[Pply] Iin pöllöjä ja vetoomus rengastajille

[Pekka Suopajarvi]

Hei,

Koska käytännössä olen (valitettavasti) ainut, joka aikuisia lapinpöllöjä 
on täällä rengastellut, niin lienee paikallaan, että myös vastaan teoistani:)

Vaikka Jarin viestissä puhuttiin myös muista linnuista, niin ajankohdan 
huomioonottaen innoittajana lienee ollut Hietasaaren lapinpöllön rengastus. 
Vastauksessani keskitynkin vain keväisiin lapinpöllöihin ja niiden 
rengastukseen. Nämä linnut pysyttelevät usein pitkään paikallaan ja ovatkin 
siten hyviä kohteita niin rengastajalle kuin valokuvaajallekin.

Renkaan näkyvyydestä
Itse en ole koskaan nähnyt pöllön rengasta maastossa. Osittain tämä johtuu 
siitä, että en omista kaukoputkea. Kuitenkin tiedän, että jotkut ovat 
renkaita nähneet - varsinkin kuvissa. Nyt kun Hietasaaren pöllöjä on käyty 
ihastelemassa sankoin joukoin, niin olisikin mielenkiintoista kuulla, onko 
joku nähnyt linnulla jalassa olevan renkaan maastossa tai kuvassa ja 
milloin. Samoin olisi ihan muista syistä mukava kuulla, jos joku olisi 
ottanut valokuvia siitä "ensimmäisestä" pöllöstä ennen kuin toinen ilmestyi 
paikalle. (PPLY:n sivujen ja Vislun kuvien lisäksi - ne olen nähnyt, mutta 
niistä ei näy pyrstön kärkeä, joka on istuvan pöllön iänmäärityksen avain).

Mitä haittaa siitä on, että rengas näkyy?
Tämä on tietysti puhtaasti makuasia, mutta ainakin minusta hieno lintukuva 
on hieno lintukuva riippumatta siitä onko linnulla rengas vai ei. Ja 
toisinkin päin, Saurolan ja Koivun sääksikirjaan on valittu nimenomaan 
kuvia rengastetuista linnuista. Ei ole muuten ollenkaan hassumpi kirja, 
eikä ollenkaan hassumpia kuvia.

Rengastusmääristä:
Suomessa on vuosina 1968-2002 rengastettu 1712 lapinpöllön poikasta ja 301 
aikuista. Tätä vanhempia rengastuksia on 31. Talvikuukausina pöllöjä on 
viime vuosina rengastettu Suomessa seuraavasti
1990 5, 1991 1, 1992 1, 1993 29, 1994 9, 1995 2, 1996 2, 1997 42, 1998 2, 
1999 1, 2000 0, 2001 0, 2002 0, yhtensä 94.
Montakohan pöllöä näinä talvina on nähty - veikkaanpa, että jo PPLY:n 
alueen havaintomäärät peittoavat nämä luvut komeasti.

Rengastuksen tarpeesta:
Kyse ei todellakaan (ainakaan minun kohdallani) ole rengastuspinnasta. 
Lähden mielelläni avustamaan linnun kiinniotossa, jos joku muu haluaa 
rengastaa - voi kun joku innostuisikin asiasta. Minulle on aivan sama kuka 
joutuu hoitamaan paperityön - pääasia rengastuksessa on tieteellinen 
tutkimustyö. Toki on myönnettävä, että rengastukseen liittyy muitakin 
motiiveja kuten, ulkoilmasta nauttiminen, pyynnin jännitys, onnistumisen 
ilo ja oppiminen epäonnistumisen kautta.

Koska lapinpöllöjä on rengastettu vähän, on rengaslöytöjä Suomessa 
rengastetuista lappalaisista kertynyt vuosien varrella ainoastaan 127. 
Näiden keskittyminen viime vuosille on seurausta aikuislintujen pyyntien 
tehostumisesta. Tehostuneen aikuispyynnin seurauksena lapinpöllön 
iänmääritys on selvinnyt ja alustavia viitteitä sukukypsyysiästä on saatu. 
Mutta esimerkiksi pöllöjen liikkeistä, kotipaikka-, pesäpaikka- tai 
pariuskollisuudesta ei edelleenkään tiedetä oikeastaan mitään. Vaelluksista 
puhutaan usein ja joskus lintua väitetään todelliseksi nomadiksi, mutta 
todella niukan rengaslöytöaineiston valossa lapinpöllö voisi olla paikkalintu.

Eli perusteita laajamittaiseenkin lapinpöllöjen tutkimukseen olisi ja 
varsikin Oulussa missä on Yliopisto keskellä parasta lapinpöllöaluetta.

Rengastuksen vaikutuksesta lintuun:
Rengastuksen tarkoituksena on tieteellinen tutkimustyö (ks. esim. 
http://www.euring.org/). Rengastuksella pyritään selvittämään kuinka 
luonnossa elävät linnut käyttäytyvät. Näin ollen lähtökohtana on, että 
lintujen tulee elää rengastuksen jälkeenkin kuten rengastamattomatkin 
linnut. Kuinka lintu sitten kokee rengastuksen ja siihen liittyvän pyynnin. 
Tämä on täysin arvailujen varassa. Tähän mennessä kaikki pyytämäni 
lapinpöllöt ovat kuitenkin jääneet samalle peltoaukealle myös pyynnin 
jälkeen ja näin on käsittääkseni asian laita myös veljeni pyynneissä 
(yhteensä yli 90 talvipöllöä). Lisäksi pöllöt ovat suhtautuneet 
luottavaisesti ihmiseen myös pyynnin jälkeen. Tämän perusteella en usko, 
että pöllöt kokevat tapahtumaan kovin stressaavana - ja ainakaan siitä ei 
pitäisi olla haittaa kuvaajille.

Yhteistyöstä:
Leipätyökseen lintujen perässä juoksevista tahoista pikaisesti mieleeni 
tulevat kuvaajat, lintumatkojen järjestäjät ja tutkija. Itse olen kokenut, 
että molemminpuolinen vilpitön yhteistyö meidän harrastajien ja kaikkien 
näiden tahojen välillä on kaikkien etu. Tähän mennessä yksikään näistä 
tahoista ei ole valittanut, että pöllöllähän on rengas, kun olen heidät 
pöllön luo opastanut. Käsittääkseni tämänkin sähköpostilistan piiristä 
löytyy avoimen yhteistyön ja rengastuksen puolestapuhujia myös linnuista 
leipänsä saavien joukosta.


Yhteistyöterveisin,

Pekka Suopajärvi