[Pply] Kaupunkisuunnittelun kukkasia
Ari Rajasärkkä
Ari.Rajasarkka at oulu.fi
Wed Oct 2 12:00:05 EEST 2002
VAROITUS!!!! SEURAAVA VIESTI EI SISÄLLÄ AINUTTAKAAN LINTUHAVAINTOA!
Hei!
Pahoittelen, että kirjoitan lintuhavaintojen ilmoittamiseen tarkoitetulle
sähköpostilistalle ylläolevan varoituksen mukaisen viestin. Puolustaudun
kuitenkin sillä, että asia koskee kotikaupunkini (entisiä?) hyviä
lintupaikkoja.
Tapaus nro 1:
Hupisaarten puiston tuho jatkuu
Juuri kun kesän myllerys (= EU-reitit ja avohakkuun kaltainen puistonhoito)
Hupisaarilla alkaa olla ohi, on luvassa uusi isku. Tällä kertaa hankkeen
nimi on "kalatie". Tämän aamun Kalevasta oli luettavissa, että kalatien
suunnitelma on asetettu nähtäväksi. Valtusajan kerrottiin kuitenkin juuri
päättyneen. Hyvähän se on kaupungin virkamiesten suunnitelmia valitusajan
päättymisten jälkeen kansalaisille esitellä. Aina voi mahdollisiin
vastalauseisiin vedota kummastelemalla, miksi ei ajoissa valitettu.
Tälläkään vastalauseella ei siis ole mitään muuta merkitystä, kuin toimia
turhautuneen keskustassa asuvan lintuharrastajan veren
adrenaliinipitoisuuden alentajana.
Hupisaarten puisto sattuu olemaan nykyisen työmatkani varrella ja siten
tulen seuranneeksi siellä tapahtuvia toimia aitiopaikalta. Yhtenä aamuna
jokunen aika sitten yllätin patosillan viereiseltä nurmikolta miesjoukon
puukeppien ja vaaituskoneen kanssa. Uteliaana kansalaisena kävin kysymässä,
mitä he olivat tekemässä. Kalatiehän se siihen on tulossa! Puutolppien
vanaa on helppo seurata ja nähdä, kuinka kalatie kiemurtelee puistonurmikon
poikki osuen jopa komeisiin isoihin koivuihin. Jokunen aika sitten entisen
sotilassairaalan ympäristö raivattiin rakennustyömaan yhteydessä aika
perusteellisesti. Lukuisia isoja mm. tikkojen suosimia puita kaadettiin
paikalta. Nyt kalojen tieltä lähtee lisää vanhaa ja luonnon kannalta
arvokasta puustoa pois. Kyseiset tappotuomion saaneet puut ovat / olivat
kaukana kaikista reiteistä eivätkä ne siten muodostaneet minkäänlaista
uhkaa puiston kulkijoille. Kyse onkin lähinä siitä, että kaupungin
puistonhoidosta päättävät virkailijat eivät ymmärrä luonnon
monimuotoisuuden säilyttämisestä kaupunkiluonnossa ilmeisestikään juuri
mitään. Timosen Samin vanhaa slogania siteeraten he ilmeisesti luulevat,
että "biodiversiteetti on pesuainetta".
Tänä aamuna paikalla oli uusi delegaatio. Tällä kerralla huomattavan
tärkeän näköinen miesporukka kuljeskeli pitkin jokiuoman paljaita kallioita
padon alapuolella. Kävinpä jälleen kysymässä. Kallion louhintahan se siinä
on alkamassa. Eihän sitä kalatietä ilman dynamiittia saada tietystikään
aikaan. Kohta alkaa siis pauke kuulua keskikaupungin keuhkostamme.
Mielenkiinnolla odotamme, millainen suezin kanava paikalle syntyykään.
Paitsi puiston luonnon rippeille aiheutuvaa haittaa, ihmettelen myös
suuresti, missä järjestyksessä asioita kaupungin virkakoneistossa
hoidetaan. Juuri kun vuosi sitten alkanut reittimyllerrys alkaa edes
pikkusen arpeutumaan, aletaan kaivamaan uutta kuoppaa vastavalmistuneiden
reittien poikki. Kalatie ei taatusti valmistu uusien reittien alitse
itsestään, vaan kyllä reitit joudutaan kalatien ympäristöstä kaivamaan
kunnolla auki. Dynamiittienkin kanssa toimivien urakoitsijoiden kalusto on
arvatenkin sen verran järeää, että Fischerin bulevardi muotoutuu patosillan
lähellä perusteellisesti uudestaan.
Jos kalatie ja uudet puistotiet on / oli pakko saada aikaiseksi, olisi
kyllä ollut huomattavasti kustannustehokkaampaa tehdä kalojen polku ensin,
sitten vasta ihmisten kulkutie. Ilmeisesti tilanne esim. Hupisaarten
kohdalla on se, että mitään kokonaisvaltaista suunnitelmaa tai
koordinointia ei ole olemassakaan, vaan sata suunnitelmaa elää eri
virastoissa omaa elämäänsä. Yksi taho nikertää omalta osaltaan arvokasta
puistoluontoa ja toinen toisaalla. Lähes peräkkäisinä päivinä saattavat eri
porukat ilmeisen tietämättöminä toistensa toiminnasta vuoronperään kaivella
samoja paikkoja auki ja lapioida niitä umpeen. Puiston niukaksi käynyt
luonto on se, joka aina joutuu kärsimään. Millonkahan luonto saisi edes
pienen hengähdystauon?
Tapaus nro 2:
Hietasaaren reittiruljanssi
Viime syksynä alkoi Hietasaaren länsiosan "pienimuotoisten" reittien
rakentaminen, jonka väitetään jo valmistuneen. Hiukan keskeneräiseltä
valmis-käsite kuitenkin vaikuttaa. Eedenin ympäristöä voi verrata vaikkapa
muutama vuosi sitten uutiskynnyksen ylittäneeseen tienrakennustapaan Sallan
raja-asemalla, jossa veli-venäläisen rakentaman tien pää ei kohdannutkaan
suomi-pojan rajan toiselle puolelle tekemää tietä. Suunnistusvirhe johti
siihen, että tienpäät menivät parikymmentä metriä toistensa ohitse.
Ilmeisesti ko. vika on saatu korjattua, koska raja-aseman avajaisia juuri
vietettiin.
Hietasaaressa on sattunut samaa mittakaavaa oleva suunnistusvirhe reittien
rakentajille. Pohjoisesta päin jo aikoja sitten Eedenin länsipuolelle
rakennettu asfaltoitu pyörätie päättyy pusikkoon. Etelästä päin uusia
reittejä pitkin seikkaileva kulkija päätyy Eedenin terassin lukittuun
porttiin. Pohjoisen ja eteläisen reitin päätepisteiden väliä on tuo
sallalais-venäläinen parinkymmenen metrin mitta. Koskahan reittien päät
saadaan oikeasti kohtaamaan toisensa?
Hietasaaren länsiosan reittien villiä autoiluakaan ei vielä ole saatu
kuriin. Teiden päihin asennetut ajoesteet ovat joka paikassa hyvin helposti
kierrettävissä. Ja niitähän kierretään. Joistakin ajojäljistä päätellen
reistöä käytettään suorastaan ralliharjoitteluratana.
Entä mitä on otettu opiksi Hietasaaren länsiosan reitien
"pienimuotoisuudesta" annettuun kritiikkiin loppukesällä käynnistyneen
itäosan reitistön rakentamisen yhteydessä? Kaupungin virkamiesten
lupauksista huolimatta ei mielestäni yhtään mitään! Vaikka uusien reittien
sijoitusta onkin muutettu alkuperäisestä luonnontuhosuunnitelmasta
luontoystävällisempään suuntaan, on jälki silti masentavaa. Osan
reitistöstä oli tarkoitus kulkea pitkin olemassa olevia pikkuteitä, jotka
tähän päivään saakka ovat olleet hyvin jopa autolla (sallitusti)
ajettavassa kunnossa, kävelykunnosta puhumattakaan. Nyt kuitenkin nuokin
kohdat reitistä on perusteellisesti myllätty. Tien varteen aikaisemmin
ulottunutta rehevää lehtokasvillisuutta lahopuineen on raivattu ja tilalle
istutetetaan jälleen kerran nurmikkoa. Mutkia oiotaan ja muutenkin reitti
on tismalleen yhtä järeällä kalustolla ja yhtä massiivisesti rakennettua
kuin länsiosan neitseellisen primäärisukkessiometsän (= EU:n direktiivillä
suojeltu elinympäristö) viime syksynä pirstoneet reititkin.
PPLY:täkin läheisesti koskettava Hyryn talon pihapiiri on tulevaisuudessa
helpommin saavutettavissa. Kuusiaidan ruokinta-automaatin voi täyttää lähes
uudelta reitiltä käsin ja keskustasta hurauttaa kätevästi uutta Mustasalmen
siltaa pitkin nopesti suoraan keskelle pihaa. Eri juttu on sitten, kuinka
mielekästä ruokintaa on jatkaa huomattavan häiriö- ja ilkivalta-alttiissa
paikassa. Talvilintujen verkkorengastus ei ainakaan liene enää suotavaa
aivan suuren yleisön silmien alla. Pitäiskö siis etsiä uusi rauhallinen
ruokintapaikka jostain suiston alueelta? Ehkä sellainenkin vielä jostain
reittiruuhkan keskeltä löytyy.
Terveisin Ari R.
Ari Rajasärkkä
Biologian laitos
PL 3000 (Linnanmaa)
90014 Oulun yliopisto
Sähköposti: ari.rajasarkka at oulu.fi
Puh: 08 - 553 1266 tai 050 - 367 1964
Fax: 08 - 553 1061
More information about the Pply
mailing list