[Pply] Kuolleita lokkeja Oulussa

Esa Aalto esaaalto at mail.student.oulu.fi
Wed Aug 24 17:35:00 EEST 2005


Heipä!

Pitkähköä tarinaa Oulusta löytyneistä kuolleista lokeista.

Löysin torstaina 11.8. Oulun Toppilasta Pitkänmöljän aallonmurtajalta 11
kuollutta nuorta harmaalokkia, joista 4 toimitin EELAan tutkittavaksi. Samalta
paikalta oli samalla viikolla kerätty asuntomessujen järjestäjien toimesta ilm.
useampia kuolleita lokkeja. Kaikilla EELAssa tutkituilla todettiin paha
aspergilloosi eli keuhkot ja ilmapussit olivat homeessa. Palasin tutkimaan
aallonmurtajaa uudelleen ke 17.8. ja silloin löysin sieltä 7 kuollutta ja 3
erittäin huonokuntoista nuorta harmaalokkia (lopetettiin EELAssa). Kaikilla
näilläkin oli paha aspergilloosi sekä lisäksi runsaasti imumatoja bursa
fabricuksessa.

18.8. kävin tutkimassa tilannetta Oulun kaatopaikalla (Ruskossa) ja noin puolet
alueesta kierrettyäni saalina oli nuoria harmaalokkeja 9 kuollutta ja 3 elävää,
naurulokkeja 3 kuollutta ja 1 elävä ja kuumeinen kalalokki sekä vaivainen
variksenpoika. Keräämättä jätin noin 5 nuorta naurulokkia ja 10 harmaalokkia,
koska ne olivat ehtineet jo pilaantua. Elävät lopetettiin EELAssa ja
tutkimuksissa yhtä harmaalokkia yhtä naurulokkia ja variksenpoikaa
lukuunottamatta kaikilta löytyi paha aspergilloosi ja lähes kaikilta
harmaalokeilta lisäksi imumatoja bursasta. Myös salmonellaa havaittiin
lähes kaikilla lokeilla
(erityisen runsaasti kuumeisella kalalokilla). Tarkemmat tutkimustulokset
bakteriologiasta ja histologiasta saadaan myhemmin.

Kaikki tutkitut lokit olivat kovin laihoja. Eiväthän ne olleet juuri pystyneet
liikkumaan ja syömään. Harmaalokkien painot vaihtelivat 625 ja 1000 gramman
välillä (alle 700 grammaiset naaraita, yli 700 grammaiset koiraita). Naurulokit
painoivat 120-185 grammaa ja kalaokki 250 grammaa.

Histologiasta tuli nyt sen verran tietoa yhdeltä harmaalokilta, että Bursa
fabricus-kudos oli korvautunut sidekudoksella kokonaan.
Lymfosyyttituotanto siis lakannut eli vastustuskyky hävinnyt. Ilmeisesti
siitä johtuen sienitauti ja salmonella ovat päässeet iskemään. Vielä ei
ole varmaa, aiheuttiko bursan tuhoutumisen nämä imumadot, vai onko siinä
lisäksi esim jotain virustautia.

Kuolleiden ja sairaiden osuus kaikista lokeista on kuitenkin melko pieni.
Pelkästään Toppilan edustan aallonmurtajilla seisoskelee aamuisin nuoria
harmaalokkeja 300-500 yks. Suurin osa näistä tosin veden ympäröimällä
aallonmurtajan pätkällä, josta kuolleita ja sairaita ei pääse ilman venekyytiä
keräämään. +1kv. ikäisiä lokkeja on noin saman verran - kakisinkertainen
määrä 1kv. lintuihin
verrattuna, mutta yhtään kuollutta/sairasta vanhempaa lokkia en ole löytänyt.

Tänään kiikaroin Jätäriltä Pitkälle möljälle ja aika heikon näköisiä osa
nuorista lokeista näytti taas olevan. Varmaan sais jälleen kerätä
toistakymmentä näytettä.
Näitä nuoria harmaalokkeja ei kuitenkaan enää tarvitse EELAan toimittaa
(nuoret naurulokitkin vähän siinä rajoilla),
sillä aika yksitoikkoisia näyttivät kuolinsyyt olevan. Sen sijaan muita
lokkeja ja vanhempia ikäluokkia EELAssa tutkittaisiin mielellään, jos
niitä maastosta löytyy. Ja sairaita ensin kannattaa kalauttaa jollain
kalloon, jos pystyy, vaikka EELAssakin lopetus voidaan tehdä ja esim
virukset on paras tutkia hyvin tuoreesta näytteestä. EELA on Toppilassa
Satamatiellä ja valtio maksaa luonnonvaraisten eläinten tutkimukset.

Tämä Aspergillus on siis sellainen homesieni, joka menee ensin
hengitysjärjestelmään ja sitten leviää muualle ruumiinonteloon. Pahimmassa
kunnossa olleet lokit ovat sisältä aivan vihreän homeen peitossa (samaan
tapaan kuin homehtunut leipä). Uskomatonta, että tällaiset ovat
löydettäessä vielä elossa eikä ihme, etteivät lennä karkuun.

Ja lopuksi vielä, että jos näitä nuoria lokkeja kävelee vastaan henki
pihisten, niin pikainen kalloon kalautus tai niskan vääntö on paras
ratkaisu. Ovan nimittäin sellaisessa kunnossa, että eläinlääkärin mukaan
mikään tehohoitokaan ei niitä enää pelastaisi ja se on helppo uskoa.

t. Esa Aalto (vielä viikon EELAssa harjoittelemassa).




More information about the Pply mailing list