[Pply] Tammikuun kieltoja

[Jukka Piispanen]

Sattuipa silmääni syksyllä lehtijuttu, joka kertoi oikeustapauksesta, jossa
ukkeli, entinen kapiainen, oli kiivennyt  muistaakseni Imatralla
rajavartioston alueen aidan yli (ei rajavyöhykkeellä) ja marjastanut siellä.
Rajavartijat tietysti ottivat  äijän kiinni ja poistivat alueelta ja
uhkailivat rangaistuksilla yms. Äijä vei asian oikeuteen, koska hänen
mielestään äijällä oli oikeus marjastaa hyvällä marjapaikalla. Oikeus tutki
asiaa ja oli sitä mieltä, että näin on. Aidan saa ylittää ja jokamiehen
oikeuksien nojalla siellä saa marjastaa ja liikkua. Oikeus vielä totesi että
ylipäänsä juuri millään alueella, edes pihoilla, ei minkään lain nojalla voi
kieltää liikkumista tai aitojen ylittämistä. Kieltotauluja ei tarvitse
noudattaa. Poikkeuksia ovat jotkin yleisen turvallisuuden kannalta
merkittävät alueet, rajähdysainevarastot, rajavyöhykkeet jne. sekä
luonnonsuojelualueet. Liikkumisrajoituksista niillä alueilla päättää sitten
jokin ylempi viranomainen, lääninhallitus tms. Muistaakseni tällaisia
päätöskylttejä olen jossain nähnytkin, olisiko Ölkkärissä. Ainakaan niitä ei
Syviksessä ole, Syviksen vartiointiliikkeen kyltissä tosin taidetaan mainita
jotain asiattomasta liikkumisesta, mitä se sitten onkaan. Lisäksi Syviksessä
on jokin moottoriajoneuvoilla, muilla kuin satamaliikenteeseen liittyvillä,
ajamisen kieltävä kyltti, kävellä sinne sitten kai saa paitsi ehkä
tammikuussa kiikarointitarkoituksissa.

Näin näyttää olevan. Jokamiehenoikeudet ovat näköjään laajat, mutta käytäntö
on sitten toinen juttu. Oletteko koskaan kuulleet juttuja, miten
vartioliikkeiden miehet ovat joskus kohdelleet vastaan hangoittelevia
jokamiehiä?

Itse olen ihmisten kulkemisen rajoittamista vastaan, etenkin Syviksessä,
pitäähän ihmisellä olla mahdollisuus nähdä meri ja laivoja, muuten alkaa
ahdistaa.
Lintujen ja ympäristön suojelemiseksi annetut liikumisrajoitukset  ovat
toinen juttu.

Pääasia on, että tammikuussa on jokin hyvä syy kulkea
retkillä. Syy voi olla vaikka tammiralli, rajoituksilla tai ilman, samapa
tuo. Komitea päättäköön, mutta K:n kannattaa kuulla erilaisia näkökantoja ja
rukata sääntöjä niin, että niiden puitteissa on monipuolinen lintuharrastus
mahdollista ja mielekästä.

Keskustelu jatkuu.


Piippo


----- Original Message -----
From: "Ari Rajasärkkä" <Ari.Rajasarkka at oulu.fi>
To: <pply at lists.oulu.fi>
Sent: Tuesday, December 30, 2003 11:47 AM
Subject: [Pply] Tammikuun kieltoja


Hei kaikki tammikisaan aikovat!

Muistattehan, että esim. Kemiran putken suun pikku-uikkupaikka on tulevassa
kisassa suljettua aluetta. Kemiran huvilan pihassa on selkeät kieltotaulut,
jotka kieltävät alueella liikkumisen! Vastaavanlaisia kiellettyjä paikkoja,
joissa linturetkeilijät käyvät "vanhasta muistista", on
Pohjois-Pohjanmaalla hyvinkin paljon. Olkaapa siis tarkkoja pinnoja
laskiessanne, ettette vahingossa laske vääriä pisteitä mukaan.
Purkutilaisuudessa pitää varmaan käydä kaikki "epäilyttävät" havainnot
kartan kanssa tarkkaan läpi, jotta saako pistettä vaiko ei....

Olen ehdottanut rallitoimikunnalle kahta käytännön seikkaa kisan "harmaan
alueen" minimoimiseksi. 1) Syviksen sulan lintuhavaintoja ei hyväksytä
lainkaan riippumatta siitä, miten ne on saatu aikaiseksi. Näin saadaan
luvalllisesti kerta toisensa jälkeen jäitä pitkin etenevät sitkeät sissit
ja autolla perille ajavat ja tarvittaessa jäälle pinnaa kuittaamaan astuvat
vilunkiveijarit samalle lähtöviivalle. 2) Ruskon huuhkaja julistetaan
havannointitavasta riippumatta pinnakelvottomaksi linnuksi. Näin ei
kenellekään tule kiusausta hiipparoida kaatopaikan aidan sisällä
luvattomilla reissuilla huuhkajaa hakemassa / määrittämässä sen jälkeen tai
ennen kuin "linnun" on havainnut luvallisesti aidan ulkopuolelta.

Eipä vaan ole tomikunta ottanut kantaa asiaan.

Olen myös kirjoittanut rallitoimikunnan edustajalle seuraavaa liittyen
ehdottamaani atrapinkäyttökieltoon:

"Yleiseen rallikäytäntöön" kuuluu kaikissa linturalleissa
atrapinkäyttökielto. Kieltoa ei ole koskaan perusteltu lintujen
häirinnällä, vaan ihan muilla seikoilla. Jos liikkumisrajoituksia määrätään
tammikisaan "yleisen rallikäytännön" perusteella, pitää johdonmukaisuuden
vuoksi sama käytäntö olla muidenkin asioiden suhteen. Kuinkahan moni viime
vuosien tammikisaajista onkaan laskenut naapuriautoporukan nauhurin
helmaripisteeksi? Pahimillaan tammikuun iltoina Sanginjoen suunnassa käy
melkoinen atrappipuputus. Sitä paitsi en ole lainkaan varma, etteikö
tammikuisina pakkasöinä helmareiden häirintä jatkuvalla atrapin soitolla
haittaisi itse lintujakin. Normaalisti helmipöllön kuuluu saada saalistaa
kovilla pakkasilla koko yö. Kun ilta toisensa perään kotikolon juurella
soidintaa aina uusia helmipöllöjä, jää reviiriään puolustamaan joutuvan
pöllöressun saalistusaika lyhyemmäksi. Lintu saattaa nälkiintyä, palella,
kuollakin jopa.... Ainakin keväämmäällä, kun pitäisi oikeasti alkaa
soidintamaan ja pesimään, saattaa pöllöreppanan soidin- ja pesimispaukut
olla jo käytetty loppuun. Siinä saattaa olla yksi selittävä tekijä siihen,
miksi Oulussa lähes jokainen vuosi on huono pöllöjen pesimävuosi, vaikka
myyrää vipeltäisi kuinka paljon hyvänsä maastossa. Koko tammikuun pituinen
aktiivinen atrappien puputus on pistänyt pöllöjen vuosirytmin ja pesinnän
siinä sivussa sekaisin.

Mielestäni atrapinkäyttökielto on vähintään yhtä perustelua tammikisassa
kuin on epämääräisten liikkumiskieltojen asettaminen.


T.     Ari R.



Ari Rajasärkkä

Biologian laitos
PL 3000 (Linnanmaa)
90014 Oulun yliopisto

Sähköposti: ari.rajasarkka at oulu.fi
Puh: 08 - 553 1266 tai 050 - 367 1964
Fax: 08 - 553 1061

_______________________________________________
Pply mailing list
Pply at lists.oulu.fi
http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply