[Pply] Vieläkin kerran lunneista

[Ari Rajasärkkä]

Hei vaan vielä kerran!

Pari henkilöä esitti juuri teorian, että taajamien valot houkuttelisivat 
kaamoksen pimeydessä lentävät lunnit laskeutumaan ihmisten ilmoille. 
Rohkenen epäillä valojen houkuttelevaa vaikutusta merilintujen suhteen. 
Öinen meri on todella musta elinympäristö. Lumiset rannat hohtavat vaaleina 
synkän meren äärellä. Jos valot houkuttelisivat merilintuja, pitäisi 
lunneja ropista Norjan lumisten tuntureden seinämiin jatkuvasti. Eiköhän 
luonto ole sopeuttanut lunnit pikemminkin toisenlaiseen käyttäytymiseen eli 
suunistamaan kohti pimeyttä eli merta.

Esim. seuraavalle lunnihavainnolle löytyy mielestäni yksi hyväkin selittävä 
tekijä:

05.01.1998 Inari Törmänen 1(2kv) v, kuoli auton maskiin (L.Kujala)

Mantereelle eksynyt lunni kuvitteli pääsevänsä veteen suunnistaessaan kohti 
tummaa vedeltä näyttävää tietä törmäten samalla autoon. Teoria saattaa 
kyllä kumoutua siihen tosiseikkaan, että Lapin maantiet ovat yleensä 
tammikuun alussa kokonaan valkoisen lumen peittämiä. En tiedä minkälainen 
on Törmäsen tien kunto ollut tuona lunnin kannalta traagisena hetkenä.

Seuraavasta havainnosta voisi puolestaan vetää johtopäätöksen, että eksynyt 
lunni turvautuu auttavaiseen poliisiin tietä kysyäkseen:

25.01.1983 Tuupovaara keskusta 1 käveli poliiseja vastaan! (?/ P.Hottola)

Eivätköhän Suomen ilmatilaan joutuneet lunnit ja muutkin merilinnut vain 
lennä johonkin suuntaan, jonka määrää vaisto, sattuma tai jokin muu seikka. 
Sitten kun voimat lentämiseen lopulta ehtyvät, ei ole enää muuta 
tehtävissä, kuin antaa painovoiman huolehtia lopusta. Lintu pudota 
mätkähtää siihen kohtaan, missä lentoeväät loppuvat. Jos hangelle jää 
tulosuuntaa ilmaiseva jälki, voidaan siitä vetää suora viiva lähimpään 
valtamereen ja saadaan selville, mistä kaukaa lintu on tullut. Ehkä 
lentosuuntaan kuitenkin tuuletkin hiukan vaikutavat.

Taidammekin elää "Tuhansien murheellisten lunnien maassa"!

T.     Ari




At 09:19 16.1.2004 +0200, you wrote:
>Moi taas!
>
>Koska olen saanut muutamilta tahoilta heiman negatiivistakin palautetta 
>viime päivien lunniasiasta, laitettakoon oheinen tekstini yleisesti 
>nähtäväksi. Kommentoida saa yhä edelleen, niin julkisesti kuin yksityisestikin:
>
>
>Olen Kuusamon lunniasiasta sitä mieltä, että nopea vapauttaminen 
>mahdollisimman vähin äänin olisi ollut paras - ja halvinkin - vaihtoehto. 
>Mitä useampi kokki, sen sotkuisempi soppa! Jos asiasta haluaa jotain 
>positiivista keksiä, niin ehkä voittopuolelle voidaan laskea lintujen (tai 
>oikeastaan linnun) ja lintuharrastuksen saama palsta- ja lähetysaikatila 
>mediassa. Sen jälkeen kun tällainen mediarumba yhden onnettoman 
>luontokappaleen ympärillä alkaa pyörimään, ei ole enää ollenkaan 
>yhdentekevää, mitä tällaiselle Mr. Luonnonvalinnan eliminoitaviksi 
>tuomitulle lintupololle käy. Se on yksinkertaisesti pakko pitää vaikka 
>väkisin hengissä niin kauan kunnes tiedotusvälineet sen unohtavat. 
>Huonointa mahdollista peeärrää olisi se, että lintu vapautettaisiin 
>toimittajalauman ympäröimänä Norjaan ja operaatio päättyisi linnun 
>hitaaseen kastumiseen, paleltumiseen, kuolemaan ja isolokin 
>herkkuateriaan. Tästä lunniressusta tuli nyt uhri median alttarille. Itse 
>epäilen suuresti, onko siitä enää koskaan luontoon palaajaksi.
>
>Sitä, mistä suunnasta tämä yksittäinen lunni on Kuusamoon joutunut, ei 
>kyllä pysty mitenkään todentamaan. Se on varmaa, että valtamereltä se on 
>tullut. Pitkään jatkuneet voimakkaat etelänpuoleiset ilmavirtaukset 
>puoltavat sen saapumista Pohjanmeren suunnasta ja Itämerta pitkin. Jonkun 
>teoria oli se, että Kuusamossa kuulemma lauantain tienoilla puhaltanut 
>luoteistuuli olisi tuonut sen Norjan vuorten yli jostain Tromssan 
>suunnasta. Kuusamoa lähinnä olevalta mereltä Vienanmereltä en puolestaan 
>usko ainakaan tämän lunnin saapuneen, koska kyseinen lätäkkö lienee jo 
>pitkään ollut umpijäässä toisin kuin Perämeri, jossa sula vesi on hyvin 
>lähellä Hailuodon Marjaniemeä.
>
>Mielestäni ei ole kovinkaan mielenkiintoista pohdiskella sitä, mistä 
>Kuusamosta löytynyt lunni on peräisin. Paljon kiintoisampaa on katsoa RK:n 
>käsittelemien ja hyväkymien lunnihavaintojen jakaumaa. Alueellisesti 
>lunnilöydöt ovat jakautuneet hyvin tasaisesti koko Suomen alueelle. Noin 
>kolmasosa havainnoista on netin mukaan löydetty taajamista tai 
>vastaavista. Varmaan todellisuudessa taajamalöytöjen osuus on vielä paljon 
>korkeampi, koska esim. havaintopaikkana Sodankylän Kelujärvi ei kerro 
>mitään siitä, onko lintu taapertanut pitkin kylänraittia vai makoillut 
>järven jäällä.
>
>100-prosenttisella varmuudella uskallan väittää, että likimainkaan joka 
>kolmas Suomeen eksynyt lunni ei osu taajamiin. Taajamien pinta-alan osuus 
>koko Suomesta on korkeintaan muutaman prosentin luokkaa. Todellisuudessa 
>taajamiin harhautuu Suomeen tulevista lunneista niiden pinta-alaosuutta 
>vastaava osa eli ehkä yksi prosentti. Jos taajamiin on 30 viimeisen vuoden 
>aikana osunut 7 lunnia, on tällä laskuopilla Suomeen laskeutunut kaiken 
>kaikkiaan vähintään 700 lunnia - n. 23 lunnia / vuosi! Kukapa niitä vaan 
>jostain Pudasjärven soilta löytäisi.
>
>Pitäisiköhän lähteä hiihtelemään pitkin jänkiä lunninkiilto silmissään?
>
>Terveisin     Ari
>
>
>Ari Rajasärkkä
>
>Biologian laitos
>PL 3000 (Linnanmaa)
>90014 Oulun yliopisto
>
>Sähköposti: ari.rajasarkka at oulu.fi
>Puh: 08 - 553 1266 tai 050 - 407 1956
>Fax: 08 - 553 1061
>
>_______________________________________________
>Pply mailing list
>Pply at lists.oulu.fi
>http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply
>

Ari Rajasärkkä

Biologian laitos
PL 3000 (Linnanmaa)
90014 Oulun yliopisto

Sähköposti: ari.rajasarkka at oulu.fi
Puh: 08 - 553 1266 tai 050 - 407 1956
Fax: 08 - 553 1061