[Pply] Re: [Pply] Aavikkohaukasta, yht.veto linnun ens.

[aapluuk at cc.jyu.fi]

> Hei,
>
> Muutama lisähuomio tähän kuvaukseen omista havainnoistani. Samoin pari
> mielipidettä, vaikka kuten aikaisemminkin sanoin, en edusta tässä
> minkäänlaista asiantuntemusta.
>
>>Aappo Luukkonen, Juhani Karvonen, Antti Pesola, Riku Halmeenpää, Jukka
>>Hauru ja Jarno Saarinen:
>>
>>PÄÄ; YLEISVÄRI ERITTÄIN VAALEAN RUSKEA (VAALEA HIEKKA tai
>>kerma ), TUMMA VIIKSIJUOVA KAPEA MUTTA SELVÄ,
>
> Minä en ole nähnyt missään kuvaa tai kuvausta, jossa viiksijuova olisi
> ollut muuttohaukalla näin kapea. Forsmanin kirjan "tundrius"-yksilöllä
> oli  vähän kapeampi viiksijuova, mutta mielestäni ei niin kapea kuin
> tällä.  Viiksijuova oli yksi niistä asioista, jonka näin sunnuntaina
> suht. hyvin.
>
>
>>OTSA VAALEA, SAMOIN PÄÄLAEN
>>TAKAOSA, PÄÄLAKI HIEMAN TUMMEMPI, SKJ:T EROTTUIVAT VAALEINA YLIMPIEN
>>KOPH:IEN JA PÄÄLAEN VÄLISSÄ. YLIMMÄT KOPH:ET MUODOSTIVAT SILMÄN TAAKSE
>>TUMMAN JUOVAN.
>
> Kauempana lentävällä linnulla pää loisti valkoisena, yksityiskohdat
> tulivat  esille vasta lähellä.
>
>>SIIVET, ALAPUOLI; SIAPH:T TUMMEMMAT KUIN KÄSI- JA KYYNÄRSULAT.
>>KONTRASTI HEIKKO. LISÄKSI SIAPH-KENTÄN ETUREUNA EROTTUI MUUTA
>>ALAPEITINHÖYHENKENTTÄÄ VAALEAMPANA. TÄMÄ VAALEA ALUE ULOTTUI HARTIOISTA
>>SIIPIEN TAIPEISIIN.
>
> Tästä olisi mukava kuulla asiantuntevampiakin näkemyksiä. Tuo
> alapeitinhöyhenkentän kaksivärisyys tuntuu oudolta piirteeltä
> muuttohaukalle. Kaikissa kuvissa mitä minä olen nähnyt (esim. Forsmanin
>  kirjan lentävä "tundrius") muuttohaukan siaph kenttä on yksivärinen.
> Niin  se oli myöskin pari vuotta sitten Siikajoella näkemälläni
> vaalealla 1kv  muuttohaukalla. Sen sijaan tämännäköisiä vanhoja
> aavikkohaukkoja kyllä  näkyy kirjallisuudessa (mm. Forsman).
>
>>VATSA; POHJAVÄRI VAALEA (kerma), TUMMANRUSKEAT TÄPLÄJONOT
>>MUODOSTIVAT HARVAN PITKITTÄISVIIRUTUKSEN.
>
> Forsmanilta sain sen käsityksen, että täplien luonne linnun kupeilla
> voisi  olla määrityksen kannalta selkiyttävää. Muistaakseni niin päin,
> että  muuttohaukalla olisi jotain poikkikuviointia (mutta en ole
> varma). Eli  tuolla lopussa mainittu kupeiden pitkittäisviirutus voisi
> olla hyvä asia.
>
>>YLÄPERÄ; HIEMAN VAALEAMMAN RUSKEA KUIN SELKÄ
>
> Yläperän väritys suhteessa selkään ja pyrstöön antaa kai viitteitä
> lajista.  Forsmanin mukaan myös nuorilla muuttohaukoilla vaalea yläperä
> (suhteessa  sekä pyrstöön, että selkään) kuuluu tuntomerkkeihin. Itse
> näin asian niin  (saalistava lintu alle  1 km etäisyydellä) että pyrstö
> ei ollut yläperää  tummempi, eli samoin kuin tuossa alla on kuvattu.
>
> Entä alaperä (jota itse en nähnyt)? Se onko alaperä valkoinen vai
> kuvioitu,  voi antaa viitteitä lajista. Muistaakseni niinpäin, että
> vain
> muuttohaukalla on kuvioita alaperässä, valkoinen alaperä on mahdollinen
>  molemmille.
>
joku mainitsi puhtaan vaaleasta alaperästä??????en muista kuka, syyllinen
ottakoon yhteyttä!



>
>>PYRSTÖ; POHJAVÄRI SAMAA RUSKEAN SÄVYÄ KUIN YLÄPERÄ,
>>POIKKIJUOVAISUUS HEIKKO, KESKIMMÄISET PYRSTÖSULAT JUOVATTOMAT (
>>ISTUVALLA LINNULLA EI EROTTUNUT POIKKIJUOVIA SUPUSSA OLEVASTA
>>PYRSTÖSTÄ, PAITSI PYRSTÖN KÄRJESSÄ VAALEAMPI POIKKIJUOVA)
>>
>>Housujenhan kuuluisi yleensä aavikkohaukalla olla tummat (Mullarney et
>>al., Lintuopas 1999), miten tämä vaikuttaa?
>
>
> Forsmanin kirjassa on ainakin kuvia vanhoista aavikkohaukoista, joilla
> housut eivät ole tummat.
>
> Lisäkommenttina heittäisin mukaan sen, että saalistaessaan (jotain
> suokukon  näköistä kahlaajaa ja taivaanvuohta) tämä lintu ei tehnyt
> ollenkaan  muuttohaukkamaista syöksyä, vaan yksinkertaisesti ajoi
> saalistaan takaa,  toisessa tapauksessa vieläpä hyvin pitkään
> (minuutteja).
>
> Jouni
>
samoin silloin, kun haukka saalisti tukkasotkaa ja sinisorsaa. se
yksinkertaisesti lähti jahtaamaan pakolentoon lähteneitä anaksia. toisella
kertaa se oli hyvin lähellä saada tukkasotkan, mutta tukkasotkan
viimehetken manööveri pelasti ko. yksilön toistaiseksi. haukan kiihdytys
sotkan perään oli vaikuttava, sellainen "hiipivä kiri", mitään äkkinäistä
nopeuden muutosta ei havainnut. yht'äkkiä haukka vain saavutti tukkasotkan,
mutta juuri silloin tukkasotka kiepahti ruovikon suojaan. sinisorsajahti
oli hyvin samantyyppinen.haukka ajoi edessään lentoon anaksia ja valitsi
yhden kohteen, jota alkoi ajaa määrätietoisesti takaa.
tosin isojen falcojen saalistustavat vaihtelevat. esim. tunturihaukka
saattaa leijua buteomaisesti korkealla, josta yht'äkkiä putoaa saaliin
niskaan. samoin tunturihaukka saattaa jahdata lintuja lentoon edestään ja
yrittää tavoittaa ne takaapäin.

Aappo