[Pply] Chaveria ei jätetä!

[Ari Rajasärkkä]

Moro!

Laitettakoon hiukan lisävalaistusta taannoisesta rariteettitieteellisestä 
tarkastelustani PPLY:n pinnaveikkausta tehdessäni:


Pinnaveikkauksen ylituomari Petri oli ihan äimänä, kun näki listani, jossa 
ilman minkäänlaisia lisäselityksiä oli vain kolme riviä. Yksi rivi oli 
Charadrius veredus. Eipä poika tainnut tietää moista lintua edes olevan 
olemassa. Eipähän ihmettele enää!

Logiikkani Chaverin valintaan oli sinänsä yksinkertainen. Päätin, etten 
ehdota mitään tavanomaisia rupupinnoja kuten suulaa tms. Jos sellaiset on 
tähän päivään asti pysytelleet PPLY:n raja-aitojen ulkopuolella 
näennäisestä yleisyydestään huolimatta, on sangen todennäköistä, että ne 
pysyttelevät muulla vielä aika pitkään. Yhtä hyvin kuin tavallisemman uuden 
PPLY-pinnan voi täällä tavata uuden Suomenpinnan. Kolmesta Suomipinnasta 
päätin piruuttani valita yhden, joka olisi uusi laji myös WP:lle. Jos tänne 
joku uusi WP:n pinna eksyy, on se mitä luultavimmin peräisin idästä.

Niinpä kaivoin vainhan neukkulintukirjan esiin ja aloin tutkailla lajien 
levinneisyysalueita. Lähes kaikki idän ihmeet on jo havaittu WP:ssä, joten 
listasta tuli yllättävänkin lyhyt. Varpuslintuja en kelpuuttanut, kun RK:n 
häkin ovi heilahtaa niille kummiskin. Kahlaajat joutuivat erityissyyniini. 
Neukkukirjan ohella selaisin läpi myös Shorebirdsin. Ei sieltäkään kovin 
montaa sopivaa kandia löytynyt. Puuttuvat WP:n lajit olivat suurimmaksi 
osaksi lyhyen matkan muuttajia tai niiden "isoympyrät" suuntautuivat ihan 
väärään maailman kolkkaan kuten Alaskaan tms. Aasiankurppelo (Limnodromus 
semipalmatus) oli toinen vaihtoehtoni, mutta sen tiputin pois, koska se on 
kaiketi kerran jossain päin WP:tä tavattu (Israelissa?).

Lajin piti sitten vielä täyttää helpon tunnistettavuuden kriteerit, jotta 
RK:kin ottaa havainnon todesta. Silmiini sattui kaunis ja värikäs lintu, 
Chaver, joka talvehtii kaukana Mongolian pesimisalueiltaan jopa 
N-Australiassa asti. Sitten otin kirjahyllyn päältä karttapallon ja aloin 
sijoittaa pesimäaluetta ja talvehtimisaluetta pallon pinnalle. Narunpätkän 
avulla tutkailin isoympyröitä ja päätelin, mihin kevätmuutollaan pitkäksi 
paukauttava gobintylli lentäisi. Ja yllätys yllätys: kaikken läntisin 
lentorata ulottui n. Munahiedalle. Pallokartan mittakaavan pienuuden 
huomioon ottaen saattaa Ilmajoki olla nippa nappa tuolla läntisimmällä 
mahdollisella isoympyrällä, mutta esim. briteillä ei ole mitään mahista ko. 
lajiin, heh heh! Etäisyys tyllintietä pesimäalueen Suomea lähimpään 
kulmaukseen ei pallokartalta mitattuna ole paljoakaan pidempi kuin 
samaisesta paikasta talvehtimisalueen kaukaisimpaan kohtaan. Niinpä päädyin 
lopulta ehdottomalla varmuudella hyvän pitkänmatkan lentäjän ominaisuudet 
omaavaan gobintylliin, jonka suomenkielisen nimen jouduin etsimään 
BirdLifen listoista.

Koko juttu oli siis vain pelkkää tieteellisen tarkkaa päättelyä ilman 
mitään shamanistisia apuvälineitä - korkeintaan yksi pieni kepardi-pullo 
taisi antaa pallokartan ohella neuvoa.....


T.     Ari R.

Ari Rajasärkkä

Biologian laitos
PL 3000 (Linnanmaa)
90014 Oulun yliopisto

Sähköposti: ari.rajasarkka at oulu.fi
Puh: 08 - 553 1266 tai 050 - 367 1964
Fax: 08 - 553 1061