[Pply] Fwd: [kuusamo] Valtavaaran seudun lintulaskentojen tuoloksia

[Jouni Pursiainen]

Hei,

Lomalta palanneena taas muutama kommentti... Mielenkiintoista dataa!

>>Käenpiika: Ensimmiaten laskentavuosien aikana piikutti Valtavaaran 
>>ympäristön hakkuualukeilla. Kymmeneen vuoteen lajia ei ole enää havinnut.

Laji pesi joskus pihapöntöissäkin ja jos kerta käpytikat ovat runsastuneet 
pitäisi pesäkoloja riittää metsissäkin. Epäilen "ranskalaisia" (tms 
pikkulinnunsyöjiä, kansallisuus tulee LV-peltosirkkukeskustelusta) syyllisiksi.

>>Metsäkirvinen: parimäärät olleet 1997 alkaen vain puolet, tai jopa alle 
>>neljäsosan 1988-1996 parimääristä.

Huolestuttavaa. Metsäkirvinen on niin runsas laji, että linjalaskennan 
tulokset antavat varmaankin todellisen kuvan muutoksista.

>>Keltavästäräkki: Kesällä 1988 havintomäärä oli 10, sen jälkeen 
>>keskimäärin 4 havintoa vuosittain vuoteen 1998 saakka. Viimiesen viiden 
>>vuoden aikana keltaväiskejä enää 0-1. Soilla lintuja kuitenkin tapaa 
>>sentään, esim. Tolpanniemen Isosuolla lähes 10 pesivää paria vielä tänä 
>>vuonna. Keltaväiski on kuitenkin ilmeiseti runsaampi pohjoisessa kuin etelässä?

LV-verkossa oli keskustelua peltosirkuista ja epäiltiin peltojen 
(salaojitus yms.) muuttuneet pesimiselle epäedullisiksi. Saman syyn ja 
saman seurauksen pitäisi koskea pelloilla pesiviä keltavästäräkkejä, 
kiuruja, pensastaskuja  ja ehkä jopa kuoveja. Tällaisia muutoksia on kai 
havaittukin (?).


>>Tiltaltti: viimeisen viiden vuoden aikana puuttunut linjoilla täysin. 
>>Eteläisenä lajina ei mikää runsas ollut varmaan koskaan Kuusamossa, mutta 
>>sentää laskennnan alkuvuosina kesimäärin 1-2 havaintoa vuosittain. 
>>Paanajärven kansallispuiston rehevillä rinteilä tiltaltti, lehtokurppa, 
>>lehtokerttu ja mustarastas Kuusamoa selvästi yleispiä, vaikka paikat 
>>samoilla leveysasteilla. Tiltaltii oli Paanajärvellä runsas vielä ihan 
>>muutama vuosi sitten linjoja laskiessa ja muutenkin retkeillessä..

Huomasin, että Ari vastasi tiltaltin osalta lomaa edeltäneeseen viestiini, 
mutta onnistuin hukkaamaan viestin. Tiltaltti epäilemättä suosii vanhoja 
kuusikoita, muutoin ei eroa Venäjän rajan kahta puolta voine selittää. 
Siltikin minun on vaikea nähdä sellaista muutosta suomalaisissa metsissä 
(jotka ovat olleet viljelyn alaisia jo kauan) joka selittäisi nopean kannan 
laskun juuri nyt. Ja niinkuin muistaakseni Arikin totesi, tyhjinä on myös 
sellaisia laajoja alueita, joiden pitäisi kelvata vaativimmallekin 
tiltaltille. Periaatteessa mahdollisia selityksiä on kai moniakin, mutta 
kun en asiaa paremmin tunne, ei spekuloinnista taida olla hyötyä.

>>Pohjansirkku: ei mikään runsas laji ollutkaan laskenta-aluillla, koska 
>>sopivaa biotooppia alunperinkää ei kovin hirveästi muutamia suolaikkuja 
>>lukuun ottamatta laskenta-alueella. Viimeisenä kolmena vuotena lajia en 
>>kuitenkaan ole tavnnut enää ollenkaan!

Minulla ei ole lajia edes vuodarina, vaikka jo spontaani pikkusirkkukin on 
tullut vastaan... Lajille sopivia rähmäsoita pitäisi olla riittävästi, sen 
verran "kelvottomissa" pesimäpaikoissa itsekin aikanaan  lajiin tutustuin. 
Niinkuin muuten kultasirkkuunkin: yksi orastavan lintuharrastusurani 
innoittavia kimmokkeita oli itse löydetty kahden pesän kultasirkkuyhteisö 
aivan tavalliselta pieneltä pakettipellolta tuolloisilla kotinurkillani. 
Samantasoisia pakettirähmäpusikoita riittää edelleenkin ja itse asiassa 
pikkukultarinnat niitä kaiketi parhaillaan valloittavat. Olisin hirmuisen 
yllättynyt, jos tärkein vähenemisen syy näillä lajeilla olisi Suomen 
rajojen sisällä

Jouni