[Pply] Jatko Puolivälinkankaan hakkuille?

[Ari Rajasärkkä]

Hei taas!

Markkolan Annamari säntäsi tänään aamupäivällä paikalle Puolivälinkankaan 
hakkuualueelle. Kaatamatta oli enää muutama puu. Paikalla oli myös 
kaupungin luottamushenkilöiden edustusta ja ilmeisesti henkilö 
Puolivälinkankaan pienkiinteistöyhdityskestä, jonka yhteystiedot löytyvät 
netistä.

Pienkiinteistöyhdistys on tehnyt kaupungille aloitteen Odessanpuiston (= 
Puokkarin männikkö) pensaskerroksen "siistimisestä", kun se on niin ruma. 
Juuri eilen illalla kotiin pyöräillessäni kävikin mielessäni kaamea ajatus 
katsellessani männikön alikasvospihlajikkoa: kuinkahan pitkään se saakaan 
enää olla paikoillaan.

Nyt pitäisi hyvin pikaisesti laatia kaupungille vasta-aloite 
Puolivälinkankaan kaupunkiluonnon biodiversiteetin hot-spotin 
säilyttämisestä lähes koskemattomana. Vaikka todennäköisesti se on jo 
myöhäistä. Varmaan huomisaamun työmatkapyöräilyni varrella voin todeta 
pihlajien olevan seuraavalla tappolistalla. Odessanpuisto on 
poikkeuksellisen laaja-alainen yhtäjaksoinen metsäinen puisto noilla 
seuduin. Satavuotiaan kilpikaarnamännikön alla kasvaa runsas etupäässä 
pihlajista koostuva pensaskerros.

Nimenomaan vehmaan pensaskerroksen ja vanhojen mäntyjen yhdistelmä 
aikaansaa mm. puiston hyvät linnustolliset arvot. Esim. runsaina 
pihlajanmarjavuosina puisto talvisin paikoin suorastaan kuhisee rastaita, 
taviokuurnia ja tilhiä. Useana talvena alueella viihtyy mm. pyrstötiasia ja 
viime talvena siellä asusti lapintiainen. Vanhojen metsien tyyppilaji 
puukiipijä kuuluu puiston ympärivuotiseen linnustoon. Alueella on usein 
tavattu myös huuhkaja päivälevollaan. Varmasti muitakin arvokkaita ja 
mielenkiintoisia kaupunkiluontoa rikastuttavia lintulajeja puistosta löytyy.

Kaikille noille lajeille on ominaista se, että niiden paikallaolon 
edellytys on nimenomaan vehmas pensaskerros. Nyt kaupungin 
400-vuotisjuhlavimma uhkaa siis jälleen kerran "kaupunkilaisten 
aloitteesta" tuhota yhden mielenkiintoisen osan kaupunkiluontoamme. Miksi 
noita "Juhlavuoden Luonnonhävityssäätiön" rahoja ei käytetä ehostamaan 
ankeata kaupunkikuvaamme esim. siivoamalla joka puolella rehottavaa 
suttuista graffititaidetta, korjailemalla rapistuvia julkisia rakennuksia, 
puhdistamalla kaupunkimme katuja keuhkopöhöä aiheuttavasta pölyävästä 
talven aikana kertyneestä hiekoitushiekasta, keräämällä jokapaikassa 
lojuvia erimerkkisten mäyräkoirien raatoja tai vaikkapa ihan  perinteistä 
närää aiheuttavia koiranpaskoja pois kaupunkikuvaa rumentamasta. Miksi 
ihmeessä suunnatomat rahamäärät käytetään siihen, että upea 
kaupunkiluontomme siistitään lohduttomaksi biodiversiteettiautioksi?

Oululaisen runoilja-muusikon Kauko Röyhkän sanoja lainaten Oulu on todella 
ansainnut maineensa Paskakaupunkina, ainakin luontoarvojen kunnioituksen 
suhteen!

Terveisin      Ari Rajasärkkä