[Pply] PopStarsien tarina Raahen Syysrallista

Fri Sep 17 09:25:00 EEST 2004

Pitkä tarina joukkueemme edesottamuksista Raahen Syysrallissa 2004. Tämä tarina on tosi.

SURNIAN SYYSRALLI 2004

Kuntayhdistelmäksi arvovaltainen tuomaristo (Jaska) arpoi Siikajoki-Ruukin. Kunnat kuultuamme hyökättiin Karin Toyotalla rallipoluille, kohti aloituspaikkaa, joka oli muuten vielä tässä vaiheessa arvoitus. Vaikka jonkinlaisia suunnitelmia (kolme eri vaihtoehtoa, jotka oli aikataulutettu 10 min tarkkuudella) oli tehty, oli kova luoteinen tehnyt ne Siikajoen osalta tyhjiksi. HTa joukkueineen kaahasi edellä.

Hummastin tie vaikutti kovin hiljaiselta. Kellon näyttäessä 0630 aloitettiin listaus. Alku meinasi olla vaan vähän takkuista. Ekan parinkymmenen minuutin aikaisista lajeista jäi parempana mieleen ainoastaan rautiainen joltain peltoaukealta, hieman ennen Pattijoki-Siikajoki- tietä.

Seuraavaksi mentiin Munahiedalle. Takuulla yli 10 m/s puhallellut luoteistuuli teki havainnoinnin lähes mahdottomaksi ja ”saaliiksi” saatiin ainoastaan skvatti ja pulmussirri, parhaita mainitakseni. Karin näkemä pilkkasiipi sen sijaan nuijittiin, eikä ko. lajista ollut koko rallissa muuta havaintoa. Oli aika siirtyä Kaasalle, tai oikeammin Tauvon kalasatamaan. Heti paikalle päästyämme nähtiin kaukaa merellä nuori kihu, joka näytti kovasti pieneltä ja sirolta. Etäisyyttä oli kuitenkin +4 km, joten nuorten kihujen määrittäminen tältä etäisyydeltä taitaa olla ainoastaan suupohjalaisten hommaa. Lajiksi saatiin Sterco sp. Merikihu saatiin sitten määritettyä myöhemmin Merikylänlahden satamasta. Sirrimuutto oli aluksi myös näyttävää. Kuitenkin aamumuuton helmi odotutti itseään, mutta meillä ei aika siihen oikein riittänyt, joten lähdimme kohti Merikylänlahden (MKL) vesiäisparatiisia.

Tauvon tieltä käännyttiin Uimosentielle, jonka keskellä oli kanto. Ei perskeles, kanto olikin koppelo. Yhteensä tässä parvessa oli ainakin 4 koppeloa ja 3 metsoa. Jouduimme hätistelemään linnut pois tien läheisyydestä, jotta eivät jäisi auton alle

MKL:n W-laidalla oli suojaisa ja lämmin Popstarsien staijailla. Kolme merikotkaa, ampuhaukka, kanahaukka, sinisuohaukka, muutama kahlaajalaji ja räystäspääsky lihottivat pinnalistaa. Sen sijaan yhteensattumien summana onnistuttiin nuijimaan Heikin kuulemma isoloxiaparvi (a4m) ja Jounin näkemä pikkutikka, jotka kuitenkin myöhemmin pystyttiin paikkaamaan. Tässä vaiheessa menetettyjä lajeja oli kahden em. lisäksi tiira sp Kaasalta (HTu), pikkusirri niin ikään Kaasalta by HTu ja Karin pilkkasiipi, eli aivan liikaa.

MKL:ltä ajeltiin Siikajoen kylälle kulttuurilajit mielessä. Ei irronnut turkinkyyhky, mutta hemppoparvi yllätti ja isoloxiasta saatiin muheva paikko. Muu uusi lajisto oli varsin tavanomaista.

Merikylän pelloilla tsekattiin eräs ennalta tiedetty hysypuska, josta Kari ja Heikki oli saanut joskus aikoja sitten Syysrallissa jonkun lajin. No, leppälintu plokattiin ensimmäisenä ja punarintojen ahkeran tiksuttelun vuoksi myös puskan synkimmässä havupuussa istuskeleva pistäväsilmäinen varpuspöllö. Ei paha stoppi!

Pelloilla staijattiin hetki petoja ja niitähän oli. Ainakin kolme eri isolepinkäistä, kalasääski, sinisuohaukka ja kanahaukka. Liekö ollut syynä Karin lehmän (tai sonnin) värinen auto, kun monikymmenpäinen lehmälauma alkoi hiljalleen lähestyä kohti tienposkessa staijaavia nuorukaisia. Pensastaskua ei löytynyt, eikä enää muutakaan mielenkiintoista, joten päätettiin jatkaa kohti MKL:n satamaa. 

Satamaan kääntyvän tien poskessa oli Heikin mukaan oivallisen näköinen kuusitintti- ja pyypaikka. Pyy vinkui vajaan kymmenen metrin päässä. Hyvä Heikki.
Tuulen takia  ei torniin alettu kiipeämään (eikä ollut turvavaljaita tai tikasautoakaan mukana), joten mentiin vain kivilaiturin nokkaan tapittamaan kohti lahden pohjukkaa. Ainoastaan uivelo ja tuulihaukka pinnalistalle ja pikainen siirtyminen kilometriä etelämmäksi paikkaan, josta näki Merikylänlahden pohjukan paremmin näissä olosuhteissa.

Kurkimuutto oli alkanut komeana ja muutama hanhiparvikin nypättiin. Parasta antia oli kuitenkin mustakurkku-uikku ja alli, joita ei useimmilla joukkueista ollut, vaikka kumpainenkaan ei ihan jokeriksi asti yltänytkään. Petojakin näyttäytyi taas mukavasti: kanahaukka (ties monesko), tuulihaukka, sinisuohaukka, varpushaukka, pari ruskista jne. 

Petokavalkadin rohkaisemana päätettiin hurauttaa kohti monen Kevätrallin pelastajaksi (tai ainakin melkein) kohonnutta petopaikkaa, Alhonmäkeä. Tällä kertaa Alhonmäki ei tarjonnut mitään uutta. Muutama merikotka (ainakin kaksi vanhaa), kanahaukkapari, ampuhaukka ja komea kurkiparvi, mutta siinä kaikki.

Varessäikällä jakaannuttiin siten, että Kari ja Heikki  ottivat huolehdittavikseen merelle tapituksen (ovat sitä silloin tällöin muulloinkin tehneet) ja Jouni meni tsekkaamaan rannan lietteet. Pinna/äijä, joten hyvin meni. Mereltä irtosi tiira sp ja kyhmyjoutsen, rannalta keltavästäräkki(parvi). Kun vielä niemelle johtavan tien alkupäässä olevan kuusikon kohdalla lauleli kuusitiainen, oli Varessäikkä osoittanut iskukykynsä (kerrankin).

Siirryttiin Karinkannan pelloille. Ensimmäisellä stopilla ajoi varpushaukka valtaisan västäräkkiparven ylös pellosta, jolloin paikallinen kiurukin lurautti kutsunsa päästen näin listallemme.

Savilahdelle menevän tien päässä hetken staiji tarjosi nuolihaukan ja muuttohaukan, mutta jälkimmäisen näki ainoastaan Kari lyhyesti, joten lajia ei saatu. Lisäksi paikalla nähtiin ihan kummallisesti lentävä, pyrstöään pumppaava ”pulska” PL. Määritys irtosi suuntaan Locustella sp, eli viirusirkka. No, se jäi määrittämättä

Savilahti oli pettymys. Paljon (liian) lintuja, mutta ei muita uusia kuin Heikin lennosta löytämä palokärki. Pedoista paikalla nähtiin ainakin ampuhaukka ja tinnu.

Sääreen johtavan tien ja Karinkannan kylän risteyksen liepeillä leuhunneesta Corvus-parvesta plokatiin nuori mustavaris, ihan niin kuin oli suunniteltukin. Puutelistalle jäi kiusallisesti myös tältä paikalta saamapuolelle ajateltu kottarainen, joka jäi meiltä puuttumaan lopulta koko kisasta.
Säären sataman lepikosta käveltiin esiin pikkutikka, mutta mukavan näköisestä pl-parvesta huolimatta ei muuta. Rannalta hoitui valkoviklo, merihanhi ja muuttava tervapääsky. Lintuja oli taas liikaa.

Tässä vaiheessa kello oli jo niin paljon, että piti alkaa tosissaan miettimään puutteita. Onneksi Säärestä hoitui vielä turkinkyyhky keväiseltä paikalta, erään maatilan kupeelta. Karinkannan kylältä napattiin vielä varpusparven seasta pikkuvarpunen, jonka jälkeen lähdettiin kohti kunnan eteläosia.

Säikänlahdelta otettiin odotetusti nokikana. Aikaa oli enää vajaa tunti ja hysyjä vähän listalla, joten päätettiin käydä Haikarannokalle johtavan tien (puomin paikkeilla) puskat läpi. Ei olisi kannattanut, sillä uusia lajeja ei saatu. Jouni näki lehtokurpan, mutta muut olivat sen verran etäämmällä, että pinna jäi saamatta.

Kello oli jo yli kuusi, kun ajeleskeltiin uudestaan Munahiedalle. Autosta ulostautuessa kuului kulorastaan niin ihanalta kuulostanut raapaisu. Jouni ja Heikki kiiruhti rannalle ja Kari jäi rauhallisemmin kävellen tutkimaan tienvieripensaikkoja. Ja niin tietenkin kävi, että Kari löysi sinirinnan taksuttamassa erään ojan penkalla. Jouni kiirehti paikalle ja pinna saatiin pakettiin. Aikaa oli viisi minuuttia, kun rannalle pysähtyi kahlaajaparvi, jossa oli pikkusirri. Paikkojen paikko. Tauvon satamasta aamulla Heikin toimesta nähty laji saatiin paikattua viisi minuuttia ennen rallin loppua. Ja kun kello osoitti jo puolta, lähdimme kävelemään kohti autoa. Suunnilleen sinirinnan taksuttamispaikan kohdalla kutsui innokkaasti tällä kertaan tiltaltti, joka jäi puuttumaan. No, kello oli liikaa. Toisella kertaa sitten. Kuitenkin onnistunut lopetus. PopStars II (Kari Varpenius, Heikki Tuohimaa ja Jouni Meski) kiittää ja kuittaa.

JMe

..............................................................
 MTV3 Laajakaista - Hauskemman elämän puolesta.
 http://www.mtv3.fi/liittyma/hankinta/laajakaista/