[Pply] Aavikkohaukasta, yht.veto linnun ens. määrittäneiden kesken

[aapluuk at cc.jyu.fi]

Aappo Luukkonen, Juhani Karvonen, Antti Pesola, Riku Halmeenpää, Jukka
Hauru ja Jarno Saarinen:

Staijasimme Virkkulan isommassa tornissa. Lintu löytyi  sen tullessa
pohjoisesta Pitkänokalta päin. Aluksi lintu lensi  n.10m korkeudella lahden
päällä, pudottautui metrin korkeudelle hätistellen vesilintuja edestään
lentoon. Pystyimme suorittamaan suoraa kokovertailua mm. sinisorsaan haukan
jahdatessa sitä, skv selvästi suurempi samoin yleensä ruumiin koko. Haukka
lensi ohitsemme n. 200m päästä ja laskeutui tolpannokkaan n.250m
etäisyydelle koilliseen tornista. Lintu istui tolpan nokassa meistä katsoen
sivuttain 15 min ajan myötävalossa. Muun muassa nokan vahanahan,
silmärenkaan, sekä jalkojen väri todettiin tässä vaiheessa. Sen jälkeen
lintu nousi lentoon ruovikon päälle, ja katosi näkyvistämme kaakkoon
ruovikon taakse noin 1 km: in päässä. Tässä vaiheessa olimme saaneet
tuntomerkkejä linnun joka puolelta, niin lennossa kuin istuessa. Kello oli
12.20 ja ilmoitimme linnun lintutiedotukseen.Lintu palasi näkyviimme klo.
13.00 samasta suunnasta jonne oli poistunutkin. Lintu lensi matalalla
ohitsemme tornin itäpuolelta n.150m päästä, ja jäi saalistelemaan 10:ksi
minuutiksi tornin koillispuolelle 200 - 400m etäisyydelle. Sen jälkeen
lintu suuntasi kohti pohjoista lentäen 10 – 15 m korkeudella. Lentäessään
haukka nappasi pikkulinnun kynsiinsä, ja söi sitä lennossa. Tultuaan
Pitkänokan päälle lintu kääntyi kohti koillista noin 200 m korkeudessa, ja
katosi Oulunsalon suunnassa väreilyyn. Viimeinen näköhavainto linnusta oli
klo.13.15.

MUOTO: ISOKOKOINEN JALOHAUKKA, SIIPIEN KÄRJET TERÄVÄHKÖT, EI KUITENKAAN
YHTÄ TERÄVÄT KUIN MUUTTOHAUKALLA, MUTTA TERÄVÄMMÄT KUIN TUNTURIHAUKALLA,
PITKÄPYRSTÖINEN ( SIIPIEN KÄRJET EIVÄT YLTÄNEET PYRSTÖN KÄRJEN TASALLE
LINNUN ISTUESSA)

VÄRITYS: PALJAAT OSAT; JALAT, NOKAN VAHANAHKA SEKÄ SILMÄRENKAAT
KELTAISET
SELKÄ ; PERUSVÄRI  KESKIRUSKEA, JOSSA PUNERTAVAA
SÄVYÄ
PÄÄ; YLEISVÄRI ERITTÄIN VAALEAN RUSKEA (VAALEA HIEKKA tai
kerma ), TUMMA VIIKSIJUOVA KAPEA MUTTA SELVÄ, OTSA VAALEA, SAMOIN PÄÄLAEN
TAKAOSA, PÄÄLAKI HIEMAN TUMMEMPI, SKJ:T EROTTUIVAT VAALEINA YLIMPIEN
KOPH:IEN JA PÄÄLAEN VÄLISSÄ. YLIMMÄT KOPH:ET MUODOSTIVAT SILMÄN TAAKSE
TUMMAN JUOVAN.

SIIVET, YLÄPUOLI; SIIPIEN KÄRJET LÄHES SIIPIEN TAIPEISIIN ASTI
TUMMEMMAT KUIN SELKÄ, PIPH, KEPH, JA IPH. KYYNÄRSULAT SISIMPIEN KÄSISULKIEN
VIERESSÄ LÄHES YHTÄ TUMMAT, KUIN KÄSISULAT. RAJA TUMMAN ALUEEN JA
VAALEAMMAN ALUEEN VÄLILLÄ EPÄSELVÄRAJAINEN, MUTTA  KONTRASTIKAS.

SIIVET, ALAPUOLI; SIAPH:T TUMMEMMAT KUIN KÄSI- JA KYYNÄRSULAT.
KONTRASTI HEIKKO. LISÄKSI SIAPH-KENTÄN ETUREUNA EROTTUI MUUTA
ALAPEITINHÖYHENKENTTÄÄ VAALEAMPANA. TÄMÄ VAALEA ALUE ULOTTUI HARTIOISTA
SIIPIEN TAIPEISIIN.

VATSA; POHJAVÄRI VAALEA (kerma), TUMMANRUSKEAT TÄPLÄJONOT
MUODOSTIVAT HARVAN PITKITTÄISVIIRUTUKSEN.

KURKKU; VAALEA(kerma), KUVIOTON

YLÄPERÄ; HIEMAN VAALEAMMAN RUSKEA KUIN SELKÄ

PYRSTÖ; POHJAVÄRI SAMAA RUSKEAN SÄVYÄ KUIN YLÄPERÄ,
POIKKIJUOVAISUUS HEIKKO, KESKIMMÄISET PYRSTÖSULAT JUOVATTOMAT ( ISTUVALLA
LINNULLA EI EROTTUNUT POIKKIJUOVIA SUPUSSA OLEVASTA PYRSTÖSTÄ, PAITSI
PYRSTÖN KÄRJESSÄ VAALEAMPI POIKKIJUOVA)

HOUSUT; VAALEAT, EI VALKOISET MUTTA EI TUMMANRUSKEATKAAN, tumman
ruskea viirutus erottui

Spekuloikaa näiden tuntomerkkien avulla mahd. calidus- tyypin muuttohaukkaa
ja risteymää. Jos kysyttävää, niin saa kysyä pply-verkon välityksellä.
Pidetään keskustelu kaikille avoimena, jotta saadaan kaikki mielipiteet
kaikkien tietoon. Kiinnittäkää huomiota erit. paljaiden osien väritykseen,
onko ko. tuntomerkki olennainen? Entä pyrstön kesk. sulkien juovattomuus?
Housujenhan kuuluisi yleensä aavikkohaukalla olla tummat (Mullarney et al.,
Lintuopas 1999), miten tämä vaikuttaa? Vatsan ja kupeiden
pitkittäisviirutuskin (tai pitkittäiset täpläjonot)kannattaa panna merkille.

terv. Aappo Luukkonen