[Pply] Mitä kuuluu Sanginjoelle?

[Ari Rajasärkkä]

Heippa taasen Sanginjoen merkeissä!

En olekaan reiluun viikkoon kirjoitellut Sanginjoen asioista PPLY:n 
verkkoon. Lienee tullut aika kertoa jotain siitä, mitä viime aikoina on 
tapahtunut:

Suunnitellut hakkuut yhteensä neljällä kohteella on päätetty lykätä ainakin 
hetkeksi. Ensi viikon tiistaina teknisen lautakunnan on määrä käsitellä 
asiaa kokouksessaan. Sen jälkeen olemme viisaampia Sanginjoen 
lähitulevaisudden suhteen.

Kaleva on noteerannut asian myös. Viimeksi tänään kävimme pikkuporukalla 
Kalevan kutsumana maastossa katsastamassa paikkoja. Kaupungin metsäosasto 
ei jostain syystä halunnut tulla paikalle, joten jouduimme olemaan paikalla 
ilman heitä. Myönteinen vastauksemme Kalevan kutsuun aiheutti eräissä 
nimeltämainitsemattomissa piireissä jopa närkästystä. Meidän olisi kai 
pitänyt sanoa vain "no comments", kun meiltä tiedotusvälineet näkemyksiämme 
kyselevät. Sehän se vasta somaa olisi ollutkin. Tuskin Sanginjoen 
suojeluasia siitä ainakaan eteenpäin olisi nytkähtänyt.

Eilen (9.2.) Kalevan yleisönosastolla oli kaupungin metsäosaston 
palveluksessa olevan henkilön (suunnitelee muuten Sanginjoen hakkuitakin) 
yksityishenkilönä kirjoittama mielipide, johon suosittelen tutustumaan. 
Vastine asiaan on tulossa mahdollisesti jo huomiseen lehteen. 
Siteerattakoon tässä yhteydessä vain mielipiteessä esitettyjä ornitologisia 
näkemyksiä - onhan tämä ennen kaikkea lintutieteelliseen keskusteluun 
tarkoitettu foorumi.

Suoraa ornitologista lainausta ko. mielipiteestä koskien Sanginjoen 
ulkometsän aluetta: "Alueella oli tehty havaintoja uhanalaisista ja 
silmälläpidettävistä linnuista. Mehiläishaukan pesäreviiri oli tiedossa. 
Myös viirupöllö, pyy sekä tiltaltti asustavat Sanginjoen metsissä.
Viirupöllö on satunnaisesti pesinyt ihmisen tekemään pönttöön Isokankaan 
kuusikossa, mehiläishaukka ja tiltaltti ovat muuttomatkalla etelässä, kun 
näiden oletettuja pesäreviirejä harvennettaisiin ja pyy on yleisin 
metsäkanalintu Sanginjoen metsissä. Kaupungin tekemistä hakkuista 
huolimatta noihin metsiin on omien havaintojeni mukaan kotiutunut myös 
uusia lintulajeja, kuten kuukkeli ja maakotka."

Väittämät osoittavat mielestäni erinomaisesti ekologisen tietämyksen tasoa 
Oulun kaupungin metsäosastolla. Viirupöllö vaatinee 
elinpiiriltään  muutakin kuin yhden vaivaisen pöntön. Muuttolinnuilleko ei 
meillä talvisaikaan tapahtuvilla ympäristönmuutoksilla ole merkitystä, kun 
ne eivät ole paikan päällä todistamassa tapahtunutta? Vastaavalla 
logiikalla oululaisen metsäinssin kotitalosta voidaan purkaa seinät pois 
etelänloman aikana. Kotiin on aina yhtä ihana palata matkan jälkeen. Koska 
pyy on niin yleinen Sanginjoella, ei sen elinpaikkojen säilymisestä ole 
niin väliä - mitä ne turhaan siellä Brysselissä direktiiveineen 
vouhottavat? Kuukkelin kotiutuminen Sangin metsiin on ainakin minulle uusi 
asia. Käsittääkseni kaupungin hakkuista huolimatta siellä onnistuu jotenkin 
sinnittelemään arviolta yksi pari aikaisemman runsaahkon kannan sijasta. 
Eikä silloin tällöin ylilentävä maakotkakaan kovin kotiutunut mielestäni ole.

Siinä olivatkin sitten kirjoituksessa esitetyt kaikki Sanginjoen 
"luontoarvot". Uhanalaisista käävistä, jäkälistä, sammalista tai muusta 
rähmästä ei nyt niin väliä olekaan. Ketä moinen moska ylipäätään 
hetkauttaa? Edes metsälinnuston kokonaisuuden arvokkuus ei ole maininnan 
arvoinen. Alueen puutteellisetkin lintuinventoinnit osoittavat selkeästi 
sen, että Sanginjoen ulkometsän linnusto täyttää periaatteellisella tasolla 
kansainvälisesti arvokkaan lintualueen eli IBA-alueen kriteerit boreaalisen 
linnustonsa monimuotoisuuden vuoksi. Valitettavasti nykyisen kaltaista 
tietämystä alueen linnustosta ei ollut käytössä IBA-alueita valittaessa 
kymmenkunta vuotta sitten, minkä vuoksi sanginjoen linnustollisia arvoja ei 
silloin osattu huomioida.

Tarkkailkaa sanomalehtiä lähipäivinä.....

T.    Ari R.