[Pply] Härkälintujen muutosta ja pesinnästävielä
Ari Rajasärkkä
ari.rajasarkka at metsa.fi
Mon May 21 12:27:12 EEST 2001
Hei taas!
Jatkanpa härkälintukeskustelua vielä hiukan:
Pasasen Esko sanoo viestissään seuraavaa:
Jos katsoo BWP:ssä esitettyä härkälinnun levinneisyyskarttaa silmämääräisesti
arvioiden niin härkälinnun levinneisyysalue on Suomen itäpuolella kooltaan noin
1,5 kertaa Suomen harkälintukannan pesimäalue. Suomen kanta arvioidaan Suomen
lintuatlaksessa (1983) 2500-3000 paria eli noin 5500 yksilöä. Samalla tiheydellä
itäpuolella pitäisi olla siis noin 8000 härkälintua. Eli osa muutosta jää
havaitsematta vaikka laskee Pohjan- ja Suomenlahden muutot yhteensä.
Tämä pitää paikkaansa, mutta arviolta 90 % tuosta Suomen itäpuolisesta
levinneisyysalueesta on 65:n leveyspiirin eteläpuolella. BWP:n kartan mukaan
härkälinnun palearktinen levinneisyysalue on kaksiosainen siten, että lajia
tavataan Länsi-Siperiassa vain sangen pienellä ja eteläisellä alueella 60:n
leveyspiirin eteläpuolella. Sitten on muutaman tuhannen kilometrin levyinen
aukko ja idässä härkälintuja on taas laajalla alueella Ohotanmeren ymäristössä.
Koko Venäjän tundra ja käytönnössä havumetsävyöhykekin on Vienanmeren
eteläpuolista taigaa lukuunottamatta virallista härkälintutyhjiötä.
Mikko Pöyhönen kirjoittaa vuonna 1995 ilmestyneessä kirjassaan "Muuttolintujen
matkassa" härkälinnun muutosta mm. seuraavaa:
"Härkälintu pesii etelämpänä kuin varsinaiset arktiset läpimuuttajat. ...
Pikkukuovin ohella härkälintu liittyy arktikaan vain muuton luonteen ja
ajankohdan perusteella. ... Koska härkälinnut ovat ilmeisesti pääasiassa
yömuuttajia, suurin osa muutosta jää sen vuoksi aina näkemättä. Södersved &
Mikkola (1990) ilmoittavat Pohjois-Suomenlahden läpimuuttavaksi kannaksi tuhat
yksilöä. ... Todellinen havaittujen härkälintujen määrä Suomenlahdella lienee
parhaimpina vuosina 1500 - 2000 lintua. Pohjois-Pohjanmaan läpimuuttavan kannan
kooksi parhaimpina vuosina Jukka Jantunen esittää tuoreessa arviossaan 3000
yksilöä, eli selvästi enemmän kuin Pohjois-Suomenlahdella."
Pöyhösen pikkukuovivertailu on hiukan ontuva siinä mielessä, että pikkukuovi on
kaikesta huolimatta pohjoinen laji, jonka levinneisyyden painopiste on
Pohjois-Suomen ja Venäjän pohjoisosissa. Härkälintu puolestaan on
levinneisyydeltään selvästi eteläinen laji niin Suomessa kuin Venäjälläkin. Koko
Pohjois-Suomen kanta on nykyarvion mukaan korkeintaan muutama sata paria, ehkä
lähempänä pelkkää sataa kuin kahtasataa. Tuskinpa Venäjän Karjalan pohjoisosien
ja Kuolan niemimaan kantakaan kovin paljon suurempi tästä voi olla. Ainakaan
venäjänkielinen "Ornitofauna Karelii" ei kehu pohjoista kantaa runsaaksi,
pikemminkin päinvastoin.
Pikkukuovin on siinä mielessä järkevää muuttaa arktikan mukana, että lajin
pohjoiset pesimäsuot ovat toukokuussa vielä jos eivät nyt enää lumen peitossa
niin ainakin tulvan alla. Vaikka laji ei muun arktikan tapaan tundralle asti
muutakaan, on sen mielekästä muuttaa myöhään, jotta pääsee munansa kuiville
paikoille munimaan.
Miksi ihmeessä härkälintujen pitäisi muuttaa toukokuun lopulla massoina, kun
lajin tunnetun levinneisyysalueen pesimäjärvet ovat jo aikoja sitten olleet
sulat ja kaiken kukkuraksi ne sijaitsevat keskimäärin aika etelässä. Ja miksi
ihmeessä härkälinnut vaivaituisivat ensin lentämään pitkin Pohjanlahtea
pohjoiseen, siten kiertelemään ja kaartelemaan Oulun edustalla miettien
ilmasuuntaa, mihin lähteä, ja lopuksi kääntyäkin kaakkoon, jotta voisi Karjalan
laulumaille suunnata. Jos minä olisin härkälintu ja pesisin Venäjän Karjalassa,
minä lentäisin sinne suorinta reittiä ja vieläpä reittiä, jonka varrella on
runsaasti turvallisia vesistöjä huilia kesken kaiken, jos lentäminen alkaa
tympäisemään. Lentoreittini kulkisi siis Suomenlahden ja eteläisen Karjalan
suurten järvien ja pienempienkin vesistöjen kautta. Ja lentäsin vielä hiukan
aikaisemmin kuin toukokuun lopulla, että olisin varmasti hyvissä ajoin
varaamassa itselleni oivan pesimäpaikan ennen kuin seudun muut härkälinnut
ennättävät juuri minun kaavaileman pesäpaikan valtaamaan.
Jos minä olisin Oulun kautta toukokuun lopulla massan mukana muuttava
härkälintu, olisin minä joko tyhmä ja härkäpäinen, yhtä tyhmä ja härkäpäinen
kuin 2999 lajitoveriani, - tai sitten minä olisin fiksu ja filmaattinen ja
muuttaisin SUORINTA ja VAIVATTOMINTA tietä omille juuri sopivasti JÄÄSTÄ
VAPAUTUVILLE pohjoisille pesimävesille, joita kaikkitietävä kaksijalkainen
kiikari kaulassa kulkeva nisäkäslaji ei vielä ole onnistunut löytämään...
T. Ari Rajasärkkä
More information about the Pply
mailing list