[Pply] Joopa joo

[Ari Rajasärkkä]

Moi vieläkin!

Laitanpa vielä hiukan lisää noista etäisyyksistä ja suurennoksista. En toki 
käyttänyt "turhaa aikaa" suurennoksien sun muiden pohtimiseen maastossa. 
Väänsin vain ns. nupin kaakkoon eli maksimaaliselle suurennokselle (60 x), 
joka Zeissin putkella hyvissä valaistus- ym. oloissa on ihan kelvollinen 
keino lintujen tarkkailuun. Tässä juuri onkin syy, miksi sorruin muutama 
vuosi sitten kyseiseen kaukoputkimerkkiin, se kun on ainoa testaamani 
kaukoputki, jolla 60 x suurennoksellakin kuvan laatu on mielestäni erinomainen.

Välillä toki höllensin suurennosta, mutta koska linnusta ei erottunut 
senkään vertaa yksityiskohtia pienemmillä suurennoksilla, niin miksipä 
suotta käyttämään muutakaan keinoa kuin putken täyttä tehoa. 
Etäisyyteenkään en paikan päällä kiinnittänyt pätkän vertaa huomiota, mitä 
nyt pikaisesti tein selkäytimellä arvion lähimmillään kolmesta 
kilometristä. Kotona aloin mittailemaan etäisyyksiä kartalta. 
Liminganlahden ranta, jonne lintu lopulta katosi, oli erityisen tarkkaan 
mitattavissa. Sinne etäisyyttä tuli Honkasen Kasan laelta n. 8-9 km.

Lähimmillään lintu oli paljonkin lähempänä ja myös paremmassa valossa. 
Lintua hätistelleiden kuovin ja naurulokin (molempien määritys onnistui 
loistavasti!) perusteella arvelin kartan kanssa sen lentäneen jossain 
Teppolan peltojen tai korkeintaan Kempeleenlahden perukan tuntumassa ja 
kartalta mitattuna sain etäisyydeksi tuon 5-6 km. Tulos ei sinällään ollut 
kovin yllättävä, koska tunnettu tosiasiahan on se, että enimmäkseen 
etäisyydet arvioidaan selvästi liian lyhyiksi. Jos täyttäisin kyseisellä 
tavalla näkemästäni petolinnusta RK-lomaketta, laittaisin siihen 
havaintoetäisyydeksi n. 3 km ilman kartalta tapahtunutta mittausta. Linnun 
todellinen etäisyys olikin siten tuplat mieltämääni etäisyyteen nähden.

Tuo pohdiskelu vertailuetäisyydestä paljain silmin nähtyyn lintuun 
verrattuna syntyi silkasta akateemisesta mielenkiinnosta. Itse en edes 
ollut varma tarkoittaako 60 x suurennus näennäisen etäisyyden pienenemistä 
1/60:aan, vai olisiko verrokin laskennassa käytettävä joitakin 
trigonometrisia funktioita vaiko Pythagoraan, Arkhimedeen tai jonkun muun 
muinoin eläneen hemmon mukaan nimettyjä lakeja. Omista geometrian 
opinnoistani on sen verran pitkä aika, etteivät sinit tai kosinit ole enää 
hallinnassa muutoin kuin mitäänmerkitsemättöminä sanoina.

Todettakoon vielä, etten ole MÄÄRITTÄNYT AROHIIRIHAUKKAA 6 km:n 
etäisyydeltä - en puolitoista viikkoa sitten enkä aiemminkaan. Olen vain 
nähnyt Kempeleessä linnun, joka muistutti arohiirihaukkaa. Lintu oli 
mielestäni Buteo ja hyvin pitkäsiipinen sellainen. Mehiläishaukan sulkee 
pois jo lentotyyli. Seurasin linnun lentoa kelloon katsomatta ehkä puolisen 
tuntia sekä kaartelussa että matkalennossa. Tuona aikana Perniksen siivet 
olisivat taatusti lopsahtaneet alaspäin roikkumaan useitakin kertoja. Näin 
ei kuitenkaan tapahtunut kertaakaan muulloin kuin korkeintaan 
siiveniskuissa. Linnun siivet olivat liidossa ja kaartelussa joko noin 
vaakatasossa tai selvästi yläviistoon.

Alapuolen värisävyjä en valon voimakkuudesta ja pitkästä etäisyydestä 
johtuen nähnyt, vaikka linnun kaarrellessa siiven alapinnat periaatteessa 
olivatkin näkyvissä. Yläpuolen värejä sentään näin. Linnussa oli selvää 
punaruskeutta parissa paikassa. Pyrstö näytti kokonaan punaruskealta. Myös 
linnun siipien etureunassa ja selässä oli selvä punaruskea värialue. Linnun 
kaarrellessa molemmissa siivissä näkyi selvät aukot (tai sitten erittäin 
vaaleat siipisulat) jossain käsi- ja kyynärsiiven taipeen tienoilla. 
Liidossa en aukkoja erottanut ehkä jo siitäkin syystä, että siivet olivat 
ko. asennossa minuun nähden selvästi huonommassa asemassa kuin kaarteluiden 
aikana. Pyrstön tyven ja pään vaaleus erottui kaartelussa tuoltakin 
etäisyydeltä.

On toki itsestään selvää, että oma havaintoni ei missään nimessä täytä RK:n 
vaatimuksia. Itselleni on myös selvää, että näkemäni lintu oli sama, mikä 
nähtiin aiemmin iltapäivällä Ruskossa. Vaikea on kuvitella, että noin 
kummallisen näköisiä Buteoita pyörisi Oulun seudun ilmatilassa useampiakin. 
Sen vuoksi onkin erityisen mielenkiintoista kuulla, mihin lajiin ja millä 
perusteilla muut linnun minua paremmin nähneet ovat päätyneet.

Pinnojen laskemisesta vielä sen verran, että mikäli pisteen saaminen 
edellyttää "täydellistä RK-kelpoisuutta" lienee aika moni laskenut pisteen 
hiukan heppoisin perustein esim. viimesyksyisestä Hailuodon pikkukiurusta. 
Tiukkoja jos oltaisiin, pitäisi pinna hyväksyä vain niille, jotka ovat 
saaneet itse kirjaamansa RK-ilmoituksen hyväksytyksi komiteassa. 
Pikkukiuruhavaintoonkin liittyy paljon huhuja, joista jotkut kertovat 
joidenkin bongareiden laskeneen pikkukiurupinnan nähtyään paikalla ihan 
tavallisen kiurun...

Kempeleen Honkasesta minä joka tapauksessa sain Buteo sp:stä kuluvalle 
vuodelle vuodarin, jonka järjestysnumero on jotain 150:n tienoilla.


T.     Ari Rajasärkkä



At 00:08 16.6.2005 +0300, you wrote:
>Moi
>
>Vastaan tähän Petrin viestiin vain näennäisesti, koska gmail heittää
>koko viestiketjun samaan pötköön!
>
>Määritysetäisyydet ovat aina vaikea asia, siksi itse käytän vain
>käytännössä kolmea luokkaa; hyvin nähnyt, määritettävissä ja
>viimeisenä vielä - ei kannata tuhlata aikaa :))
>
>Kuka jaksaa zoomin kanssa pelatessaan miettiä suurennusta tai
>vastaavaa? Miksi ei saman tien käyttäisi sitäkin aikaa kohteen
>tuntomerkkeihin, lentotapaan ym?
>
>Arohiirihaukkaa tai edes pikkukotkaa ei varmasti kannata määrittää
>kilometrien etäisyydeltä ilman todella kovaa kokemusta, ja sitähän
>meillä on vain tosi harvoilla näistä lajeista. Minulla ei ainakaan....
>
>Arohihasta on tulossa lomake, yhdistettynä Mikon ja meidän haviksemme.
>Ilmeisesti siihen voi kopsata myös tuon Arin verkkoon laittaman
>kuvauksen? Arin omien sanojen mukaan ei RK-kelpoinen, mutta tukee
>kuitenkin havaintoa(on siellä ainakin jokin lintu ollut).
>
>Omaa havaintoani olen riittävästi kommentoinut puhelimitse, joten en
>ala sitä tässä selittämään.
>
>-Juha