[Pply] Re: Vielä kerran lunneista

[Petri Lampila]

Päivää,

Aivan varmasti harhautuneet lunnit ovat joutuneet Suomen yllä lentämään
pimeässä. Nimittäin osa havainnoistahan on tehty satojen kilometrien päässä
lähimmistä sulista valtameristä. Ja kun Pohjois-Suomessa ei ole pahemmin
valoisaa aikaa joulu-tammikuussa, eivät lunnit kertakaikkiaan ole ehtineet
meren ääreltä löytöpaikkoihinsa valoisan ajan puitteissa. Eri asia sitten
mitä lunnit normaaleilla talvialueillaan tekevät, meressähän ne
todennäköisesti yöpyvät.

Panin muuten merkille sellaisenkin asian merkille noista lunnihavainnoista,
että moni lunni on löytynyt kuolleena tai heikkokuntoisena läheltä
sulapaikkaa. Savonlinnan lintu ei olisi ehkä koskaan veteen päätynyt ilman
ihmisen apua, Raahesta ja Haminasta on löytynyt kuollut lintu meren jäältä
jne. Jos ottaa Suomen havainnoista pois kuivalta maalta löydetyt ja lennossa
nähdyt, ei jää montaa jäljelle. Tämä antaisi olettaa, että lunni hakee
avomerta, eikä pientä sulapahaista. Ehkäpä lunnille sisämaan tai rannikon
pieni sula on yhtä luonteva biotooppi kuin vaikkapa havumetsä? Lunnin ei
ehkä kannata laskeutua sulaan, josta sillä ei ole toivoa saada sopivaa
ravintoa, vaan ennemmin kannattaa yrittää hakea avomerta viimeiseen
voimanrippeeseen asti. Se ainakin selittäisi, miksi lunnit useimmiten
löytyvät aivan muualta kuin vedestä.

Vielä tekee mieli ottaa esille yksi vanha pohdinnan aihe, joka liittyy
väljästi tähän keskusteluun. Ainakin osa lunneista, kiisloista ym. kalaa
syövistä linnuista talvehtii hyvin pohjoisilla merialueilla - eli alueilla,
joilla synkimmän kaamoksen aikaan on keskipäivälläkin varsin pimeää. Vesi
vielä suotii tunnetusti valoa varsin tehokkaasti, eli hiukankin pinnan
alapuolella on jo säkkipimeää. Minkä ihmeen aistin varassa nämä linnut
kalastavat? Onko niiden näköaisti vain uskomattoman tarkka? Vai paastoavatko
ne pimeimmän ajan yli? Vai onkohan linnuillakin kylkiviiva-aisti? ;-)

Pohdiskeli,

Petri

Terv. Petri