[Pply] Joutsenten tappotuomio!

[Ari Rajasärkkä]

Hei!

Laitanpa PPLY:nkin verkkoon tiedoksi Kainuun verkossa olleen Jouni 
Ruuskasen kirjoittaman vastineen Sotkamo-lehdessä olleseen 
joutsenvastaiseen kirjoitukseen. Näitä joutsenten tappotuomioita vaativia 
kirjoituksia tuntuu vuosi vuodelta näkyvän yhä enemmän lehtien sivuilla 
sorsalahdin alkamisen alla. Kalevassakin joku toimittaja taisi kirjoittaa 
aiheesta tyyliin "enhän minä mikään asiantuntija ole, mutta tiedänpä 
kuitenkin....". Pitäisköhän jonkun tahon (esim. PPLY:n suojelutoimikunnan) 
laatia Kalevaankin vastine noille metsästäjien jokavuotisille täysin vailla 
totuuspohjaa oleville väitteille.

Miksiköhän muuten yksikään metsästäjä ei ole kummastellut, miksi 
laulujoutsenta huomattavasti agressivisemman kyhmynokan kanssa tismalleen 
samanlaisessa elinympäristössä elävä merihanhi runsastuu runsastumistaan 
kyhmyjoutsenkannan jatkuvasta kasvusta huolimatta? Mahtaisikohan syitä 
löytyä peräti kaksikin: 1) sopivan pesimäympäristön, meranrannan 
ruovikoiden pinta-alan jatkuva laajeneminen ja 2) merihanhen aikainen 
syysmuutto, joka pelastaa ison osan kannasta (lyijy)haulisateesta? 
Metsähanhellahan tilanne on valitettavan päinvastainen: 1) sopiva 
pesimäympäristö vähenee koko ajan soiden reunarämeiden muuttuessa 
vähitellen taannoisten ojitusten seurauksena liian "metsäisiksi" jopa 
METSÄhanhelle ja 2) myöhempänä pesijänä metsähanhet eivät mitenkään ehdi 
pelastautua 20.8. hieman ennen klo 12:ta alkavalta hauliterrorilta.


Terveisin   Ari Rajasärkkä




JOUTSENVIHAA SOTKAMOSSA
Toimittaja Pertti Granqvist on hyökännyt Sotkamo-lehdessä 15.8.2003 
rajusti  joutsenia vastaan.
Kirjoitus on niin provosoiva ja täynnä virhearviointeja, että se vaatii 
vastineen.

Laulujoutsen on Suomen kansallislintu, joka jo kerran metsästettiin 
Suomesta lähes sukupuuttoon. Suomessa laskettiin 1950-luvun alussa olleen 
enää 12 joutsenparia. Sotkamossa ei tuolloin ollut enää yhtään joutsenta. 
Laulujoutsen rauhoitettiin metsästykseltä. Nyt viidenkymmenen vuoden 
jälkeen laulujoutsen on pikkuhiljaa palannut koko Suomen pesimälinnuksi 
elävöittämään ja komistamaan suomalaista luontoa.
Laulujoutsenen pelastuminen sukupuutolta on erinomainen esimerkki siitä, 
mitä rauhoituksella saadaan aikaan!

Granqvist vaatii ”ylisuuren joutsenkannan rajoittamista”.
Tämän kesäisessä Kainuun Sanomien ja Kainuun lintutieteellinen yhdistys 
ry:n yhteisessä joutsenten pesäpaikkakyselyssä Kainuussa on Sotkamosta 
löytynyt reilut kaksikymmentä joutsenen pesää. Granqvistin jossittelu 
sadasta parista on ennenaikaista - tosin sekin määrä Sotkamon järville ja 
soille hyvin mahtuisi eikä sen pitäisi ahdistaa kenenkään tajuntaa.

”Joutsenet terrorisoivat muut vesilinnut pois asumajärviltään”
On totta, että joutsenpari valtaa itselleen elinpiirin eli reviirin. 
Suurena lintuna joutsen tarvitsee melkoisen laidunmaan itsensä ja 
poikastensa ruokamaaksi, joten vieraat joutsenet ja kilpakosijat pyritään 
häätämään samalta järveltä. Suuremmilla ja ruokaisilla järvillä ja soilla 
toki sopii sovussa pesimään useampiakin joutsenpareja. Näin joutsenet 
rajoittavat jo itse pesimäkantaansa elinalueellaan.
Muut vesilinnut lähinnä hyötyvät joutsenten läsnäolosta ja tulevat etenkin 
keväällä ja syksyllä jopa parvina ruokailemaan joutsenten ympärille, kun 
nämä kaivavat kasviksia matalissa rantavesissä. Nokan ulottuville tulleita 
vesilintuja joutsen saattaa joskus hätistää kauemmaksi mutta mitään 
järveltä pois häätämistä ei tapahdu.
”Vihtamojärvelle joutsenet tulivat noin 10 vuotta sitten. Saman tien alkoi 
vesilintukantojen romahtaminen” .Samassa yhteydessä Granqvist kertoo, että 
”reilut 20 vuotta sitten järveltä ammuttiin kymmeniä sorsia joka syksy”.
Näistä lauseista löytyy sekä väärä että oikea vastaus sorsien häviämiseen. 
Joutsenet nimittäin eivät ole ampuneet yhtään sorsaa vaan ”terroriteon” 
ovat tehneet lintujen tappamista huvikseen harrastavat ihmiset ”ampumalla 
järveltä kymmeniä vesilintuja joka syksy.”
Vesilinnut ovat kotipaikkauskollisia lintuja, jotka palaavat pesimään aina 
samalle järvelle. Mistähän niitä palaajia löytyy, kun ne ja muuttosorsatkin 
on aina vuosittain ammuttu? Granqvist voisi myös mielessään ynnätä montako 
sorsaa järvellä on vuosittain ollut ja montako on ammuttu, niin yhtälö 
saattaa ruveta ratkeamaan sitäkin kautta!
Ylimetsästystä tapahtuu hyvin yleisesti Kainuussa ja koko maassa, mistä 
johtuu useimpien riistalintujen ja vesilinnuista etenkin sinisorsan raju 
vähentyminen maassamme.

Granqvist voisi käydä katsomassa joutsenten ja vesilintujen yhteiseloa 
esimerkiksi Vuolijoen Otanmäen lintuvesialtaalla kun sellaiseen ei enää ole 
mahdollista Vihtamojärvellä, mistä sorsat on jo ammuttu!

Jouni Ruuskanen
luontokuvaaja
Kajaani



Ari Rajasärkkä

Biologian laitos
PL 3000 (Linnanmaa)
90014 Oulun yliopisto

Sähköposti: ari.rajasarkka at oulu.fi
Puh: 08 - 553 1266 tai 050 - 367 1964
Fax: 08 - 553 1061