[Pply] Punajalkahaukan pesinnästä

[Ari Rajasärkkä]

Hei!

Venenevan punajalkahaukan pesintä on sangen harvinaislaatuinen tapahtuma 
virallisen ornitologian Suomessa. Ihan tarkaan en tiedä, kuinka monta 
pesintää on "virallistettu", mutta petolintuguru Dick Forsman kirjoittaa 
vuonna 1993 ilmestyneessä kirjassaan "Suomen haukat ja kotkat" seuraavaa:

"Vuosien 1975 ja 1991 välillä punajalkahaukka on tavattu Suomessa noin 275 
kertaa, mutta pesintää ei ole todettu."

Tämän lauseen voi tulkita kahdella tavalla: joko punajalkahaukan pesintää 
ei ole todettu vuosien 1975 ja 1991 välillä tai sitten ei lainkaan. 
Ainakaan em. kirjassa Forsman ei mainitse lajin suomalaisista pesinnöistä 
mitään. Päinvastoin, muutaman rivin pituisessa englanninkielisessä 
tiivistelmässä todetaan: "Breeding has so far not been proved." eil 
pesintää ei ole tähän (siis vuoteen 1993) mennessä todistettu! Aiemmassa 
teoksessaan, vuonna 1980 ilmestyneessä "Suomen päiväpetolinnuissa" Forsman 
kuitenkin toteaa meilläkin pesinnän todetun pariin otteeseen.

Suomalainen ornitologiraamattu "Pohjolan linnut värikuvin" puolestaan 
kertoo epävarmoiksi jääneistä punajalkahaukan pesinnöistä (munakokoelmien 
munia ei 100-prosenttisella varmuudella voida määrittää punajalan muniksi) 
Taivalkoskelta 1891, Kuusamosta 1922, Kärsämäeltä 1931 ja 1932, Nivalasta 
1931, Alajärveltä 1939 sekä Sotkamosta 1945. Vakuuttavilta PLV:n mukaan 
tuntuvat punajalkahaukan pesinnät Pielisjärvellä (nyk. Lieksa) 1885, 
Pudasjärvellä 1898 (lentopoikue, josta 1 ammuttu), Sodankylässä 1904 
(ontosta hongasta heinäkuussa lähtenyt lintu ammuttiin - laji pesii siis 
myös tuulihaukan tavoin koloihin!), sekä Hailuodossa 1952. Lisäksi 
parsikunnan keskeytynyt pesintäyritys on todettu Riihimäellä 1951.

Mikä sitten on oikea totuus punajalkahaukan pesinnöistä Suomessa? Ainakaan 
kovin montaa kertaa pesintää ei oikeasti ole ennen Venenevan tapausta 
maassamme todistettu.

Suosituimman pesimämaaston Forsman sanoo olevan laajojen lakeuksien, joita 
pienet metsäsaarekkeet täplittävät tarkoittaen ilmeisesti viljelylakeuksia. 
Meillä hän toteaa punajalkahaukan suosivan avaraa viljelymaisemaa sekä 
laajoja rantakosteikkoja. Venenevalla pesimäympäristö poikkeaa kuitenkin 
melkoisesti tästä. Laajat märät suot ja isot metsäsaarekkeet muodostavat 
ison ja syrjäisen, melko luonnontilaisen erämaisen aluekokonaisuuden. 
Venenevalla on punajalkahaukkoja tavattu useinakin vuosina pesintäänkin 
viittavasti Samoin on seudun muiltakin isoilta soilta tehty vastaavanlaisia 
havaintoja. Niinpä väitänkin punajalkahaukan kuuluvan Pohjois-Pohjanmaan ja 
Kainuun isojen luonnontilaisten suoalueiden pesimälinnustoon huomattavasti 
säännöllisemmin kuin, mitä virallinen ksäitys antaa ymmärtää. Miksikäs ei 
laji pesisi vaikka joka vuosi noilla syrjäisillä ja useimmat ornitolgitkin 
luotaan työntävillä paikoilla?

Terveisin    Ari Rajasärkkä


Ari Rajasärkkä

Biologian laitos
PL 3000 (Linnanmaa)
90014 Oulun yliopisto

Sähköposti: ari.rajasarkka at oulu.fi
Puh: 08 - 553 1266 tai 050 - 367 1964
Fax: 08 - 553 1061