[Pply] Re: Vs: [Pply] Aavikkohaukasta, yht.veto linn

aapluuk at cc.jyu.fi aapluuk at cc.jyu.fi
Thu Sep 20 15:00:07 EEST 2001


> Moi!
>
> Pari täsmentävää kyvymystä:
>
> Oliko teillä optiikkaa käytössä?
>

oli, noin 55 000 mk edestä.



> Siipien yläpuolen väri  - siis siivet tummat ja kontrasti selkään vai
> kontrasti tummien siivenkärkien ja lähes yhtätumman muun siiven
> välillä?
>
selvä kontrasti siivenkärkien ja selän välillä, raja jossa tummuusaste
vaihtui ei ollut jyrkkä eikä selvä.siis siivenkärkien ja selän välillä oli
asteittainen värieron vaihtuminen.kts alla

SIIVET, YLÄPUOLI; SIIPIEN KÄRJET LÄHES SIIPIEN TAIPEISIIN ASTI
TUMMEMMAT KUIN SELKÄ, PIPH, KEPH, JA IPH. KYYNÄRSULAT SISIMPIEN
KÄSISULKIEN VIERESSÄ LÄHES YHTÄ TUMMAT, KUIN KÄSISULAT. RAJA TUMMAN
ALUEEN JA
VAALEAMMAN ALUEEN VÄLILLÄ EPÄSELVÄRAJAINEN, MUTTA  KONTRASTIKAS


> T:ep
> email:esko.pasanen at edita.fi
>
>>>> <aapluuk at cc.jyu.fi> 20.9.01 12:40 >>>
> Aappo Luukkonen, Juhani Karvonen, Antti Pesola, Riku Halmeenpää, Jukka
> Hauru ja Jarno Saarinen:
>
> Staijasimme Virkkulan isommassa tornissa. Lintu löytyi  sen tullessa
> pohjoisesta Pitkänokalta päin. Aluksi lintu lensi  n.10m korkeudella
> lahden päällä, pudottautui metrin korkeudelle hätistellen vesilintuja
> edestään lentoon. Pystyimme suorittamaan suoraa kokovertailua mm.
> sinisorsaan haukan jahdatessa sitä, skv selvästi suurempi samoin
> yleensä ruumiin koko. Haukka lensi ohitsemme n. 200m päästä ja
> laskeutui tolpannokkaan n.250m
> etäisyydelle koilliseen tornista. Lintu istui tolpan nokassa meistä
> katsoen sivuttain 15 min ajan myötävalossa. Muun muassa nokan
> vahanahan,
> silmärenkaan, sekä jalkojen väri todettiin tässä vaiheessa. Sen jälkeen
> lintu nousi lentoon ruovikon päälle, ja katosi näkyvistämme kaakkoon
> ruovikon taakse noin 1 km: in päässä. Tässä vaiheessa olimme saaneet
> tuntomerkkejä linnun joka puolelta, niin lennossa kuin istuessa. Kello
> oli 12.20 ja ilmoitimme linnun lintutiedotukseen.Lintu palasi
> näkyviimme klo. 13.00 samasta suunnasta jonne oli poistunutkin. Lintu
> lensi matalalla ohitsemme tornin itäpuolelta n.150m päästä, ja jäi
> saalistelemaan 10:ksi minuutiksi tornin koillispuolelle 200 - 400m
> etäisyydelle. Sen jälkeen lintu suuntasi kohti pohjoista lentäen 10 *
> 15 m korkeudella. Lentäessään haukka nappasi pikkulinnun kynsiinsä, ja
> söi sitä lennossa. Tultuaan Pitkänokan päälle lintu kääntyi kohti
> koillista noin 200 m korkeudessa, ja katosi Oulunsalon suunnassa
> väreilyyn. Viimeinen näköhavainto linnusta oli klo.13.15.
>
> MUOTO: ISOKOKOINEN JALOHAUKKA, SIIPIEN KÄRJET TERÄVÄHKÖT, EI KUITENKAAN
> YHTÄ TERÄVÄT KUIN MUUTTOHAUKALLA, MUTTA TERÄVÄMMÄT KUIN
> TUNTURIHAUKALLA, PITKÄPYRSTÖINEN ( SIIPIEN KÄRJET EIVÄT YLTÄNEET
> PYRSTÖN KÄRJEN TASALLE LINNUN ISTUESSA)
>
> VÄRITYS: PALJAAT OSAT; JALAT, NOKAN VAHANAHKA SEKÄ SILMÄRENKAAT
> KELTAISET
> SELKÄ ; PERUSVÄRI  KESKIRUSKEA, JOSSA PUNERTAVAA
> SÄVYÄ
> PÄÄ; YLEISVÄRI ERITTÄIN VAALEAN RUSKEA (VAALEA HIEKKA tai
> kerma ), TUMMA VIIKSIJUOVA KAPEA MUTTA SELVÄ, OTSA VAALEA, SAMOIN
> PÄÄLAEN TAKAOSA, PÄÄLAKI HIEMAN TUMMEMPI, SKJ:T EROTTUIVAT VAALEINA
> YLIMPIEN KOPH:IEN JA PÄÄLAEN VÄLISSÄ. YLIMMÄT KOPH:ET MUODOSTIVAT
> SILMÄN TAAKSE TUMMAN JUOVAN.
>
> SIIVET, YLÄPUOLI; SIIPIEN KÄRJET LÄHES SIIPIEN TAIPEISIIN ASTI
> TUMMEMMAT KUIN SELKÄ, PIPH, KEPH, JA IPH. KYYNÄRSULAT SISIMPIEN
> KÄSISULKIEN VIERESSÄ LÄHES YHTÄ TUMMAT, KUIN KÄSISULAT. RAJA TUMMAN
> ALUEEN JA
> VAALEAMMAN ALUEEN VÄLILLÄ EPÄSELVÄRAJAINEN, MUTTA  KONTRASTIKAS.
>
> SIIVET, ALAPUOLI; SIAPH:T TUMMEMMAT KUIN KÄSI- JA KYYNÄRSULAT.
> KONTRASTI HEIKKO. LISÄKSI SIAPH-KENTÄN ETUREUNA EROTTUI MUUTA
> ALAPEITINHÖYHENKENTTÄÄ VAALEAMPANA. TÄMÄ VAALEA ALUE ULOTTUI HARTIOISTA
> SIIPIEN TAIPEISIIN.
>
> VATSA; POHJAVÄRI VAALEA (kerma), TUMMANRUSKEAT TÄPLÄJONOT
> MUODOSTIVAT HARVAN PITKITTÄISVIIRUTUKSEN.
>
> KURKKU; VAALEA(kerma), KUVIOTON
>
> YLÄPERÄ; HIEMAN VAALEAMMAN RUSKEA KUIN SELKÄ
>
> PYRSTÖ; POHJAVÄRI SAMAA RUSKEAN SÄVYÄ KUIN YLÄPERÄ,
> POIKKIJUOVAISUUS HEIKKO, KESKIMMÄISET PYRSTÖSULAT JUOVATTOMAT (
> ISTUVALLA LINNULLA EI EROTTUNUT POIKKIJUOVIA SUPUSSA OLEVASTA
> PYRSTÖSTÄ, PAITSI PYRSTÖN KÄRJESSÄ VAALEAMPI POIKKIJUOVA)
>
> HOUSUT; VAALEAT, EI VALKOISET MUTTA EI TUMMANRUSKEATKAAN, tumman
> ruskea viirutus erottui
>
> Spekuloikaa näiden tuntomerkkien avulla mahd. calidus- tyypin
> muuttohaukkaa ja risteymää. Jos kysyttävää, niin saa kysyä pply-verkon
> välityksellä. Pidetään keskustelu kaikille avoimena, jotta saadaan
> kaikki mielipiteet kaikkien tietoon. Kiinnittäkää huomiota erit.
> paljaiden osien väritykseen, onko ko. tuntomerkki olennainen? Entä
> pyrstön kesk. sulkien juovattomuus? Housujenhan kuuluisi yleensä
> aavikkohaukalla olla tummat (Mullarney et al., Lintuopas 1999), miten
> tämä vaikuttaa? Vatsan ja kupeiden
> pitkittäisviirutuskin (tai pitkittäiset täpläjonot)kannattaa panna
> merkille.
>
> terv. Aappo Luukkonen
>
>
> _______________________________________________
> Pply mailing list
> Pply at lists.oulu.fi
> http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply






More information about the Pply mailing list