[Oss] Sienitietoutta

[Anna Liisa Ruotsalainen]

hei,
en voi olla terrorisoimatta listaa seuraavalla kesäsienten määrityskirjalla...
SYYSterveisin
Annu Ruotsalainen

***************************
>Satokausi on parhaimmillaan; tässä määritysvinkkejä.
>
>KESÄN SIENIKIRJA
>
>Lomavinokas (Pleurotus holidayrios)
>Tavallinen alkoholia imevä sieni koko maassa. Esiintyy koko kesän,=
 mutta
>erityisen yleinen juhannuksesta alkaen aina elokuun puoliväliin
>saakka.Viihtyy terasseilla, vesialueiden rannoilla, peitteisillä
>pientareilla ja jopa kosteissa sisätiloissa. Olemus turpea, punakka,
>lakki vinossa. Esiintyy yksin tai pienissä ryhmissä. Viihtyy
>aurinkoisilla paikoilla. Katoaa maisemasta kesälomakauden jälkeen.
>
>Rantasiitake (Lenitus bikinikus)
>Maan etelä- ja keskiosassa yleinen viinaa imevä sieni. Viihtyy
>hiekkaisilla ja aurinkoisilla ranta-alueilla pienissä ja isoissa
>ryhmissä. Häviää nopeasti auringon laskiessa. Jalka usein solakka=
 ja
>notkea. Väri varsinkin loppukesällä paahtuneen rusehtava, joskus
>palaneen punainen. Lakki värikäs, usein niskassa. Vaatii erittäin
>runsaasti nestettä.
>
>Tuurijuopokas (Hygorophorus intervalligus)
>Alkoholia imevistä sienistämme eräs tavanomaisimmista. Esiintyy
>tavallisimmin suurten juhlapyhien jälkeen, jolloin se juurtuu sitkeästi
>ravitsemusliikkeisiin, joutoväen kansoittamiin peräkamareihin ja
>kolmannen luokan kuppiloihin. Tunnistaa kalvakasta ulkoasusta,
>tyypillisesti, pistävästä hajusta sekä hontelosta jalasta.
>
>Räkänuljaska (Gomphidius spyttagus)
>Tuurijuopokkaiden sukulaislajike. Sen tunnistaa harmahtavasta
>ulkoasusta, jalka usein horjahtanut, maiti tyypillisesti rinnuksilla,
>lakki silmillä. Yleinen kaikkialla maassa koko satokauden. Kannattaisi
>korjata talteen, mutta hapahkon tuoksunsa ja epämääräisen=
 ryhdittömän ja
>luontaantyöntävän muotonsa takia jää usein omaan arvoonsa.
>Huom: aina ryöpättävä.
>
>Kotkaseitikki (Cortinarius feminius)
>Kaikkien alkoholia imevien sienien esiintymispaikoilta löytyy yleensä
>yksi tai kaksi kotkaseitikkiä. Turpeahko varsi, hompsuinen ulkoasu.
>Lakki epämääräinen (voi olla myös huivi tai nuttura). Heltat=
 usein
>leveät ja roikkuvat. Jalka lyhyt ja horjuva. Tuoksu tyypillinen
>eltaantunut hajuvesi. Esiintyy yleisesti hämärissä loukoissa, viihtyy
>ravinneköyhässä ympäristössä, mutta vaatii paljon nestettä.
>Huom: erittäin vaarallinen, varsinkin kieli terävä ja myrkyllinen
>
>Kaappijuopokas (Clitocybe fingerporilus)
>Koko kesäkauden varsin yleinen viinaa imevä sieni koko maassa, mutta
>vaatimattomien elintapojensa ja syrjäisten esiintymispaikkojensa takia
>jää usein huomaamatta. Viihtyy kaikenlaisissa oloissa, jos saatavilla=
 on
>nestettä (sitä ei tarvita paljon kerrallaan, mutta sitä on olatava
>saatavilla koko ajan). Jalka ja varsi usein ryhdikäs ja suora, mutta
>nenä punerva. Tunnushaju olematon tai korkeintaan vain hieman pistävä=
.
>Tavanomainen harmiton lajike.
>
>Aamuvalmuska (Tricholoma dagenefterum)
>Kaikkialla maassa verrattain yleinen. Tavataan tavallisimmin
>aamupäivisin. Pinta tyypillisen maitomainen ja niljakas. Haju tympeä ja
>läpitunkeva. Jalka raskas ja huojahteleva, lakki tärisevä. Nämä
>tuntomerkit kuitenkin väistyvät, kun lajike saa lisää nestettä.
>
>Syyshapero (Russula dogalus)
>Viinaa imevien sienten syyslajike: ilmaantuu kesälomakauden jälkeen
>työpaikan nurkkiin ja hiljaisiin katvepaikkoihin. Tunnusomaisesti
>turvonnut ja pöhöttynyt varsi, himmeäpintainen ja/tai punertavan
>läikikäs. Malto hauras, vioittuneista kohdista verestävä. Jalka
>väsähtänyt, muoto haalistunut ja kulahtanut. Saavuttaa ryhtinsä=
 vain
>erittäin hitaasti. Hyötyarvo työpaikoilla vain vähäinen.
>
>
>
>
>
>
>