu Suomessa noin 20 vuotta. Lis=E4tiedon hankinta turvallisuuden varmi=
stamiseksi vaatii, ett=E4 maan pinnalta teht=E4vien tutkimusten lis=E4ksi=
tutkimuksia ryhdyt=E4=E4n tekem=E4=E4n maan alla niiss=E4 syvyyksiss=E4 =
ja olosuhteissa, joihin loppusijoitus on suunniteltu. STUK pit=E4=E4 tutk=
imusten keskeytym=E4t=F6nt=E4 jatkamista ja maanalaisen tutkimustilan rak=
entamista turvallisuuden kannalta t=E4rke=E4n=E4.<P>
Lausunnossa todetaan, ett=E4 ehdotettu ratkaisu tarjoaa ydinj=E4tteen pys=
yv=E4ksi erist=E4miseksi paremman l=E4ht=F6kohdan kuin muut tiedossa olev=
at menetelm=E4t. Turvallisuuden kannalta v=E4hiten ep=E4varmuuksia Suomen=
olosuhteissa on vaihtoehdossa, jossa k=E4ytetty ydinpolttoaine loppusijo=
itetaan kallioper=E4=E4n.<P>
Loppusijoituslaitoksen k=E4ytt=F6=F6n ei n=E4hd=E4 liittyv=E4n merkitt=E4=
vi=E4 turvallisuusriskej=E4. K=E4ytetyn ydinpolttoaineen kapselointiin ja=
kuljetuksiin ei liity ymp=E4rist=F6=E4 saastuttavan suuronnettomuuden va=
araa. Kuljetuksista on runsaasti kokemuksia. Esimerkiksi Ruotsissa tehd=E4=
=E4n joka vuosi useita vastaavia k=E4ytetyn ydinpolttoaineen kuljetuksia.=
Tutkimukset ovat my=F6s vahvistaneet k=E4sityst=E4, ett=E4 ehdotettu rat=
kaisu on turvallinen hyvin pitk=E4lle tulevaisuuteen.<P>
Posiva on tutkinut Olkiluodon lis=E4ksi my=F6s Loviisan H=E4stholmenin, K=
uhmon Romuvaaran ja =C4=E4nekosken Kivetyn kallioperien soveltuvuutta. T=
utkimukset eiv=E4t ole paljastaneet geologisia erityispiirteit=E4 tai mui=
ta seikkoja, jotka puoltaisivat jonkin muun alueen kuin Olkiluodon valint=
aa loppusijoituspaikaksi.<P> =
<H4>Menetelm=E4=E4 on mahdollista parantaa</H4>
Lausunnossa todetaan my=F6s, ett=E4 valittua loppusijoitusmenetelm=E4=E4 =
on mahdollista muuttaa joustavasti, jos tekniikan kehittyminen antaa siih=
en aihetta. Toisaalta lausunnossa muistutetaan, ett=E4 k=E4=E4nteentekevi=
=E4 innovaatioita ei ole syntynyt miss=E4=E4n sin=E4 aikana, kun ydinj=E4=
tteen loppusijoitusta on Suomessa valmisteltu. T=E4ll=E4 hetkell=E4 ei my=
=F6sk=E4=E4n ole n=E4k=F6piiriss=E4 menetelm=E4=E4, joka voisi tehd=E4 lo=
ppusijoituksen tarpeettomaksi. Ehdotetun menetelm=E4n mukaisesti loppusij=
oitettu j=E4te voidaan joka tapauksessa palauttaa maan p=E4=E4lle kaikiss=
a prosessin vaiheissa.<P>
Olennaisesti erilaisten ydinj=E4tehuoltoratkaisujen kehitt=E4minen on lau=
sunnon mukaan mahdollista vain, jos ydinenergian k=E4ytt=F6 lis=E4=E4ntyy=
voimakkaasti. STUK ei pid=E4 j=E4rkev=E4n=E4 j=E4=E4d=E4 odottamaan ydin=
energian k=E4yt=F6n merkitt=E4v=E4=E4 lis=E4=E4ntymist=E4.<P>
STUK pit=E4=E4 Posiva Oy:n suunnitelman vahvuutena, ett=E4 kaikki sen vaa=
timat osateht=E4v=E4t pystyt=E4=E4n toteuttamaan suomalaisin voimin.<P>
STUK korostaa lausunnossaan, ett=E4 turvallinen loppusijoitusratkaisu on =
kehitett=E4v=E4 silloin, kun riitt=E4v=E4 teknistieteellinen asiantuntemu=
s on viel=E4 varmasti k=E4ytett=E4viss=E4. Valtioneuvoston periaatep=E4=E4=
t=F6s on t=E4rke=E4 etappi, joka antaa mahdollisuuden jatkaa suunnitelmal=
lista toimintaa ja luoda edellytyksi=E4 rakentamisluvan hakemista varten.=
<P>
<H4>Lis=E4=E4 kehitysty=F6t=E4 ja turvallisuustutkimuksia tarvitaan raken=
tamisluvan perusteeksi</H4>
Kuten lausunnossa todetaan, loppusijoituksen turvallisuutta ei viel=E4 ol=
e osoitettu niin varmasti, ett=E4 loppusijoituslaitosta voitaisiin alkaa =
rakentaa. Kehitysty=F6n tarvetta ja ep=E4varmuuksia liittyy useisiin osa-=
alueisiin, kuten kapselin valmistustekniikkaan, teknisiin vapautumisestei=
siin, loppusijoituspaikan ominaisuuksiin ja turvallisuuden arviointimenet=
elmiin.<P>
Seuraavia t=E4rkeit=E4 p=E4=E4t=F6ksentekovaiheita ovat valtioneuvoston r=
akentamislupap=E4=E4t=F6s aikaisintaan vuonna 2010 ja k=E4ytt=F6lupap=E4=E4=
t=F6s aikaisintaan vuonna 2020.<P>
</DIV>
<A NAME=3D"947250571"></A>
<P ALIGN=3Dcenter>
<IMG SRC=3D"../kuvat/vinonelio.gif" WIDTH=3D9 HEIGHT=3D8 HSPACE=3D10 ALT=3D=
"">
</P>
<H3 CLASS=3Duutiset>Pohjoismaiden ensimm=E4inen rekkar=F6ntgen sai luvan =
STUKilta</H3>
<P CLASS=3Dingressi>
(7.1.2000)
<DIV CLASS=3Duutinen>
S=E4teilyturvakeskus my=F6nsi vuoden vaihteessa turvallisuusluvan Vaalima=
an tullin ajoneuvojen l=E4pivalaisulaitokselle. Rekkar=F6ntgeniksi kutsut=
tu laitos etsii ajoneuvoista niihin mahdollisesti piilotettua salakuljetu=
stavaraa. L=E4pivalaisulaite on hyvin tarkka, sill=E4 se pystyy paljastam=
aan hyvinkin pieni=E4 esineit=E4 lasteista.
<p>
L=E4pivalaisulaitos kuvaa ajoneuvot kahdesta suunnasta varsin suuritehois=
ella r=F6ntgens=E4teilyll=E4. S=E4teilyl=E4hteen=E4 k=E4ytet=E4=E4n kahta=
lineaarikiihdytint=E4, jotka tuottavat yhdeks=E4n megaelektronivoltin (M=
eV) energialla r=F6ntgens=E4teily=E4. Samanlaisia laitteita k=E4ytet=E4=E4=
n sy=F6v=E4n s=E4dehoidossa.
<p>
Vaikka s=E4teilyl=E4hteet ovat eritt=E4in tehokkaita, ajoneuvoon mahdolli=
sesti piiloutuneen salamatkustajan saama s=E4teilyannos ei ole sen suurem=
pi kuin normaalista keuhkor=F6ntgenkuvauksesta aiheutunut annos. S=E4teil=
yannos j=E4=E4 pieneksi, koska ajoneuvo liikkuu varsin nopeasti tehokkaan=
, mutta kapean s=E4teilykeilan l=E4pi. Ajoneuvo ja sen lasti eiv=E4t s=E4=
teile tutkimuksen j=E4lkeen.
<p>
L=E4pivalaisulaitosta k=E4ytt=E4=E4 useammassa vuorossa yhteens=E4 30 tul=
lin ty=F6ntekij=E4=E4. P=E4=E4k=E4ytt=E4j=E4t ovat suorittaneet STUKin hy=
v=E4ksym=E4n s=E4teilysuojelukurssin. Lis=E4ksi STUK on j=E4rjest=E4nyt l=
aitoksen ty=F6ntekij=F6ille s=E4teilysuojelukoulutusta. Muusta henkil=F6k=
unnan koulutuksesta vastaa laitteen toimittaja.
<p>
STUK on tarkastanut laitoksen suojarakenteet ja -laitteet sek=E4 k=E4ytt=F6=
=F6n liittyv=E4t turvaj=E4rjestelyt, kuten h=E4lytysj=E4rjestelm=E4n ja k=
ulunvalvonnan ennen luvan my=F6nt=E4mist=E4. STUK my=F6s valvoo, ett=E4 l=
aitoksen toiminta ei aiheuta k=E4yt=F6n aikana vaaraa henkil=F6kunnalle j=
a ulkopuolisille ihmisille.
<p>
L=E4pivalaisulaitos on 70 metri=E4 pitk=E4 ja sen korkein kohta ylt=E4=E4=
17 metriin. Betonisein=E4n paksuus on enimmill=E4=E4n 2,4 metri=E4, jott=
a s=E4teily=E4 ei p=E4=E4se ymp=E4rist=F6=F6n. Saksalais-ranskalaisen Hei=
mann Systemsin toimittama laitos maksoi yli 70 miljoonaa markkaa.
<p>
L=E4pivalaisulaitos on ensimm=E4inen laatuaan Pohjoismaissa. Maailmassa v=
astaavia laitoksia toimii kymmenkunta.
</DIV>
<A NAME=3D"946891051"></A>
<P ALIGN=3Dcenter>
<IMG SRC=3D"../kuvat/vinonelio.gif" WIDTH=3D9 HEIGHT=3D8 HSPACE=3D10 ALT=3D=
"">
</P>
<H3 CLASS=3Duutiset>Ydinturvallisuus ei vaarantunut vuodenvaihteessa Pohj=
ois-Amerikassa</H3>
<P CLASS=3Dingressi>
(3.1.2000)
<DIV CLASS=3Duutinen>
Maailman ydinenergiamaat ovat l=E4hett=E4neet Kansainv=E4liselle atomiene=
rgiaj=E4rjest=F6lle IAEA:lle tiedon, ett=E4 vuosituhannen vaihtuminen ei =
aiheuttanut ydinturvallisuutta vaarantavia ongelmia ydinlaitoksissa. Viim=
eiseksi saatiin vahvistus Yhdysvaltain ja Kanadan voimalaitosten toiminna=
sta puolilta p=E4ivin uudenvuoden p=E4iv=E4n=E4 Suomen aikaa.
<P>
IAEA ker=E4si asemapaikkaansa Wieniin tiedot kaikkien ydinenergiamaiden v=
uodenvaihteen tapahtumista. Maat raportoivat IAEA:lle sek=E4 ydinvoimalai=
tosten ett=E4 s=E4hk=F6verkkojen toiminnasta. Tiedot v=E4litettiin edell=
een kaikkiin j=E4senmaihin. Suomen tiedot IAEA:lle toimitti STUK.
</DIV>
<A NAME=3D"946697400"></A>
<P ALIGN=3Dcenter>
<IMG SRC=3D"../kuvat/vinonelio.gif" WIDTH=3D9 HEIGHT=3D8 HSPACE=3D10 ALT=3D=
"">
</P>
<H3 CLASS=3Duutiset>Ydinvoimaloissa ei turvallisuusongelmia uudenvuodeny=F6=
n=E4</H3>
<P CLASS=3Dingressi>
(1.1.2000)
<DIV CLASS=3Duutinen>
Kansainv=E4lisen atomienergiaj=E4rjest=F6n (IAEA) S=E4teilyturvakeskuksel=
le (STUK) toimittamien raporttien mukaan Euroopan ja Aasian ydinvoimalait=
oksissa ei ole ilmennyt turvallisuutta vaarantavia ongelmia. IAEA ker=E4=
=E4 raportit kaikista ydinenergiamaista. Viiteen menness=E4 aamulla Suome=
n aikaa IAEA on toimittanut STUKille raportit Etel=E4-Afrikkaa lukuun ott=
amatta kaikista it=E4isen pallonpuoliskon ydinenergiamaista. =
<P>
Kahdessa japanilaisessa laitoksessa oli vuoden vaihtumisen j=E4lkeen tied=
onsiirtoh=E4iri=F6it=E4, jotka eiv=E4t liittyneet ydinturvallisuuden kann=
alta keskeisiin toimintoihin. My=F6s kahdessa espanjalaisessa voimalaitok=
sessa havaittiin v=E4h=E4isi=E4 vuoden vaihtumiseen liittyvi=E4 ongelmia,=
jotka paikallisen viranomaisen mukaan korjattiin kello yhteen menness=E4=
paikallista aikaa. Ongelmat eiv=E4t vaarantaneet s=E4teily- tai ydintur=
vallisuutta.
<P>
IAEA seuraa vuoden vaihtumista viel=E4 Amerikassa. Viimeisen=E4 maailman =
ydinvoimalaitoksista siirtyv=E4t 2000-luvulle USA:n l=E4nsirannikon laito=
kset kello 10.00 Suomen aikaa.
</DIV>
<A NAME=3D"946680831"></A>
<P ALIGN=3Dcenter>
<IMG SRC=3D"../kuvat/vinonelio.gif" WIDTH=3D9 HEIGHT=3D8 HSPACE=3D10 ALT=3D=
"">
</P>
<H3 CLASS=3Duutiset>Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalat toimivat normaali=
sti</H3>
<P CLASS=3Dingressi>
(1.1.2000)
<DIV CLASS=3Duutinen>
Vuoden vaihtuminen ei aiheuttanut ongelmia Suomen ydinvoimalaitoksille. M=
y=F6s kaikki tietoliikenneyhteydet S=E4teilyturvakeskuksen (STUK) ja ydin=
voimaloiden v=E4lill=E4 toimivat. Tiedot laitosten prosessitietokoneilta =
v=E4littyv=E4t STUKiin kuten pit=E4=E4kin.
<P>
STUK on testannut my=F6s automaattisen s=E4teilyvalvontaverkon toiminnan =
ja todennut sen siirtyneen uudelle vuosituhannelle ongelmitta. Valvontave=
rkon tiedonkeruu- ja k=E4sittelyohjelmistot on uusittu vuonna 1999.
</DIV>
<A NAME=3D"946678719"></A>
<P ALIGN=3Dcenter>
<IMG SRC=3D"../kuvat/vinonelio.gif" WIDTH=3D9 HEIGHT=3D8 HSPACE=3D10 ALT=3D=
"">
</P>
<H3 CLASS=3Duutiset>Ven=E4j=E4 siirtyi vuoteen 2000</H3>
<P CLASS=3Dingressi>
1.1.2000
<DIV CLASS=3Duutinen>
Leningradin (Sosnovyi Bor) ja Kuolan ydinvoimalaitoksista sek=E4 Pietarin=
valmiuskeskuksesta saatujen tietojen mukaan Leningradin ja Kuolan voimal=
aitokset ovat siirtyneet uudelle vuosituhannelle ilman ongelmia. =
<P>
STUK on tarkastanut, ett=E4 suora satelliittiv=E4litteinen tiedonsiirtoyh=
teys Leningradin voimalaitokseen toimii. Lis=E4ksi on testattu Leningradi=
n voimalaitoksen ymp=E4rist=F6=F6n rakennetun automaattisen s=E4teilymitt=
ausverkon toimivuus. Tiedot STUKiin v=E4littyv=E4t kuten pit=E4=E4kin. Mi=
ttaustuloksissa ei ole mit=E4=E4n normaalista poikkeavaa.
<P>
Ven=E4j=E4n ydinenergiaministeri=F6st=E4 saatujen tietojen mukaan my=F6s =
Belojarskin ydinvoimalaitos Siperiassa toimii normaalisti.
<P>
Kansainv=E4linen atomienergiaj=E4rjest=F6 IAEA on ilmoittanut, ett=E4 Pak=
istanin, Intian ja Armenian ydinvoimalaitokset k=E4yv=E4t normaalisti vuo=
denvaihteen j=E4lkeen.
</DIV>
<A NAME=3D"946697400"></A>
<P ALIGN=3Dcenter>
<IMG SRC=3D"../kuvat/vinonelio.gif" WIDTH=3D9 HEIGHT=3D8 HSPACE=3D10 ALT=3D=
"">
</P>
<H3 CLASS=3Duutiset>Ydinvoimaloissa ei turvallisuusongelmia uudenvuodeny=F6=
n=E4</H3>
<P CLASS=3Dingressi>
(1.1.2000)
<DIV CLASS=3Duutinen>
Kansainv=E4lisen atomienergiaj=E4rjest=F6n (IAEA) S=E4teilyturvakeskuksel=
le (STUK) toimittamien raporttien mukaan Euroopan ja Aasian ydinvoimalait=
oksissa ei ole ilmennyt turvallisuutta vaarantavia ongelmia. IAEA ker=E4=
=E4 raportit kaikista ydinenergiamaista. Viiteen menness=E4 aamulla Suome=
n aikaa IAEA on toimittanut STUKille raportit Etel=E4-Afrikkaa lukuun ott=
amatta kaikista it=E4isen pallonpuoliskon ydinenergiamaista. =
<P>
Kahdessa japanilaisessa laitoksessa oli vuoden vaihtumisen j=E4lkeen tied=
onsiirtoh=E4iri=F6it=E4, jotka eiv=E4t liittyneet ydinturvallisuuden kann=
alta keskeisiin toimintoihin. My=F6s kahdessa espanjalaisessa voimalaitok=
sessa havaittiin v=E4h=E4isi=E4 vuoden vaihtumiseen liittyvi=E4 ongelmia,=
jotka paikallisen viranomaisen mukaan korjattiin kello yhteen menness=E4=
paikallista aikaa. Ongelmat eiv=E4t vaarantaneet s=E4teily- tai ydintur=
vallisuutta.
<P>
IAEA seuraa vuoden vaihtumista viel=E4 Amerikassa. Viimeisen=E4 maailman =
ydinvoimalaitoksista siirtyv=E4t 2000-luvulle USA:n l=E4nsirannikon laito=
kset kello 10.00 Suomen aikaa.
</DIV>
<A NAME=3D"946680831"></A>
<P ALIGN=3Dcenter>
<IMG SRC=3D"../kuvat/vinonelio.gif" WIDTH=3D9 HEIGHT=3D8 HSPACE=3D10 ALT=3D=
"">
</P>
<H3 CLASS=3Duutiset>Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalat toimivat normaali=
sti</H3>
<P CLASS=3Dingressi>
(1.1.2000)
<DIV CLASS=3Duutinen>
Vuoden vaihtuminen ei aiheuttanut ongelmia Suomen ydinvoimalaitoksille. M=
y=F6s kaikki tietoliikenneyhteydet S=E4teilyturvakeskuksen (STUK) ja ydin=
voimaloiden v=E4lill=E4 toimivat. Tiedot laitosten prosessitietokoneilta =
v=E4littyv=E4t STUKiin kuten pit=E4=E4kin.
<P>
STUK on testannut my=F6s automaattisen s=E4teilyvalvontaverkon toiminnan =
ja todennut sen siirtyneen uudelle vuosituhannelle ongelmitta. Valvontave=
rkon tiedonkeruu- ja k=E4sittelyohjelmistot on uusittu vuonna 1999.
</DIV>
<A NAME=3D"946678719"></A>
<P ALIGN=3Dcenter>
<IMG SRC=3D"../kuvat/vinonelio.gif" WIDTH=3D9 HEIGHT=3D8 HSPACE=3D10 ALT=3D=
"">
</P>
<H3 CLASS=3Duutiset>Ven=E4j=E4 siirtyi vuoteen 2000</H3>
<P CLASS=3Dingressi>
1.1.2000
<DIV CLASS=3Duutinen>
Leningradin (Sosnovyi Bor) ja Kuolan ydinvoimalaitoksista sek=E4 Pietarin=
valmiuskeskuksesta saatujen tietojen mukaan Leningradin ja Kuolan voimal=
aitokset ovat siirtyneet uudelle vuosituhannelle ilman ongelmia. =
<P>
STUK on tarkastanut, ett=E4 suora satelliittiv=E4litteinen tiedonsiirtoyh=
teys Leningradin voimalaitokseen toimii. Lis=E4ksi on testattu Leningradi=
n voimalaitoksen ymp=E4rist=F6=F6n rakennetun automaattisen s=E4teilymitt=
ausverkon toimivuus. Tiedot STUKiin v=E4littyv=E4t kuten pit=E4=E4kin. Mi=
ttaustuloksissa ei ole mit=E4=E4n normaalista poikkeavaa.
<P>
Ven=E4j=E4n ydinenergiaministeri=F6st=E4 saatujen tietojen mukaan my=F6s =
Belojarskin ydinvoimalaitos Siperiassa toimii normaalisti.
<P>
Kansainv=E4linen atomienergiaj=E4rjest=F6 IAEA on ilmoittanut, ett=E4 Pak=
istanin, Intian ja Armenian ydinvoimalaitokset k=E4yv=E4t normaalisti vuo=
denvaihteen j=E4lkeen.
</DIV>
<BR>
<BR>
<TABLE CELLPADDING=3D0 CELLSPACING=3D7 BORDER=3D4>
<TR><TD><A HREF=3D"../">Etusivulle</A></TD>
<TD><A HREF=3D"../etsi/">Etsi</A></TD>
<TD><A HREF=3D"../uutiset/">Uusimmat uutiset</a></TD></TR></TABLE></TD>
</TR>
</TABLE>
</CENTER>
</BODY>
</HTML>
--------------887F76EC3AFB5D44D5C44928--