[Pply] Fwd: Re: Meri-Toppilan harvennuskohteesta

Thu Mar 31 13:27:01 EEST 2005

Toppilasta kajahtaa taas!

Koska oheinen kirjeenvaihto eri osapuolten kesken on levinnyt aika 
laajoihin kansalaispiireihin, laajennettakoon levikkiä vielä hiukan. Tätä 
ei ole pakko lukea, jos ei kiinnosta, joten älkää vaivautuko ruikuttamaan 
minulle, ettei tällaiset asiat PPLY:n verkkoon kuulu.

Ne, jotka jaksavat huolehtia pikkutikkojenkin elinympäristöstä, voivat 
edelleen pommittaa kaupungin virkamiehiä ja miksei luottamusmiehiäkin 
kysymyksillä ja kommenteilla. Jos demokratiaksi riittää yhden rouvan 
mielipide, niin lukuisien suojelusta kiinnostuneiden ornitologienkin 
mielipiteellä pitäisi olla painoarvoa.

Terveisin    Ari R.     (aus Deutsche Demokratische Republik)

>Date: Thu, 31 Mar 2005 13:17:43 +0300
>To: riitta.niemela at ouka.fi, veli.puolakka at ouka.fi, marketta.karhu at ouka.fi, 
>taina.pitkanen-koli at ouka.fi, tupuna.kovanen at ymparisto.fi
>From: Ari Rajasärkkä <Ari.Rajasarkka at oulu.fi>
>Subject: Re: Meri-Toppilan harvennuskohteesta
>Cc: "annamari Markkola" <amarkkol at sun3.oulu.fi>, Teppo Rämä 
><tepporam at mail.student.oulu.fi>, Heini Hyvärinen <heihyv at utu.fi>, "Jukka 
>Timonen" <jukka at katiska.org>, "Pekka Halonen" <pehalone at sun3.oulu.fi>, 
><risto.tornberg at oulu.fi>, <juha.markkola at oulu.fi>, <Kalle.Hellstrom at oulu.fi>
>
>Hei taas minunkin puolestani!
>
>Tässä Tupuna Kovasen näkemys Toppilan rannan asiasta kaikille tiedoksi. 
>Omat lisäkommenttini Tupunan tekstin jälkeen.
>
>
>Hei,
>
>Juridisesti asia on varsin selvä: luonnonsuojelulain kannalta ei Toppilan 
>hakkuille ole estettä.
>Luontodirektiivin luontotyyppien esiintymisellä on oikeudellista 
>merkitystä vain Natura 2000-alueilla, missä niitä ei saa merkittävästi 
>heikentää.
>
>Maankohoamisrannikon primäärisukkessiometsät on luontodirektiivin liitteen 
>I luontotyyppi ja vielä ensisijaisesti suojeltava sellainen. 
>Luontodirektiivi edellyttää, että jäsenvaltio sisällyttää riittävästi 
>liitteen I luontotyyppejä edustavia alueita Natura 2000-verkostoon, mutta 
>muuta suoraa suojelustatusta ei direktiivi tai luonnonsuojelulaki näille 
>luontotyypeille anna.
>
>Uhanalaisilla lajeillakin lain suoja (tiettyjä direktiivilajeja ja 
>erityisesti suojeltavia lajeja lukuunottamatta) on varsin rajattu. 
>Pikkutikka on valtakunnallisesti vaarantunut ja pohjantikka 
>silmälläpidettävä lintudirektiivin liitteen 1 laji. Luonnonsuojelulaki ei 
>kuitenkaan estä metsänhakkuuta uhanalaisten lintulajien esiintymisestä 
>huolimatta. Yksittäisillä hakkuukohteilla suurin osa uhanalaisista 
>lajeista jää organisaatioiden omien ympäristöjärjestelmien ja 
>metsänhoitosuositusten varaan.
>
>Toivottavaa tietysti on, että uhanlaisten lajien elinympäristöjä kuin myös 
>harvinaisia luontotyyppejä suojeltaisiin. Tällaisten kysymysten 
>ratkaisemiseen on etenkin taajaan asutuilla alueilla kaavoitus ja siihen 
>vaikuttaminen paras keino. Riittävät luontoselvitykset ja yhteistyö 
>asiantuntijoiden kanssa ehkäisevät konflikteja ennalta. Valitettavasti 
>usein luontoselvityksissä tingitään rahan- ja ajanpuutteen vuoksi (en 
>väitä, että tässä tapauksessa olisi niin). Ympäristökeskus puolestaan 
>ohjaa ja valvoo kaavoitusta.
>
>Uutta tietoa luonnonarvoista saadaan koko ajan ja siinä mielessä 
>kaavoituskin laahaa joskus jäljessä. Tällöin luonnonarvojen huomioon 
>ottaminen jää lupaprosessien ja viime kädessä työn toteutustavan varaan 
>(vrt. esim. liito-oravien esiintymispaikat). Lupavaiheessa tulisi asiaa 
>esittelevän virkamiehen selvittää kaikki asian ratkaisuun vaikuttavat 
>seikat, myös luonnonsuojeluun liittyvät.
>
>Tosin näin laajojen alueiden osalta, kuin nyt Toppilassa on kyse, 
>luonnonsuojelulliset arvot lienee selvitetty suunnitteluvaiheessa ja 
>otettu huomioon kaavassa. En tunne tarkemmin alueen kaavaa ja sen 
>määräyksiä, joten en ota siihen kantaa sen enempää. En tiedä myöskään, 
>miten toimii kaupungin sisäinen yhteistyö, kysytäänkö tällaisista asioista 
>esim. ympäristöviraston mielipidettä?
>
>Käsittääkseni maisematyöluvan myöntäminen on muutoin melko puhdasta 
>oikeusharkintaa eli lupa on myönnettävä, jos lakisääteistä estettä ei ole.
>
>Oulun kaupungilla on suuret metsä- ja vesialueet hallussaan, näillä on 
>huomattavaaa luonnonsuojelu-, virkistys- ja maisemamerkitystä 
>metsätaloudellisen merkityksen lisäksi. Julkisyhteisöllä katsoisin olevan 
>keskimääräistä suuremman vastuun ottaa myös muita kuin taloudellisia 
>näkökohtia huomioon. Tavanomaisen edustuksellisen demokratian lisäksi 
>voisi olla paikallaan sovittaa yhteen eri tahojen näkemyksiä Oulun metsien 
>ja muiden rakentamattomien alueiden käytöstä myös työryhmätyyppisesti ja 
>alueiden asukkaita kuullen. Ilmeisesti Sanginjoen osalta työryhmäajatusta 
>jo viritelläänkin.
>
>Tosiasia on, että kaikkia miellyttäviä ratkaisuja ei voitane näin isossa 
>kaupungissa saada aikaan, täytyy siis löytää paras keskeiset luonnonarvot 
>turvaava kompromissi.
>
>Kevätterveisin,
>
>Tupuna Kovanen
>
>
>Kuten ylläolevasta tekstistä hyvin käy ilmi, ei Tupunan näkemys asiasta 
>ole aivan niin kaavamainen kuin Riitta Niemelä asian ilmaisee. Juridisesti 
>hakkuille ei estettä ole, mutta moraalisesti ja luontoarvojen kannalta 
>hanke on sangen kyseenalainen.
>
>Riitta Niemelä on esim. omassa Kalevan yleisönosastoon kirjoittamassa 
>mielipidekirjoituksessaan korostanut demokratiaa moneen kertaan. Nyt Oulun 
>rantametsien luontoarvoista piittaamaattomat hakkuut pistetään käyntiin 
>Niemelän itsensä kirjoittamien sanojen mukaan "erään rouvan aloitteesta". 
>Aika outo käsitys demokratiasta, jos yhden kaupunkilaisen aloite riittää 
>luontoarvojen hävitykseen! Erilaisia suojelualoitteita on Oulun 
>kaupungille tehty aina silloin tällöin. Demokratiaan vedoten ne on aina 
>haudattu enemmän tai vähemmän hiljaisesti, vaikka takana saattaa olla 
>tuhansia kaupunkilaisia. Mihin on esimerkiksi hautautunut 
>luontojärjestöjen muutama vuosi sitten tekemä aloite Hietasaaren 
>arvokkaimpien rantalehtojen ja -niittyjen suojelemiseksi 
>luonnonsuojelualueena? On vain ajan kysymys, koska jonkun toisen rouvan 
>aloitteesta nuo Hietasaarenkin rumat ja - ah, niin ahdistavat - 
>rantarisukot siistitään näteiksi ja pikkutikattomiksi.
>
>Lisäksi niin Niemelä kuin paikalla toiminut metsurikin toteavat Toppilan 
>rannan tulevan asuntorakentamisen käyttöön. Kuitenkin Oulun kaupungin 
>nettisivuilla Toppilan kaavoituksesta todetaan seuraavaa:
>
>Länsi-Toppilan asemakaavoitus on käynnistynyt keväällä 2004. Alue kuuluu 
>keskustakehän uudistus- ja muutosalueisiin. Kaavoitusohjelman 2004 - 2005 
>mukaisesti Länsi-Toppilan asemakaavoituksen alkuvaiheessa laaditaan 
>kaavarunko, joka valmistuu syksyllä 2005. Kaavarungon pohjalta laadittavat 
>asemakaavat valmistellaan osa-alueittain kunkin alueen 
>toteutusmahdollisuuksien mukaan.
>
>Mitään hyväksyttyä asemakaavaa, jossa alue määrätään rakennettavaksi, ei 
>siis ole ainakaan vielä olemassa. Oulun kaupunki on siten tällä hetkellä 
>aavistushakkaamassa mahdollisen tulevan asuinalueen tieltä luontoarvoja. 
>Moraalitonta sellainen toiminta ilman muuta on ja lähellä on myös 
>laillisuuden rajojen hipominen.
>
>Valitettavasti Oulun kaupungilla tuntuu olevan juuri tällä hetkellä 
>käynnissä armoton hyökkäys metsäluonnonarvoja kohtaan. Johtuneekohan se 
>lähestyvistä 400-vuotisjuhlista? Ainakin kaupunkimme ylpeys, merenrannan 
>upeat lahopuiset lehdot, ovat saaneet kärsiä kovasti juhlavuoden 
>kunniaksi. Sama kohtalo on ollut viime aikoina monilla taajamametsillä. 
>Melu-, lika-, pöly- ja näkösuojina toimineita asutusalueiden ja teiden 
>välisiä metsiköitä on "siistitty" hillittömällä vauhdilla ympäri 
>kaupunkia. Lähiluontomme köyhtyminen ja ihmisten viihtymisen väheneminen 
>on jokapäiväistä arkea eri puolillav ulua.
>
>Sanginjoen metsissäkin hakataan arvokkaita alueita jatkuvasti kaikista 
>"luontoihmisten" kanssa näennäisesti tehdyistä sopimuksista huolimatta. 
>Hyvänä huonona esimerkkinä on Metlan tutkimushakkuut Asmonkorvessa, jotka 
>jostain käsittämästtömästä syystä käynnistyvät / ovat käynnistyneet 
>kaikista suojeluesityksistä huolimatta. Viimekesäisellä maastoretkeilyllä 
>Asmonkorven todettiin sopivan erityisen hyvin ennallistettavaksi. 
>Retkeilyllä niin virkamiehet kuin luottamushenkilötkin enimmäkseen 
>nyökyttelivät päitään. Missään vaiheessa ei kukaan kertonut suojeluväelle, 
>että Metla aikoo toteuttaa paikalla tutkimushakkuut. Toisaalta myöskään 
>Metlalle ei kerrottu, että hakkuisiin suunnitteltua aluetta on myös 
>esitetty ennallistettavaksi. Metla on tehnyt paikalla puustomittauksensa 
>ja kasvillisuustutkimuksensa jo viime maastokauden aikaan, mutta 
>virallinen kirje tutkimusyhteistyöstä Oulun kaupungin kanssa on päivätty 
>vasta lokakuulle 2004. Luontojärjestöjen edustajille nämä hakkuut 
>paljastettiin vasta lukuisien eri toimenpidekyselyiden jälkeen 
>kevättalvella 2005. Loistava esimerkki Oulun kaupungin virkamiesten 
>yhteistyöhalukkuudesta luontojärjestöjen kanssa!
>
>Niin kauan kuin Teknisessä keskuksessa vallitsee ylimielinen ja 
>vähättelevä suhtautuminen luontoarvoihin ja luontojärjestöjen edustajiin 
>tai suojeluasioista kiinnostuneiden kansalaisten näkemyksiin, on turha 
>odottaa saati vaatia työrauhaa toimenpiteille, jotka vaarantavat 
>arvokkaiden luonnonpiirteiden säilymistä kotikaupungissamme. Toppilan 
>rannassa tulen käymään tänäänkin......
>
>Terveisin      Ari Rajasärkkä
>
>
>
>At 12:26 31.3.2005 +0300, Niemelä Riitta wrote:
>>Hei!
>>
>>Harvennuksen kohteena oleva alue Meri-Toppilassa on vanhojen ilmakuvien 
>>(v.1939) perusteella entistä teollisuusalueiden varastopaikkaa tms, eikä 
>>primäärisukkessiometsää. On sitten varastokäytön jälkeen joko metsittynyt 
>>tai metsitetty ja v. 1972 ilmakuvassa näykvät jo tiheät ojitukset ja 
>>nuorehko puusto.
>>Tupuna Kovasen (Ympäristökeskus) mukaan mitään EU-direktiivejä ei rikota.
>>
>>Olisko mahdollista saada tämän viestinvaihdon lopussa kuvatun 
>>toimenpideehdotuksen mukainen työrauha ao. kohteelle?
>>
>>Terv. Riitta N.
>>
>>
>>
>>-----Alkuperäinen viesti-----
>>Lähettäjä: Ari Rajasärkkä [mailto:Ari.Rajasarkka at oulu.fi]
>>Lähetetty: 29. maaliskuuta 2005 14:04
>>Vastaanottaja: Niemelä Riitta
>>Kopio: tupuna.kovanen at ymparisto.fi; annamari Markkola; Teppo Rämä; Heini
>>Hyvärinen; Jukka Timonen; Pekka Halonen; risto.tornberg at oulu.fi;
>>juha.markkola at oulu.fi; Kalle.Hellstrom at oulu.fi
>>Aihe: Fwd: VS: Tutkintapyyntö
>>
>>
>>Hei vielä!
>>
>>Kaupungilla on näköjään tapana, että kun "yksittäinen rouva" ehdottaa
>>metsää harvennettavaksi, moottorisahamiehet ryntäävät samantien paikalle.
>>Miksiköhän useamman ihmisen säästämisvaatimukset ovat helpommin
>>kuitattavissa olan kohautuksille? Meidän ehdotuksistamme säästettävät puut
>>voidaan hakata myöhemmin, mikäli sellaiseen lopputulokseen päädytään.
>>"Yksittäisen rouvan" kaadettavaksi vaadittuja puita ei pystyyn saa enää
>>uudestaan - ei sitten millään.
>>
>>Ongelmana Toppilan kohteessa on ennenkaikkea se, rikotaanko hakkuissa EU:n
>>direktiiviä, jonka pitäisi suojella mm. primäärisukkessiometsää. Minä
>>väitän, että Toppilan hakkuukohde on primäärisukkessiometsää - tai ainakin
>>riittävän lähellä sitä, että se on ehdottomasti säästämisen arvoinen
>>ainakin niin pitkään, kuin tarkemmat selvitykset asiasta on tehty. Myöskään
>>uhanalaista tai harvinaista lintulajistoa ei ole alueen hakkuissa huomioitu
>>lainkaan.
>>
>>Oulun kaupungin arvokkaimpiin luonnonpiirteisiin kuuluu ehdottomasti
>>luonnontilaiset rantametsät. Tällä menolla niitä ei tule koko kaupungin
>>alueella säästymään missään muualla kuin Letonniemen luonnonsuojelualueella
>>parin-kolmenkymmenen hehtaarin verran. Se on auttamatta liian vähän sen
>>tyyppiseen elinympäristöön sitoutuneen eliöstön säilymisen kannalta.
>>
>>Terveisin    Ari Rajasärkkä
>>
>>
>>
>> >Subject: VS: Tutkintapyyntö
>> >Date: Tue, 29 Mar 2005 13:38:50 +0300
>> >X-MS-Has-Attach:
>> >X-MS-TNEF-Correlator:
>> >Thread-Topic: Tutkintapyyntö
>> >Thread-Index: AcU0QvdmobRgaqpMR/CP9ZMmpBKaIAABNaYw
>> >From: Niemelä Riitta <Riitta.Niemela at ouka.fi>
>> >To: Ari Rajasärkkä <Ari.Rajasarkka at oulu.fi>
>> >X-MIME-Autoconverted: from quoted-printable to 8bit by cc.oulu.fi id
>> >j2TActOY020313
>> >
>> >Hei!
>> >
>> >Harvennusalue on n. 4 ha 40-50 v. ylitiheää koivikkoa, joka tulee aivan
>> >lähivuosina rakennettavaksi kerrostaloalueeksi ja on yleiskaavassakin
>> >merkitty AK:ksi (=kerrostalovaltainen asuntoalue). Harvennukselle on
>> >haettu ja saatu maisematyölupa rakennusvalvontavirastosta. Harvennusaloite
>> >tuli viime syksynä eräältä rouvalta, joka asuu lähellä sijaitsevissa
>> >kerrostaloissa.
>> >Metsiköt on hyvä harventaa muutama vuosi ennen rakentamista, jotta jäävät
>> >puut vankistuisivat ja tottuisivat paremmin tuuliin. Tällä kohteella on
>> >tarkoitus harventaa koivuista n. 1/3. Alueella olevat kaikki muut
>> >puulajit, joita ei tosin paljon ole (muutama haapa, mänty, kuusi, leppä ja
>> >tuomi) sekä tietysti kaikki lahopuut säästetään. Lahonneita ovat lähinnä
>> >muutamat lepät. Koivut on melko terhakkaassa kasvussa. Aluskasvillisuutta,
>> >joka on runsas, ei harvenneta. Rannan lepikkoa ei harvenneta ollenkaan,
>> >ainoastaan koivuvaltaista kohtaa on jo harvennettu pieneltä alalta (siitä
>> >missä sulla oli se täplä).
>> >
>> >Harvennuksen jälkeen metsä näyttää edelleenkin metsältä, koivuja on vain
>> >vähemmän. Latvukset saavat kasvutilaa ja aluspensaisto tulee kesällä
>> >olemaan jälleen läpipääsemättömän tiheä.
>> >Ao. Meritoppilan alueella on tämän koivikon pohjoispuolella sankkaa
>> >lepikkoa, jota ei nyt harvenneta.
>> >Mielestäni tästä ei nyt kannattaisi nostaa haloota, kun metsän tulevaisuus
>> >tulee olemaan kerrostaloalue. Jos jostain syystä kävisikin niin, ettei
>> >taloja koskaan tulisi, niin metsä olisi edelleenkin siinä, valtapuuston
>> >runkoluku olisi pienempi, mutta puut paksumpia. Onko se niin huono
>> >vaihtoehto lintujenkaan kannalta?
>> >
>> >
>> >Terv. Riitta N.

-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: http://lists.oulu.fi/pipermail/pply/attachments/20050331/adccf917/attachment.html 