[Pply] Fwd: Sanginjoen metsäaloite

[Ari Rajasärkkä]

Hei!

Tässä tiedoksi PPLY-verkkoonkin Hellströmin Kallen eilen Olsyn 
sähköpostilistalle lähettämä viesti Sanginjoen metsien suojelun 
nykytilanteesta.

Omana lisäyksenä Kallen tekstiin kehoitan kaikkia Sanginjoella liikkuvia 
lintuharrastajiakin tarkkailemaan kaupungin tekemisiä siellä. Pahoin 
pelkään, että suojelualoitteen jättämisestä huolimatta mikään ei alueella 
muutu. Oulun kaupunki varmaan jatkaa Sanginjoen ulkometsän hakkuita 
entiseen jokatalviseen tyyliinsä.

Jos (siis KUN) havaitsette millaisia hakkuita tahansa kaupungin omistamilla 
mailla Sanginjoella, laittakaa pikaisesti tietoa vaikka minulle tai jolle 
kulle muulle asiasta erityisesti kiinnostuneelle henkilölle. Käydään sitten 
tarkastamassa paikan päällä, mitä siellä tapahtuu ja tarvittaessa 
hälytetään apuvoimia paikalle - vaikka kettinkien ja banderollien kera, jos 
niin tarvitaan!!!

Minulle voi tietoa laittaa sähköpostiste ja soittaakin saa (050-4071956)


Terveisin      Ari Rajasärkkä




>Date: Wed, 1 Dec 2004 12:39:03 +0200 (EET)
>From: Kalle Hellstrom <khellstr at cc.oulu.fi>
>X-X-Sender: khellstr at sun3.oulu.fi
>To: Olsy at lists.oulu.fi, ari.rajasarkka at oulu.fi
>Subject: Sanginjoen metsäaloite
>X-Status:
>X-Keywords:
>
>Hei!
>
>Olsy ja kolme muuta oululaista ympäristöjärjestöä luovutti tänään Oulun
>kaupungille aloitteen Sanginjoen ulkometsän suojelemiseksi. Aloitteen otti
>vastaan teknisen lautakunnan puheenjohtaja Martti Turkka. Aloite luvattiin
>käsitellä perusteellisesti ja siihen otetaan kantaa ehkä loppukeväästä.
>Meidän kannattaa kuitenkin seurata asiaa, mm. mitä toimenpiteitä
>Sanginjoella tehdään tulevana talvena. Paikalla oli myös Kalevan
>toimittaja, joten aiheesta on tulossa juttu huomiseen(?) lehteen.
>
>t. Kalle Hellström
>
>
>Oulun kaupungin tekniselle lautakunnalle
>
>Esitys Sanginjoen ulkometsän suojelemiseksi
>
>
>Metsien suojelun tilanne
>
>Suomalainen metsäluonto jakautuu etelä-pohjoissuunnassa neljään
>metsäkasvillisuus-vyöhykkeeseen, joista kahdessa eteläisimmässä, hemi- ja
>eteläboreaalisessa vyöhykkeessä metsiä on suojeltu erittäin vähän,
>yhteensä vain reilusti alle yksi prosentti koko vyöhykkeen metsien alasta.
>
>Maan keskiosiin sijoittuvassa keskiboreaalisessa vyöhykkeessä metsiä on
>suojeltu selvästi enemmän kuin eteläisimmässä Suomessa, joskin sielläkin
>suojeltujen metsien osuus jää kauas ekologisten tutkimusten perusteella
>annetuista suosituksista, joiden mukaan metsäluonnosta tulisi olla
>suojeltuna vähintään 10-15 prosenttia. Keskiboreaalistenkin metsien
>suojelu painottuu vyöhykkeen itäosaan Kainuuseen ja Pohjois-Karjalaan.
>Vyöhykkeen laajassa Tampereen pohjoispuolelta Rovaniemelle ulottuvassa
>läntisessä Pohjanmaan lohkossa metsiä on suojeltu 1,7 prosenttia. Oulu
>sijoittuu etelä-pohjoissuunnassa melko keskelle tätä lohkoa, joka on osa
>Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman aluetta. Tällä alueella on
>tavoitteena lähivuosina parantaa metsien puutteellista suojelutasoa
>erilaisin keinoin.
>
>Ja metsien suojelun tilanne Oulussa
>
>Täsmällistä suojeltujen metsien osuutta Oulun seudulle on vaikea laskea
>tilastojen epätarkkuuksien vuoksi. Oulun ympäristössä 50 kilometrin
>säteellä on metsistä suojeltu arviolta korkeintaan 1 prosentti. Oulun
>kaupungissa on nykyisin 6 luonnonsuojelulain nojalla perustettua
>luonnonsuojelualuetta. Kolmeen niistä liittyy lisäksi Natura 2000
>-suojeluohjelmaan kuuluvia alueita, jotka on tarkoitus suojella
>luonnonsuojelulailla. Näiden alueiden lisäksi Oulun kaupungin alueelle
>ulottuu osa Perämeren saarten Natura 2000 -alueesta.
>
>Naturaan sisältyvät pinta-alat mukaan lukien Oulun luonnonsuojelualueista
>suurin on Pilpasuo, jonka koko on 367 hehtaaria. Pilpasuon
>rauhoitusmääräykset vaihtelevat metsien suojelun osalta melkoisesti.
>Osassa aluetta metsiä voidaan myös hakata. Varsinaisesti suojeltua metsää
>alueella on noin 8 hehtaaria. Isokankaan 331 hehtaarin kokoisesta
>luonnonsuojelualueesta suurin osa on ns. metsäpuistoa, jossa metsän hakkuu
>on sallittua. Kokonaan rauhoitetusta aarniosasta suojeltua metsää on noin
>10 hehtaaria. Letonniemen 42 hehtaarin suuruisella suojelualueella metsää
>on vajaa 30 hehtaaria. Asmonkorven kahden hehtaarin laajuinen suojelualue
>on kokonaisuudessaan metsää. Kempeleenlahden (kokonaisala 94 ha) ja
>Harakkalammen (27 ha) luonnonsuojelualueilla sekä Perämeren saarten
>Natura-alueella (Oulussa noin 5 ha) metsää on kullakin suojeltu
>korkeintaan yksi hehtaari. Yhteensä Oulussa on siten kunnolla suojeltua
>metsää noin 50 hehtaaria, joka on vain muutama promille kaupungin rajojen
>sisällä olevien metsien alasta. Tästäkin suurin osa on merenrannan nuoria
>lehtimetsiä sisämaan havumetsien suojelun jäädessä vain noin 20
>hehtaariin.
>
>Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on ottanut 29.4.2004 päivätyssä
>lausunnossaan myönteisen kannan Sanginjoen ulkometsän kehittämiseen
>luonnonsuojelun ja virkistyskäytön ehdoilla. Ympäristökeskuksen mielestä
>metsiensuojelun tilanne Oulun seudulla on heikko ja alueen käyttöpaine
>kasvaa tulevaisuudessa, muun muassa Hiukkavaaran rakentamisen myötä.
>Lausunnossa esitetään keskustelun jatkamista ja suunnittelun
>käynnistämistä alueella. Suunnitteluun tulee osallistaa laajasti eri
>käyttäjätahoja.
>
>Sanginjoen ulkometsä ja sen luonnonarvot
>
>Oulun kaupungin itäosassa noin 15 kilometrin etäisyydellä keskustasta
>sijaitsee 2600 hehtaarin laajuinen ns. Sanginjoen ulkometsä, jonka Ruotsin
>kuningas Kaarle IX lahjoitti Oulun kaupungille "masto- ja
>hirsipuumetsäksi" kaupungin perustamisen yhteydessä vuonna 1605. Nykyisin
>aluetta hoidetaan "monikäyttömetsänä", jonka käyttömuotoja ovat vuonna
>1996 ilmestyneen esitteen mukaisesti kenneltyö ja riistanhoito, opetus ja
>tutkimustyö, alkuperäisluonnon suojelu, puun tuottaminen, retkeily ja
>ulkoilu, marjastus ja sienestys sekä luontoharrastus. Metsäluontoa on
>ulkometsän alueella tällä hetkellä suojeltu lakisääteisesti vain noin 12
>hehtaaria Isokankaan ja Asmonkorven suojelualueilla. Harakkalammen
>suovaltainen suojelualue sijaitsee hyvin lähellä ulkometsän aluetta sen
>länsipuolella. Noin 2 kilometriä ulkometsästä etelään sijaitsee lisäksi
>suojeltu Pilpasuo.
>
>Osa Sanginjoen ulkometsän metsäluonnosta on säilyttänyt luonnontilansa
>melko hyvin nykypäivään saakka. Suojellun Asmonkorven pienen
>aarniokuusikon ja melko luonnontilaisen Isokankaan aarnialueen ohella
>vanhoja luonnonsuojelullisesti arvokkaita metsiä on siellä täällä eri
>puolilla aluetta. Alueen metsien merkitystä luonnonsuojelun kannalta kuvaa
>hyvin sieltä puutteellisissakin inventoinneissa löydetyt monet uhanalaiset
>kääpä- ja jäkälälajit. Myös Sanginjoen metsälinnusto on arvokas sisältäen
>mm. useita EU:n lintudirektiivillä suojeltuja sekä uhanalaisiakin lajeja.
>
>Monikäyttöpainotuksestaan huolimatta Sanginjoen ulkometsä on ollut
>varsinkin viime vuosina sangen voimaperäisten metsätaloustoimien kohteena.
>Lakisääteisten suojelualueiden aarniosia tai muita erityskohteita (mm.
>metsälain mukaisesti hakkuilta säästettävät puronvarret) lukuun ottamatta
>käytännössä koko ulkometsän alue - jopa suurin osa luonnonsuojelulain
>nojalla perustetusta Isokankaan suojelualueesta - on intensiivisessä
>metsätalouskäytössä. Vanhat metsät päätehakataan ja metsien nuoremmat
>kehitysvaiheet joutuvat erilaisten harvennus- tai väljennyshakkuiden
>kohteiksi. Vaikka Sanginjoen ulkometsä ei olekaan alkuperäistä ja
>luonnontilaista metsäluontoa, ovat monet alueen ikääntyvistä metsiköistä
>lähestymässä luonnontilaa muun muassa puulajisuhteiltaan ja kuolleen puun
>määrältään. Viime aikoina alueella tehdyt metsänhoitotoimet ovat monin
>paikoin pysäyttäneet tämän luonnontilaistumiskehityksen etenkin
>vanhahkojen kuusikoiden osalta. Alueen pääkäyttömuoto on hoito- ja
>käyttösuunnitelman mukaan ollut jo parinkymmenen vuoden ajan virkistys- ja
>monikäyttö, mutta tämä ei näy käytännössä. Päätehakkuita on tehty jopa
>ulkoilureitin varrella.
>
>Alueelta löydetyt vanhoja, lähes luonnontilaisia havumetsiä vaativat
>uhanalaiset ja harvinaiset eliölajit osoittavat, että Sanginjoen
>ulkometsän luonnonsuojelulliset arvot ovat yhä suuret alueella
>harjoitetusta voimaperäisestä metsätaloudesta huolimatta. Jäljellä olevia
>uhanalaisesiintymiä uhkaa häviäminen ns. sukupuuttovelan vuoksi, vaikka
>lajien pienialaiset esiintymät säästettäisiinkin metsätaloustoimilta.
>Luonnonarvojen säilymisen varmistamiseksi tulisi Sanginjoen metsiä jättää
>metsätalouden ulkopuolelle huomattavasti nykyistä suurempi määrä.
>Ennallistamalla alueen luontoarvoja voidaan lisätä myös nopeasti. Muun
>muassa alueen kaikki korvet on tällä hetkellä ojitettu. Ojien tukkimisella
>saataisiin lisättyä lahopuuta nopeastikin ja tarjottua elinsija sitä
>vaativille kääville ja hyönteisille.
>
>Metsä- ja suoluonnon ennallistaminen
>
>Suomessa on viimeisen reilun 15 vuoden aikana ennallistettu ihmistoiminnan
>muuttamia elinympäristöjä useilla luonnonsuojelualueilla tai muilla
>luonnonsuojelukohteilla. Entisten talousmetsien ja ojitettujen soiden
>palauttamisesta lähemmäksi luonnontilaa on saatu paljon kokemusta tuona
>aikana. Nykyisin aiheesta on olemassa useitakin ohjekirjasia.
>
>Hyvän esimerkin laajan, luonnoltaan muuttuneen metsä- ja suoalueen
>ennallistamisesta tarjoaa Metsähallituksen hallinnoima Pinkjärven
>suojelumetsä Eurajoen kunnassa lounaisimmassa Suomessa. Kattava
>ennallistamissuunnitelma laadittiin 1600 hehtaarin kokoiselle alueelle
>vuonna 1997. Suunnitelman mukaan alueelta hakataan metsätaloudellisessa
>mielessä kannattavasti 10 vuoden aikana lähes 55 000 m3 puuta.
>Toteutettavissa hakkuissa ja niiden jälkeisissä toimenpiteissä otetaan
>huomioon suunnitelman laatimisen aikaan kaukana luonnontilasta olleiden
>tyypillisten talousmetsien ennallistaminen siten, että vuonna 2007 alue
>olisi metsä- ja suoluonnoltaan sellaisessa tilassa, että sinne voidaan
>perustaa luonnonsuojelualue.
>
>Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmassa todetaan muun muassa
>seuraavaa monimuotoisuuden turvaamisesta kuntien virkistys- ja
>ulkoilumetsissä: Kuntien virkistys- ja ulkoilumetsät ja valtion
>retkeilyalueet tarjoavat mahdollisuuksia kehittää tukialueita
>luonnonsuojelualueille. Näin voidaan parantaa suojelualueverkoston
>toimivuutta. Metsien virkistyskäytön, luonnon monimuotoisuuden turvaamisen
>ja metsien talouskäytön yhteensovittamisen tueksi tarvitaan kuitenkin
>suunnittelua.
>
>Jotkut kunnat ovatkin ottaneet aktiivisen roolin metsiensä
>suojelutilanteen parantamiseksi. Erinomainen esimerkki on Vantaan
>kaupungin uudenlainen suhtautuminen omistamaansa metsäluontoon. Nykyään
>Vantaa pyrkii edistämään luonnonsuojelua paitsi lakisääteisiä
>luonnonsuojelualueita perustamalla niin myös metsiensä ja puistojensa
>hoidossa. Viime aikoina siellä on alettu suunnitella myös soiden ja
>metsien entistämistä eli palauttamista luonnontilaan tai ainakin
>lähemmäksi luonnontilaa ottaen huomioon samalla myös alueiden
>virkistyskäyttötarpeet. Metsien hakkuissa Vantaalla on kokonaan luovuttu
>uudistushakkuista ja toimenpiteet keskittyvät nuorten metsien
>harvennuksiin. Luonnonsuojelu Vantaalla on siis paljon muutakin kuin
>alueiden ja luontokohteiden rauhoittamista. Prosessia kutsutaan metsien
>laadullistamiseksi.
>
>Sanginjoen suojelumetsän tulevaisuus
>
>Me allekirjoittaneet yhdistykset esitämme, että 400-vuotisjuhlansa
>kunniaksi Oulun kaupunki ottaa enemmän vastuuta Suomen eteläpuoliskon
>metsien puutteellisen suojelutilanteen parantamisesta. Juhlavuonna 2005
>kaupungin tulee omistamallaan Sanginjoen ulkometsän alueella luopua
>sentapaisista metsänhoitotoimista, joita siellä nykyisin harjoitetaan.
>Alueella tulee pikaisesti käynnistää metsä- ja suoluonnon
>kokonaisvaltaisen ennallistamisen suunnittelu ja sen edellyttämät
>maastoinventoinnit. Suunnitelma tulee laatia sellaiseksi, että vuoteen
>2020 mennessä aluetta on ennallistettu riittävästi, jotta sinne voidaan
>perustaa iso Sanginjoen luonnonsuojelualue. Sanginjoen metsien suojelu
>nostaisi Oulun kaupungin metsiensuojeluprosentin noin kymmeneen, joskin
>Oulun ympäristössä metsien suojelutaso jäisi yhä vain pariin prosenttiin.
>
>Sanginjoen ulkometsästä 50 kilometrin säteellä asuu nykyään reilusti yli
>200 000 ihmistä, joiden virkistäytymistä alue palvelee entistäkin
>paremmin, mikäli alueen hoito suunnataan perinteisestä metsätaloudesta
>kohti luonnon ennallistamista ja suojelua. Alueella on jo nykyisin lähes
>samantasoinen palveluvarustus retkeilyreitteineen, laavuineen ja
>tulipaikkoineen kuin monessa suomalaisessa kansallispuistossa. Sanginjoen
>alueesta olisi siten mahdollista kehittää 15 vuodessa iso,
>kansallispuistotasoinen luonnonsuojelualue - "Pohjolan Nuuksio", joka
>parantaisi teknologiakaupunkina tunnetun Oulun imagoa myös luonnonsuojelun
>alalla.
>
>
>
>Oulussa 29.11.2004
>
>
>Oulun luonnonsuojeluyhdistys ry
>
>Kalle Hellström   Saara Manninen
>puheenjohtaja     sihteeri
>
>
>Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
>
>Esko Saari        Merja Ylönen
>puheenjohtaja     sihteeri
>
>
>Luonto-Liiton Pohjois-Suomen Piiri ry
>
>Jukka Timonen
>puheenjohtaja
>
>
>Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry
>
>Markku Hukkanen     Juhani Karvonen
>puheenjohtaja       sihteeri