[Pply] Re: [Pply] Punajalkahaukan pesinnästä
Sami Timonen
Sami.Timonen at ymparisto.fi
Wed Aug 6 13:32:04 EEST 2003
Jouni Pursiainen wrote:
> Hei,
>
> >Mikä sitten on oikea totuus punajalkahaukan pesinnöistä Suomessa? Ainakaan
> >kovin montaa kertaa pesintää ei oikeasti ole ennen Venenevan tapausta
> >maassamme todistettu.
> >
> >Suosituimman pesimämaaston Forsman sanoo olevan laajojen lakeuksien, joita
> >pienet metsäsaarekkeet täplittävät tarkoittaen ilmeisesti
> >viljelylakeuksia. Meillä hän toteaa punajalkahaukan suosivan avaraa
> >viljelymaisemaa sekä laajoja rantakosteikkoja. Venenevalla pesimäympäristö
> >poikkeaa kuitenkin melkoisesti tästä. Laajat märät suot ja isot
> >metsäsaarekkeet muodostavat ison ja syrjäisen, melko luonnontilaisen
> >erämaisen aluekokonaisuuden. Venenevalla on punajalkahaukkoja tavattu
> >useinakin vuosina pesintäänkin viittavasti Samoin on seudun muiltakin
> >isoilta soilta tehty vastaavanlaisia havaintoja. Niinpä väitänkin
> >punajalkahaukan kuuluvan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun isojen
> >luonnontilaisten suoalueiden pesimälinnustoon huomattavasti
> >säännöllisemmin kuin, mitä virallinen ksäitys antaa ymmärtää. Miksikäs ei
> >laji pesisi vaikka joka vuosi noilla syrjäisillä ja useimmat ornitolgitkin
> >luotaan työntävillä paikoilla?
>
> Totuudesta en minäkään tiedä, mutta kieltämättä on joskus tullut mieleen,
> että kun punajalkoja jonkin verran nähdään soilla, ilmeisesti niiden
> ilmatilassa pörräävien sudenkorentojen takia, niin mikseivät ne voisi
> soilla pesiäkin. Varmaan isot suohyönteiset ovat soilla pesiville
> nuolihaukoillekin lintujen ohella kätevää ravintoa.
>
> Tämmöisiä suomalaistyyppisiä soita ei taida olla lajin
> pääesiintymisalueella (en tosin ulkomuistista tiedä miten ylös vespareita
> on Venäjällä), joten ne joutuvat elelemään toisentyyppisissä avomaastoissa.
> Olisiko tämöinen suopesintä jopa vesparille uudenlainen biotooppivaltaus?
>
> Jouni
tässä alla on pply:n www-sivujen mukaan alueemme varmat pesintähavainnot (ja
Hailuodon Mäntylampien muut pesintään viittaavat havainnot) sekä venenevan
alueen kaikki havainnot:
1898: Pudasjärvi lentopoikue, josta yksi ammuttu (Stenbäck) (PLV)
1952: 25.08. Hailuoto, Mäntylammet /1 (Veijo Törnroos) (OLY, PLV)
1953: Hailuoto, Mäntylammet 1/1 + 3 pull (Veijo Törnroos) (OLY, PLV)
1955: 09.07. Hailuoto, Mäntylammet 1/ (Veijo Törnroos) (OLY, PLV)
1976: 07.06. Liminka, Pelso /1 ad (Jouni Ruuskanen, Kari Haataja)
1994: 02.-11.07. Liminka, Iso Veneneva 1/1 (Pirkka Aalto, Reijo Kylmänen,
Pentti Manninen ym.)
1994: 08.07. Liminka, Iso Veneneva /1 (Reijo Kylmänen, Kari Kivirinta)
2001: 21.06. Tyrnävä, Suuri Veneneva ad k (Ari Rajasärkkä)
tossahan yksi huomionarvoinen asia on että pply:n www-sivujen mukaan hailuodon
pesimähavainto olisi 1953 (eikä 1952 kuten forsman Arin mukaan kirjassaan -
sekä 1. pesimäatlas- sanovat). Onko www-sivuilla virhe?
se on sitten eri asia kuka pitää ja millä perusteilla mitäkin noista
historiallisista havainnoista ´varmana´. En muista myöskään miten nykyisten
komiteoiden päätökset kattavat ennen komiteoiden olemassaoloa tehdyt havainnot
(joku voisi valistaa) vai onko tarkistussysteemiä lainkaan
ensimmäisessä atlaskirjassa Pertti Koskimies käsittelee muuten
punajalkahaukankin ja mainitsee: "Suomesta tunnetaan viisi varmaa pesälöytöä
maan etelä- ja itäosista, tuorein hailuodosta 1952." ja myöhemmin: "kenties
muutama pari punajalkahaukkoja pesii lähes vuosittain Itä-Suomessa ja
Kainuussa".
toinen atlas ei sitten kuitenkaan käsittele punajalkahaukkaa lainkaan(!), syytä
en linjanvetoon tiedä enkä kirjasta pikaisesti löytänyt
Venenevasta: monet oulun seudun ja etelänkin bongarit muistavat tuon vuoden
1994, jolloin muistaakseni Kylmäsen Reijon löytämä pari pysytteli paikalla
pitkään ja sitä käytiin bongaamassa. Havainnon yksityiskohtia (lintujen
käyttäytyminen ym.) en muista, olisi kiva tietää ne, ehkäpä alkuperäiselle
ark-lomakkeelle on taltioitu yksityiskohtia siitä, taikka joku muistaa muuten
asiasta.
(miksihän muuten venenevan kaksi eri havaintoa v.1994 on laitettu erikseen,
onkohan viitteitä siitä että kyseessä kahdessa eri havainnossa ei olisi ollut
sama naaras?)
venenevalta on siis kesä-heinäkuulta yhteensä ainakin 4 vuodelta julkaistuja
havaintoja. Viittaa ehkä siihen että alueella olisi pesitty useamminkin kuin
tänä vuonna?
t. Sami
More information about the Pply
mailing list