[Pply] Re: [Pply] Re: [Pply] Rallisäännöistä

Jouni Pursiainen jouni.pursiainen at oulu.fi
Fri May 30 09:41:15 EEST 2003


Hei,


>Jotta ennen kuin meitä hutkitaan, niin kerron millaista moraalia 
>joukkueemme edusti pesien suhteen.

Minusta tässä nyt pohditaan yleisiä periaatteita hutkimatta ketään. Kaikki 
kunnia voittajille!


>Kaikki pesämme oli joukkueen jäsenten itse löytämiä. Kaikilla pesillä 
>olimme tietääksemme ainut vieraillut joukkue.
>
>Rallissa haimme pesiltä käpytikan, käenpiian, helmipöllön, varpuspöllön ja 
>töyhtötiaisen, joista jälkeenpäin havaitsimme käpytikkoja ja käenpiian 
>muutoinkin.
>
>Käenpiika istui valmiiksi pöntön suulla (näimme autoon), käpytikka työnsi 
>päänsä näkyviin puun kylkeä kopsauttamalla, helmipöllön poikasten kerjuu 
>kuului jo 10 metrin päähän pöntöstä, varpuspöllö naksutti nokkaa, kun 
>pimennettiin hetkeksi kolon suuaukko ja töyhtötiainen piiskautteli kolosta 
>kun seisoimme pesäpuun vieressä.
>
>Ei taatusti tullut pesävahinkoja.

Tämä juuri kertoo positiivisessa mielessä lajien hoitamisesta pesiltä. Ehkä 
keskustelun painopiste pitäisi olla siinä, onko jotain LAJEJA joita ei 
pitäisi hoitaa pesiltä. Tai tiettyjä pesiä, joilla ei pitäisi käydä. Joka 
tapauksessa minusta on hyvä se ehdotus, että pesillä liikuttaessa pinnan 
saa ottaa vain silloin kun emo ei joudu poistumaan pesästä.

Edellesissä viestissäni viittasin vaivihkaa siihen, että pinnakisan 
todelliset pesäongelmat liittyvät todennäköisemmin tavallisempien lajien 
pesiin. Aina kun maastossa liikutaan, eikä tähän edes tarvita pinnakisaa, 
lintuja lähtee pesiltä ihan solkenaan. Omasta kisastamme muistan 2-3 
merihanhea ja valkoviklon, mutta voin kuvitella, että pesältä huomaamatta 
lähteneiden lokkien, tiirojen, kahlaajien... määrä on melkoinen. Silti emme 
kulkeneet missään yhdyskunnissa sinänsä.

>Emme lähteneet katsomaan hiirihaukkaa pesältä, vaikka erinomainen 
>tilaisuus olisi ollut,  koska arvelimme linnun pakenevan tällöin pesästä. 
>Kieltämättä tähän vaikutti myös usko siihen, että laji näkyisi muutoinkin.
>
>Mutta miten on esim. töyhtökiuru. Montakohan kertaa laji ajettiin lentoon 
>rallin tiimoilta tai muutenkin kuluneen kevään aikana?

Kieltämättä kävi mielessä silloin kun niillä seuduilla liikuimme.

>Keskustelu rallisääntöjen muutoksista lintuystävällisemmiksi on varmasti 
>paikallaan.
>Toisinaan kuitenkin juuri se pohjustaminen voi olla antoisaa ja opettavaa 
>esim. lintujen käyttäytymisen suhteen.

Pohjustaminen on antoisaa, minulla on itselläkin takavuosilta siitä 
rutkasti kokemusta. Kuusamokisoihin tuli joskus valmistauduttua isommalla 
porukalla viikon ajan yötä päivää. Hauskaa oli ja tulostakin tuli. Samaten 
en uskalla edes laskeskella sitä tuntimäärää, mikä tuli käytettyä aikanaan 
joihinkin Pohjois-Karjalan pinnakisojen pohjustuksiin. Mutta muistan myös 
jo tuolloin olleen (oman porukan sisällä) pohdiskeluja homman 
mielekkyydestä. Myöhemmin ei ole edes tarvinnut miettiä, kun ei ole ollut 
tuommoisia aikamääriä irroitettavaksi yhtä kisaa varten.

Edellisen viestin pohdiskeluni pohjustuksesta ja rinnastus syyskisoihin 
kohdistui siihen, mitä kisan on tarkoitus mitata. Perinteisin 
lähestymistapa on se, että kisa mittaa sitä, miten monta lajia vuorokauden 
aikana ehtii nähdä ja piste. Sellainen ennätystulos, joka tässä kisassa 
syntyi (ja joka on PPLY:lle kunniaksi), ei ole mahdollinen ilman vakavaa 
panostusta pohjustukseen, mukaanlukien pesät.

Itse pidän enemmän syyskisoista, juuri niistä syistä joita viime viestiini 
kirjasin. Tämä ei tarkoita sitä, ettenkö pitäisi myös kevätralleista. Jos 
en pitäisi, en osallistuisi. Tähän kisaan liittyy monia positiivisia helmiä 
oman joukkueen suorituksesta, ehkä mieluisimpina nämä ässäsirrit ja muutkin 
hyvät kahlaajat. Mutta mieleen painui myös se, miten Lampila&Co. löi meidät 
"Säärentiellä" (liikuimme tiellä samaan aikaan) kovissa pedoissa puhtaasti 
3-0. Siinä ei ollut kyse pohjustuksesta, vaan niistä asioista, joiden 
merkityksen haluaisin olevan kisan tuloksen kannalta tärkeintä.

Jouni




More information about the Pply mailing list