[Pply] Aavikkohaukasta, yht.veto linnun ens. määrittäneiden kesken

[Jouni Pursiainen]

Hei,

Muutama lisähuomio tähän kuvaukseen omista havainnoistani. Samoin pari 
mielipidettä, vaikka kuten aikaisemminkin sanoin, en edusta tässä 
minkäänlaista asiantuntemusta.

>Aappo Luukkonen, Juhani Karvonen, Antti Pesola, Riku Halmeenpää, Jukka
>Hauru ja Jarno Saarinen:
>
>PÄÄ; YLEISVÄRI ERITTÄIN VAALEAN RUSKEA (VAALEA HIEKKA tai
>kerma ), TUMMA VIIKSIJUOVA KAPEA MUTTA SELVÄ,

Minä en ole nähnyt missään kuvaa tai kuvausta, jossa viiksijuova olisi 
ollut muuttohaukalla näin kapea. Forsmanin kirjan "tundrius"-yksilöllä oli 
vähän kapeampi viiksijuova, mutta mielestäni ei niin kapea kuin tällä. 
Viiksijuova oli yksi niistä asioista, jonka näin sunnuntaina suht. hyvin.


>OTSA VAALEA, SAMOIN PÄÄLAEN
>TAKAOSA, PÄÄLAKI HIEMAN TUMMEMPI, SKJ:T EROTTUIVAT VAALEINA YLIMPIEN
>KOPH:IEN JA PÄÄLAEN VÄLISSÄ. YLIMMÄT KOPH:ET MUODOSTIVAT SILMÄN TAAKSE
>TUMMAN JUOVAN.

Kauempana lentävällä linnulla pää loisti valkoisena, yksityiskohdat tulivat 
esille vasta lähellä.

>SIIVET, ALAPUOLI; SIAPH:T TUMMEMMAT KUIN KÄSI- JA KYYNÄRSULAT.
>KONTRASTI HEIKKO. LISÄKSI SIAPH-KENTÄN ETUREUNA EROTTUI MUUTA
>ALAPEITINHÖYHENKENTTÄÄ VAALEAMPANA. TÄMÄ VAALEA ALUE ULOTTUI HARTIOISTA
>SIIPIEN TAIPEISIIN.

Tästä olisi mukava kuulla asiantuntevampiakin näkemyksiä. Tuo 
alapeitinhöyhenkentän kaksivärisyys tuntuu oudolta piirteeltä 
muuttohaukalle. Kaikissa kuvissa mitä minä olen nähnyt (esim. Forsmanin 
kirjan lentävä "tundrius") muuttohaukan siaph kenttä on yksivärinen. Niin 
se oli myöskin pari vuotta sitten Siikajoella näkemälläni vaalealla 1kv 
muuttohaukalla. Sen sijaan tämännäköisiä vanhoja aavikkohaukkoja kyllä 
näkyy kirjallisuudessa (mm. Forsman).

>VATSA; POHJAVÄRI VAALEA (kerma), TUMMANRUSKEAT TÄPLÄJONOT
>MUODOSTIVAT HARVAN PITKITTÄISVIIRUTUKSEN.

Forsmanilta sain sen käsityksen, että täplien luonne linnun kupeilla voisi 
olla määrityksen kannalta selkiyttävää. Muistaakseni niin päin, että 
muuttohaukalla olisi jotain poikkikuviointia (mutta en ole varma). Eli 
tuolla lopussa mainittu kupeiden pitkittäisviirutus voisi olla hyvä asia.

>YLÄPERÄ; HIEMAN VAALEAMMAN RUSKEA KUIN SELKÄ

Yläperän väritys suhteessa selkään ja pyrstöön antaa kai viitteitä lajista. 
Forsmanin mukaan myös nuorilla muuttohaukoilla vaalea yläperä (suhteessa 
sekä pyrstöön, että selkään) kuuluu tuntomerkkeihin. Itse näin asian niin 
(saalistava lintu alle  1 km etäisyydellä) että pyrstö ei ollut yläperää 
tummempi, eli samoin kuin tuossa alla on kuvattu.

Entä alaperä (jota itse en nähnyt)? Se onko alaperä valkoinen vai kuvioitu, 
voi antaa viitteitä lajista. Muistaakseni niinpäin, että vain 
muuttohaukalla on kuvioita alaperässä, valkoinen alaperä on mahdollinen 
molemmille.


>PYRSTÖ; POHJAVÄRI SAMAA RUSKEAN SÄVYÄ KUIN YLÄPERÄ,
>POIKKIJUOVAISUUS HEIKKO, KESKIMMÄISET PYRSTÖSULAT JUOVATTOMAT ( ISTUVALLA
>LINNULLA EI EROTTUNUT POIKKIJUOVIA SUPUSSA OLEVASTA PYRSTÖSTÄ, PAITSI
>PYRSTÖN KÄRJESSÄ VAALEAMPI POIKKIJUOVA)
>
>Housujenhan kuuluisi yleensä aavikkohaukalla olla tummat (Mullarney et al.,
>Lintuopas 1999), miten tämä vaikuttaa?


Forsmanin kirjassa on ainakin kuvia vanhoista aavikkohaukoista, joilla 
housut eivät ole tummat.

Lisäkommenttina heittäisin mukaan sen, että saalistaessaan (jotain suokukon 
näköistä kahlaajaa ja taivaanvuohta) tämä lintu ei tehnyt ollenkaan 
muuttohaukkamaista syöksyä, vaan yksinkertaisesti ajoi saalistaan takaa, 
toisessa tapauksessa vieläpä hyvin pitkään (minuutteja).

Jouni