[Pply] Kolme sinipyrstöä ym.

[Marjatta Kurvinen]

Terveiset vaarojen kierrokselta 

Lähetämme nämä havainnot sekä Pohjois-Pohjanmaan että Kainuun listoille, koska ne jakautuvat molempien maakunnan alueelle.

Teimme kolmen vaaran - Paljakan, Jaurakkavaaran ja Siikavaaran - kierroksen 27.-30.5.
- 27.5. illalla majoituimme Puolangan kunnassa sijaitsevan Paljakan luonnonpuiston etelälaidalla sijaitsevan Ilveskodan tuntumaan. Yöllä heräsimme ulkoa kuuluvaan lauluun, joka oli meille tuolloin molemmille tunnistamaton ja sellaiseksi siinä vaiheessa myös jäi, sillä lintu ehti häipyä ennen kuin ehdimme ulos teltasta. 
- 28.5. lähdimme kiertämään luonnonpuiston sisällä olevia polkuja. Kyseessä on siis luonnonpuisto eikä merkityiltä poluilta saa poiketa. Kierroksen lopulla löysimme Holstinvaaran länsilaidalta kohti Pirunkirkkoa johtavan polun varrelta laulavan PIKKUSIEPON, jonka pääsimme aikamme odoteltuamme jopa näkemään. Kyseessä oli vanha koiras. Lintu lauloi polun varressa kohdassa, jossa oli hyvin aarniomainen metsä ja paljon kaatuneita maapuita.
- Paljakan poluilta havaitsimme myös kaksi pohjantikkaa, koiraan ja naaraan, eri kulmilta puistoa. Lisäksi neljä peukaloista lauloi eri puolilla ja yksi metsokukkokin rymähti edestämme lentoon.
- samana iltana ajoimme Pudasjärven Jaurakkavaaraan, joka sijaitsee ihan Puolangan rajan pinnassa. Sinne kyläläiset ovat jonkin projektin myötä rakentaneet mittavan polkuverkoston taukopaikkoineen (mm. hieno näköalapaikka Kupsonvaaran laella). Yövyimme siellä ja kiertelimme seuraavan päivän aluetta, kunnes kuulimme jälleen vaaralta alas laskeutuessa saman laulun kuin yöllä Paljakassa. Pian alkoi kuulua aivan läheltämme outoja varoitusääniä. Näimme varoittelijan, joka näytti meille hienosti kaikki naaraspukuisen SINIPYRSTÖN tuntomerkit. Tässä vaiheessa älysimme, että myös Paljakan laulaja oli sinipyrstö. (Asiaa varmistimme tutkittuamme lintukirjojen kuvauksia sinipyrstön äänestä ja kuunneltuamme nyt myöhemmin myös lintu-cd:ltä sinipyrstön laulua.) Lintu oli Jaurakkavaaran pohjoislaidalla polun varressa vaaran jyrkimmässä rinteessä, jossa kasvoi lähinnä kuusia.
- Jaurakkavaarassa lauloi myös yksi peukaloinen.
- 29.5. matka jatkui varsin lähellä edellistä paikkaa olevaan, mutta jälleen Puolangan puolella sijaitsevalle Siikavaaran alueelle. Yövyttyämme oli jälleen vuorossa vaarojen kierros. Tällä kertaa (30.5.) löytyi Siikavaaran länsilaidan rinteeltä laulava IDÄNUUNILINTU ja yllättäen ja jälleen keskellä päivää vielä kolmaskin laulava SINIPYRSTÖ. Tämäkin lintu oli vastaavanlaisessa paikassa kuin Jaurakkavaaran lintu eli aika korkealla vaaran rinteessä (ei rehevämmissä vaaran alarinteissä) lähes puhtaassa kuusikossa. Ja jälleen lintu oli valinnut rinteen jyrkimmän kohdan asuinpaikakseen. Onni ei kuitenkaan suosinut taaskaan eikä koiraspukuista lintua nähty tälläkään paikalla. Lintu siirtyi edestämme aina ennen kuin ehdimme sen nähdä. 
- Siikavaarassa lauloi yksi peukaloinen ja vaaran rinteellä törmäsimme kuukkeliperheeseen. Kahden aikuisen lisäksi näimme myös yhden poikasen, joka jo lenteli lyhyitä matkoja.

Jälkikirjoituksena, joka ei sisällä enää juurikaan lintuhavaintoja vaan vain yleistä hehkutusta, mainittakoon, että osasimmepa valita hienot retkikohteet ja vieläpä oikeaan aikaan vuodesta. Lintuja näimme paljon eikä sääskiä ym. ollut haitaksi asti. 30.5. tosin ötököitä alkoi olla jo selvästi enemmän. Parina viimeisenä retkipäivänä vaani myös lämpöhalvauksen ja auringonpistoksen vaara.
- Kerrottakoon vielä, että Paljakan polut näyttivät olevan varsin vähän käytettyjä. Itse löysimme sinne, koska olin tallettanut 10 vuotta sitten polkujen avaamisesta kertovan lehtileikkeen. Erityisesti mainitsemani polku Holstinvaaralta Pirunkirkkoa kohti oli kovin vähän käytetty ja puita oli kaatunut sen yli ristiin rastiin. Ehkei sinne ole tarkoitus erityisesti retkeilijöitä ohjatakaan.
- Pirunkirkkokin tuli samalla reissulla katsotuksi. Olihan se komea rotko.
- Jaurakkavaarassa taas polut olivat uusia ja selvästi enemmän käytettyjä. Tosin ne kulkivat paikoin nuoressa metsässä. Menimme vaaralle Jaurakkajärven kylän puolelta (idästä käsin) emmekä Pohjois-Pohjanmaan lintupaikkaoppaan neuvomalta länsilaidalta. Polun varrella oli puron varressa jopa sauna, johon oli vedetty vesijohto lähteestä. Tosin sauna oli lukossa. Siihen olisi saanut avaimen - jos olisi älynnyt pyytää sitä - joidenkin eurojen maksua vastaan kyläkaupasta.
- Siikavaarallakaan polut eivät olleet kovin käytettyjä. Laavuja oli useita. Yövyimme Aapronlammen rannassa laavulla. Lammella uiskenteli 30.5. noin 9-päinen telkkäpoikue ja sen laidalla huuteli palokärki.
- Kaikki kolme kohdetta olivat erittäin hienoja. Paljakalla tietysti rajoitti (ja harmitti) se, ettei poluilta saanut poistua. Jaurakalla taas häiritsi alueen pohjoisosissa Kupsonvaaralla tehdyt hakkuut. Siikavaaralla ei häirinnyt yhtikäs mikään (korkeintaan hirmuinen hiki ja jalankivistys noustessa vaarojen jyrkkiä rinteitä). Siikavaara on ehdottomasti käymisen arvoinen paikka. Sinne on vastikään avattu sienipolkukin, joten alue lie hyvää sienestysaluetta. Kasvituntijoita emme ole, mutta näyttipä niillä vaaroilla viihtyvän hyvin ainakin kotkansiipi.

Tulipa pitkänlainen selostus, mutta ehkäpä ihan aiheesta.

Marjatta Kurvinen ja Antti Ruonakoski