[Pply] Minäkin vähän tammikisasta - ja sen "vanhoista hyvistä ajoista"

[Harri Taavetti]

Tervehdys, lista!

Olen seurannut tätä kiihkeänä vellovaa tammikisakeskustelua osin
huvittuneena, osin suivaantuneena ja pettyneenäkin. Hyvästä asiasta on tehty
joku lähes kuolemanvakava periaatekysymys! Jossain vaiheessa teki mieli
kirjoittaa listalle, että jos kisasta ei seuraa kuin toisten syyttelyä,
hammasten kiristystä ja rajoitusten ja sääntöjen tuijottamista, eikö olisi
kaikille helpompaa, että koko (voimasana):n kisaa ei järjestettäisi
ollenkaan!!!
Onneksi keskustelun taso on viime aikoina kääntynyt asiallisempaan suuntaan
(ellei se nyt tämän viestin myötä sitten taas romahda...).

Ajattelin muistuttaa konkareita - ja informoida tuoreempia harrastajia -
"vanhoista hyvistä ajoista". Tuolloinkin 90-luvun vaihteessa ja alkuvuosina
tammikisa eli ja voi hyvin. Tuolloin muutamat "isot pojat" ottivat yhteen
oikein tosissaan (kuten eräät nytkin), alueena oli vain koko PPLY. Itse olin
vasta innokas pojannulikka, joka joskus pääsi isojen poikien kyytiin.
Oululaisetkin tekivät lukuisia reissuja Raahen ja Pyhäjoen rannoille yhden
tammikuun aikana, samoin Kuusamoon.
Noina vuosina vallitsi eräänlainen "tammikisan henki", jonka peruspilareita
oli pimittäminen! Oi sitä panttaamisen riemua, kun itse joskus harvoin
onnistui jonkin kovan näkemään! Toisille vain vihjailtiin, että nyt on tosi
kova hanskassa... Eikä silloin kukaan tullut syyttelemään pimittäjäksi tai
vääntäjäksi.
Purkutilaisuus oli jännityksestä turvoksissa, kun odotettiin, että mitähän
lajeja ihmiset olivat nähneet - ja pimittäneet. Henkilö, joka nyt olisi
Kaikkien Pimittäjien ISOäiti, oli todennäköisesti ainakin mitalisijoilla! Ja
kisassa pärjätäkseen bongattujen lisäksi ne ratkaisevat lajit todellakin
täytyi etsiä itse.
No, ehkä aika kultaa muistoja, mutta paljon on tammikisa niistä ajoista
menettänyt.

Ennen oli ennen ja nyt on nyt...

Nyt tiedonkulku on nopeudessaan ja tehokkuudessaan aivan eri tasolla kuin
silloin, mutta mielestäni se on tehnyt tammikisalle kaikkea muuta kuin
hyvää. Monikohan tammikisaaja on viime vuosina PPLY:n verkkoa lukemalla
laatinut vapaapäiväänsä varten osoitelistan, joissa on sitten käynyt
kuittaamassa toisten löytämät linnut. Kisassa on pärjännyt se, joka on
kattavimmin näiden tiedotusten perässä juossut. Montaa lajia ei ole itse
tarvinnut löytää ollakseen kärkisijoilla. En nyt syytä enkä moralisoi
ketään, sillä olen itsekin jossain määrin moiseen syyllistynyt. Mutta
peräänkuulutan vain sitä "tammikisan mottoa"!

Lisäksi moton toteuttamista yritetään rajoittaa erilaisin rajoituksin, kuten
atrappikiellolla. En jaksa uskoa, että tällä harrastajamäärällä linnuille
ehditään kohtuutonta häiriötä aiheuttamaan, etenkään tammikuisessa
luonnossa! Myös tiedotuspolitiikan soisi jatkuvan "vapaana", ainakin ilman
tiettyjä lajilistoja. Veikkaanpa, että sellaisen laatimisesta se vasta itku
seuraisi! Isolokin, mustapääkertun, punarinnan tms. nähdessään kukin
punnitkoon tykönään, haluaako pimittäjän arvonimen niskoilleen vai ei.
Tuskinpa heitä kuitenkaan kovin montaa on, jos yhtään.

Tämän viestin tarkoitus ei ole yrittää muuttaa nykymenoa eikä yllyttää
pimittämään, vaan muistuttaa siitä, että ennenkin tammikisattiin, ja
kisattiin ilman sen kummempia rajoituksia ja toisten moralisointia.
Mielestäni tämä kirjaimellisesti bongauskisaksi muuttunut ralli on
sääntöineen ja rajoituksineen menettänyt entisaikojen viehätystänsä siinä
määrin, että ei ole viime vuosina juuri kiinnostanut osallistua. "Tammikisan
henki" on mennyttä ja tilalle on tullut kateus, syyttely ja ties mitä muita
ikäviä piirteitä.

Toivottavasti nyt virinnyt kuntakisa jatkuisi tulevaisuudessakin, ja ilman
em. piirteitä. Siihen minäkin olen valmis kantamaan korteni kekoon -
spontaanin retkeilyn nimissä!

Harri