[Pply] Lintuharrastus ja media

[Esa Hohtola]

Tervehdys verkko:

Minäkään en nostaisi meteliä yksittäisen toimittajan tavasta kirjoittaa 
haastattelun pohjalta, ehkä olen jo niin tottunut tyypilliseen asenteeseen. 
Silti selvää ja harmittavaa on, että monesti media asennoituu 
lintuharrastukseen jonkinlaisena puuhasteluna, joka ei voi olla oikein 
aikuisten toimintaa. Tyypillinen otsikko sanomalehdessä on: "Lintuja 
*tiirailtiin* Liminganlahdella". Taannoin eräs paikallisradio omisti pari 
minuuttia yhteishavainnointipäivälle, mutta lähetti laajan ja *vakavan* 
reportaasin paikallisesta moottorikelkkakerhosta, joka teki 
makkaranpaistosafarin lähisaareen. Oopperan suosijaa, joka matkustaa 
toiselle puolen maapalloa  kuuntelemaan Pavarottia, pidetään hienostuneena 
kulttuuri-ihmisenä, mutta harrastajaa, joka matkustaa harvinaisen 
lintulajin vuoksi toiselle puolen Suomea, pidetään hieman omituisena.

Minusta lintuharrastus on parhaimmillaan vakavaa, mutta ei 
*vakavamielistä*. Vakavalla tarkoitan sitä, että yksittäinen harrastaja 
todella pyrkii kehittämään itseään ja että harrastajat yhdessä 
työskentelevät lintutuntemuksen lisäämiseksi ja lintujen suojelun 
edistämiseksi. Sanalla sanoen, kyse on kulttuurista sanan parhaassa 
merkityksessä. Tämä ei mitenkään estä "lapsellista" hauskanpitoa 
varsinaisen lintuhavainnoinnin yhteydessä tai muulloinkaan.

Lintuharrastuksen vakavuus näkyy tässä mielessä esim. lukuisina 
harrastajatutkimuksina, jotka palvelevat sekä lintusuojelua että lintujen 
biologista perustutkimusta. Voi kysyä, kuinka monesta harrastuksesta löytyy 
tällaista "vakavuutta". Toisaalta lintuharrastajat yleensä osoittavat 
kiitettävää itseironiaa harrastuksensa lieveilmiöiden suhteen. Tästä voi 
vakuuttua lukemalla esim. kirjan "Ornimisen sietämätön keveys" tai vaikkapa 
yksittäisten harrastajien linturallikokemuksista Aureolasta. En tarkoita, 
etteikö lintuja saisi katsella vain ajankuluksi ilman sen kummempia 
tavoitteita, mutta sana harrastaja (amateur <-lat. amare = rakastaa) 
ilmentää enemmän kuin pelkkää ajankulua.

Onneksi tilanne on paljon parempi kuin joskus aiemmin, jolloin ajateltiin: 
"Terve *mies* ei puihin katsele"!

"Vakavin" terveisin

-Esa-