[Pply] Re: [Pply] Re: [Pply] Rallisäännöistä
Jouni Pursiainen
jouni.pursiainen at oulu.fi
Fri May 30 09:41:15 EEST 2003
Hei,
>Jotta ennen kuin meitä hutkitaan, niin kerron millaista moraalia
>joukkueemme edusti pesien suhteen.
Minusta tässä nyt pohditaan yleisiä periaatteita hutkimatta ketään. Kaikki
kunnia voittajille!
>Kaikki pesämme oli joukkueen jäsenten itse löytämiä. Kaikilla pesillä
>olimme tietääksemme ainut vieraillut joukkue.
>
>Rallissa haimme pesiltä käpytikan, käenpiian, helmipöllön, varpuspöllön ja
>töyhtötiaisen, joista jälkeenpäin havaitsimme käpytikkoja ja käenpiian
>muutoinkin.
>
>Käenpiika istui valmiiksi pöntön suulla (näimme autoon), käpytikka työnsi
>päänsä näkyviin puun kylkeä kopsauttamalla, helmipöllön poikasten kerjuu
>kuului jo 10 metrin päähän pöntöstä, varpuspöllö naksutti nokkaa, kun
>pimennettiin hetkeksi kolon suuaukko ja töyhtötiainen piiskautteli kolosta
>kun seisoimme pesäpuun vieressä.
>
>Ei taatusti tullut pesävahinkoja.
Tämä juuri kertoo positiivisessa mielessä lajien hoitamisesta pesiltä. Ehkä
keskustelun painopiste pitäisi olla siinä, onko jotain LAJEJA joita ei
pitäisi hoitaa pesiltä. Tai tiettyjä pesiä, joilla ei pitäisi käydä. Joka
tapauksessa minusta on hyvä se ehdotus, että pesillä liikuttaessa pinnan
saa ottaa vain silloin kun emo ei joudu poistumaan pesästä.
Edellesissä viestissäni viittasin vaivihkaa siihen, että pinnakisan
todelliset pesäongelmat liittyvät todennäköisemmin tavallisempien lajien
pesiin. Aina kun maastossa liikutaan, eikä tähän edes tarvita pinnakisaa,
lintuja lähtee pesiltä ihan solkenaan. Omasta kisastamme muistan 2-3
merihanhea ja valkoviklon, mutta voin kuvitella, että pesältä huomaamatta
lähteneiden lokkien, tiirojen, kahlaajien... määrä on melkoinen. Silti emme
kulkeneet missään yhdyskunnissa sinänsä.
>Emme lähteneet katsomaan hiirihaukkaa pesältä, vaikka erinomainen
>tilaisuus olisi ollut, koska arvelimme linnun pakenevan tällöin pesästä.
>Kieltämättä tähän vaikutti myös usko siihen, että laji näkyisi muutoinkin.
>
>Mutta miten on esim. töyhtökiuru. Montakohan kertaa laji ajettiin lentoon
>rallin tiimoilta tai muutenkin kuluneen kevään aikana?
Kieltämättä kävi mielessä silloin kun niillä seuduilla liikuimme.
>Keskustelu rallisääntöjen muutoksista lintuystävällisemmiksi on varmasti
>paikallaan.
>Toisinaan kuitenkin juuri se pohjustaminen voi olla antoisaa ja opettavaa
>esim. lintujen käyttäytymisen suhteen.
Pohjustaminen on antoisaa, minulla on itselläkin takavuosilta siitä
rutkasti kokemusta. Kuusamokisoihin tuli joskus valmistauduttua isommalla
porukalla viikon ajan yötä päivää. Hauskaa oli ja tulostakin tuli. Samaten
en uskalla edes laskeskella sitä tuntimäärää, mikä tuli käytettyä aikanaan
joihinkin Pohjois-Karjalan pinnakisojen pohjustuksiin. Mutta muistan myös
jo tuolloin olleen (oman porukan sisällä) pohdiskeluja homman
mielekkyydestä. Myöhemmin ei ole edes tarvinnut miettiä, kun ei ole ollut
tuommoisia aikamääriä irroitettavaksi yhtä kisaa varten.
Edellisen viestin pohdiskeluni pohjustuksesta ja rinnastus syyskisoihin
kohdistui siihen, mitä kisan on tarkoitus mitata. Perinteisin
lähestymistapa on se, että kisa mittaa sitä, miten monta lajia vuorokauden
aikana ehtii nähdä ja piste. Sellainen ennätystulos, joka tässä kisassa
syntyi (ja joka on PPLY:lle kunniaksi), ei ole mahdollinen ilman vakavaa
panostusta pohjustukseen, mukaanlukien pesät.
Itse pidän enemmän syyskisoista, juuri niistä syistä joita viime viestiini
kirjasin. Tämä ei tarkoita sitä, ettenkö pitäisi myös kevätralleista. Jos
en pitäisi, en osallistuisi. Tähän kisaan liittyy monia positiivisia helmiä
oman joukkueen suorituksesta, ehkä mieluisimpina nämä ässäsirrit ja muutkin
hyvät kahlaajat. Mutta mieleen painui myös se, miten Lampila&Co. löi meidät
"Säärentiellä" (liikuimme tiellä samaan aikaan) kovissa pedoissa puhtaasti
3-0. Siinä ei ollut kyse pohjustuksesta, vaan niistä asioista, joiden
merkityksen haluaisin olevan kisan tuloksen kannalta tärkeintä.
Jouni
More information about the Pply
mailing list