[Pply] RK:n tiedotteita

[Petri Lampila]

Päivää,

Välitetäänpä kaksi RK:n tiedotetta tännekin, molemmissa on PPLY:tä koskevia 
mielenkiintoisia uutisia. Löytyvät myös netistä 
http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/rk/rk-tiedottaa.shtml

Terv. Petri

------------------------------------------------------------
Tiedote 9.12.2005

William Velmala rariteettikomiteaan

BirdLife Suomen rariteettikomitean uudeksi jäseneksi on valittu William 
Velmala Oulusta.

30-vuotias Velmala on innokas lintukuvaaja ja rengastaja, jolle on kertynyt 
harrastusvuosia lähes 20. Tutuimmat retkimaastot löytyvät 
Varsinais-Suomesta, mutta Velmala on retkeillyt runsaasti myös ulkomailla 
ja toiminut mm. Israelissa pitkään lintuoppaana ja lintuasemarengastajana. 
Vuodesta 2002 hän on opiskellut biologiaa Oulun yliopistossa.

Lintuharrastuksen kiintoisimmat osa-alueet Velmalan mielestä ovat 
määritysproblematiikka ja systematiikka, mutta hän on myös innokas 
rengastaja ja valokuvaaja. Velmala on toiminut Turun Lintutieteellisen 
Yhdistyksen aluerariteettikomiteassa (ARK) vuosina 1996­1999 ja 
Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellisen yhdistyksen ARK:ssa vuodesta 2002 
alkaen. Hän on myös Linnut-lehden monivuotinen toimittaja.

Rariteettikomitean nykyinen kokoonpano on seuraava: Visa Rauste (pj), 
Antero Lindholm (siht.), Tapio Aalto, Pekka J. Nikander, Jyrki Normaja, 
Kari Soilevaara ja William Velmala.

-------------------------

-----------------------------------------


Tiedote

Rariteettikomitean kokous Turussa 10.12.2005

Tapio Aalto

RK käsitteli kokouksessaan pöydällä olleiden lisäksi 125 uutta
havaintoilmoitusta. Maalle uudeksi lajiksi hyväksyttiin vaaleakiitäjä
(Apus pallidus) Helsingin Pihlajasaaresta 28.10.-1.11.2004.
Maamme lajimäärä tämän lisäyksen jälkeen on 448. Uutena
alalajina hyväksyttiin punapäälepinkäisen (Lanius senator) alalaji
badius Valkeakosken Kannistonmäestä 26.-27.5.2005. Muita hyväksyttyjä
suurharvinaisuuksia olivat maamme toinen vuoriuunilintu (Helsinki,
Kaisaniemi 23.10.2005), kolmas rubiinisatakieli (Kokkola, Rödsö
27.10.2005), viides punapyrstölepinkäinen (Oulunsalo, Kempeleenlahti ja
Kempele, Sarkkiranta 24.-26.5.2005), kuudes vihertikka (Kesälahti,
Suurikylä 11.9.2005) sekä kuudes ja seitsemäs pikkukotka (Ylämaa,
Väkevälä 24.5.2005 ja Liminka, Hirvineva 27.5.2005). Lisäksi kokouksessa
hyväksyttiin mm. havainto kääpiökertusta (Hanko, lintuasema 22.10.2005),
kaksi tundraviklaa (Simo, Ykskuusi, Tiironhieta 16.9.2005 ja Joutseno,
Konnunsuo 3.-10.9.2005), hanhikorppikotka (Ristijärvi 12.6.2005), kaksi
havaintoa arohiirihaukasta (Karjaa Romsarby 1.-22.8.2005 ja Dragsfjärd,
Björkboda 4.9.2005), kolme kashmirinuunilintua (Kristiinankaupunki,
Siipyy 25.10.2005, Hanko, Länsisatama 6.11.2005 ja Raahe, Ankkurinnokka
7.-11.11.2005) sekä kenttäkerttunen (Korppoo, Jurmo 18.6.2005).

Helsingin Pihlajasaaressa elävänä nähty ja kuvattu sekä myöhemmin sieltä
kuolleena löydetty vaaleakiitäjä tulkittiin yhdeksi yksilöksi. Tämä nyt
Helsingin yliopiston eläinmuseon kokoelmissa oleva lintu on
määritettävissä nuoreksi vaaleakiitäjäksi mm. vaalean yleisvärityksen ja
selkäpuolen melko leveiden vaaleiden höyhenreunusten perusteella. Sekä
nuorilla tervapääskyillä että vaaleakiitäjillä siiven peitinhöyhenissä
on vaaleat reunukset, ja ne ovat syksyllä hyvä ikätuntomerkki.
Vaaleakiitäjällä peitinhöyhenten ja selkähöyhenten vaaleat reunukset
ovat selvemmät kuin tervapääskyllä. Nuoren tervapääskyn selän
höyhenreunukset ovat hyvin heikosti kuvioidut tai vaaleita reunuksia ei
erotu lainkaan. Pihlajasaaren linnun kahden uloimman pyrstösulan välinen
lyhyt etäisyys (4,5 mm) tukee sekin selvästi vaaleakiitäjämääritystä.
Linnusta otettiin myös DNA-näyte, mutta se ei tuonut lisäevästystä
määritykseen, sillä lajien väliset geneettiset erot ovat ainakin
toistaiseksi huonosti tunnetut. RK:n tulkinnan mukaan Pihlajasaaren
lintu on eri yksilö kuin Kaivopuiston - Olympiaterminaalin alueella
kuvattu tervapääskylaji. Kaivopuiston linnulla vasemmasta siivestä
puuttuu isoja käsisiiven peitinhöyheniä, kun myöhemmin Pihlajasaaresta
kuolleena löydetyllä yksilöllä ne ovat tallella (kuvat mm.
http://www.bongariliitto.fi/).

Vaaleakiitäjän tunnistaminen maastossa ja maastolintujen havaintojen
arviointi on aiemmin tiedettyä vaikeampi ongelma. Ongelma näyttää olevan
yleiseurooppalainen, mistä tuoreena esimerkkinä ovat marraskuun British
Birds -lehdessä (sivut 601-603) julkaistut kuvat nuoresta tervapääskystä
Ison-Britannian rariteettikomitean kommentein. Monet havainnoitsijat
määrittivät linnun vaaleakiitäjäksi ja linnusta on julkaistu kuva
vaaleakiitäjänä Surfbirds.com -nettisivuilla (Yorkshire, Filey
22.9.2004). Artikkelissa esitetyn arvion mukaan lintu olisi hyvin
todennäköisesti ilmoitettu komitealle vaaleakiitäjänä - ja mahdollisesti
myös hyväksytty sellaisena, mikäli paljastavaa kuvasarjaa ei olisi
ollut! Eurooppalaisilla nettisivuilla saattaa siis olla muitakin
vastaavia väärin määritettyjä Apuksia, jotka ovat omiaan sekoittamaan
lajin määritysproblematiikkaa.

RK on tehnyt paljon taustatyötä suomalaisten lintujen huolelliseksi
arvioimiseksi, ja osa jäsenistä on käynyt tutkimassa mm. nahkakokoelmia
niin Suomessa kuin Isossa-Britanniassakin. Myös muiden maiden linjausten ja 
lintujen vertailu sekä asiantuntijoiden konsultointi kuuluvat tähän,
vielä kesken olevaan työhön (mm. osa asiantuntijalausunnoista
on saamatta). RK pyrkii valmistelemaan taustatyön niin, että päätös
vuosien 2004 ja 2005 maastolinnuista voidaan tehdä ensi vuoden
ensimmäisessä kokouksessa maaliskuussa.

RK:n seuraava kokous pidetään 25.-26.3.2006, jolloin käsitellään
viimeiset vuoden 2005 harvinaisuuskatsaukseen ehtivät havainnot.
Lomakkeet tulee toimittaa alueellisten harvinaisuuskomiteoiden tai
aluevastaavien kautta Antero Lindholmille helmikuun loppuun mennessä,
jotta ne ehtivät mukaan kokoukseen.


-----------------