[Pply] Varmat vaihtoon rallistoori

[Ville Suorsa]

Hei,
Joukkueemme (Pekka Suorsa, Tapani Tapio ja ak.) oli valinnut
aloituspaikakseen "tutun ja turvallisen" Hailuodon. Jo Luotoon mennessä
havaitsimme mm. nuolihaukan ja vesipääskyjä Oulunsalossa. Lauttamatka
sujui aallokossa keinuen, ja enpä muista koska olisi lautalla noin paljoa
vesi lentänyt. Kun kello oli vasta yhdeksän, niin tarkistimme pikaisesti
Huikun rannan, missä oli hienosti esillä heinätavipariskunta. "Otamme
siitä pinnan mantereelle mennessämme, jos se vielä puuttuu", ajattelimme.
Hailuodossa suuntasimme Pökönnokalle kahlaajien perään. Tuolta löytyi myös
aloituslajimme, tundrakurmitsa, klo 10.05. Pökönnokalta löysimme vielä
runsaasti lapin- ja suosirrejä, kymmenittäin jänkäsirriäisiä ja
vesipääskyjä sekä muita kahlaajia. Pökönnokalta poistuimme nelisenkymmentä
lajia rikkaampina. Pököntien varressa pitämämme kahvitauon aikana huusi,
ennalta vaikeaksi luultu, käpytikka. Seuraavaksi palasimme Potinlahdelle
tullessa löydettyjä mustakurkku-uikkuja hakemaan, ne kun eivät Pökölle
näkyneet. Tämän jälkeen "posotimme" saaren läpi Marjaniemeen, merilintuja
etsimään. Aika toivottomalta tuntui löytää mitään siitä aallokosta, mutta
onnistuimme kuitenkin näkemään kaakkurin muutolla sekä paikalliset
mustalinnut ja pilkkasiivet. Marjaniemen jälkeen kiertelimme
Sunijärventiellä (toinen Denmaj), Pöllässä ja Patelanselällä mitään
ihmeellisempiä uutuuksia näkemättä, mutta "tavallisia" lajeja keräten.
Järventauksen pelloilla tuuli yltyi hurjaksi, hiekka lensi ja pystyssä oli
vaikea pysyä. Kaikesta huolimatta löysimme sieltä noin 25 (3a)
keräkurmitsaa sekä puolenkymmentä kapustarintaa. Pelloilta matkasimme
etelään. Kirkkosalmelta pointsasimme lapasotkapariskunnan, räyskät,
botten, pandarin ja harmaasorsat (3), sekä Rautaletosta merulan ja joukon
äänekkäitä käpylintuja (joista emme uskaltaneet lajia vääntää). Nyt oli jo
kova kiire 16.30 lautalle, ja matkalla olisi vielä heinätavipuute
paikattavana. Taveja emme kuitenkaan ennättäneet kunnolla etsiä, ja laji
jäikin puuttumaan kokonaan listoiltamme.
Mantereella olimme ajatelleet suuntaavamme ensinnä Limingan Hirvinevalle
petostaijiin. Kävimme kuitenkin ensin hoitamassa kunnantalon turkinpulut,
ne kun voisivat yöllä olla aika vaikeita löydettäviä. Hirvinevalle
mennessämme ylitsemme lensi kaksi kuovia, vain minä ehdin ne tunnistaa
pikkukuoveiksi. Harmi. Reilusti lähempänä Hirvinevaa huomasin auton
ikkunasta kaksi kuovia tulossa pellon päällä, äkkiä seis ja ulos autosta.
Nyt kaikki ehtivät määrittää ne pikkukuoveiksi, samoiksi linnuiksi jotka
näimme reilut 5km aiemmin toisen tien varressa. Uskomatonta!! Myräkkä oli
varmaan vienyt petojen lentohalut, ja Hirvineva kartutti lajilistaamme
vain puussa istuneella kanahaukalla (klo. 18.22) sekä tien varressa
laulaneella tiltaltilla. Hirvinevalta suuntasimme Raaheen, tosin
Revonnevalla yritimme tuloksetta kuulla pohjustettuja
isokäpylintupoikueita. Lapaluodosta yritimme löytää merikotkia,
merimetsoja ym. puutteita, tuloksetta. Lapaluoto oli eteläisin pisteemme,
nyt takaisin pohjoiseen. Matkalla Tauvoon ylitsemme lensi komea
sinisuohaukkakoiras. Kaasalta tahi Säikänlahdelta emme uusia lajeja
saaneet, eivätkä viirupöllötkään olleet enää pesän lähellä. Pois
lähtiessämme löysimme kuitenkin kolmen minuutin sisällä sekä soivan
teerikukon että koppelon. Koppelo oli samalla sadas lajimme, kellon
ollessa jo 22.54. Tauvosta jatkoimme edelleen pohjoiseen Alhonmäen,
Varessäikän ja Säären kautta. Tässä vaiheessa taktiikkamme petti pahiten;
eihän em. paikkojen lajeja kannata keskellä yön pimeintä aikaa
kuvitellakaan löytävänsä! Yölaulajia tosin voisi olla äänessä, mutta jos
olikin niin tuuli esti niiden kuulemisen. Karinkannan viiriäistä
etsiessämme ihmettelimme tummin lasein varustettua ja putkiteipillä
peitetyin rekkarein ohi ajanutta Ford Escorttia. "Mitähän noilla on
mielessään?" Kohta auto tuli jälleen ohitsemme, nyt hirveää kyytiä
keskellä tietä ja viereiseltä pellolta varastettu salaojaputkivyyhti
peräkoukkuun kiinnitettynä tiellä laahaten! Vyyhti irtosi auton perästä
yllättäen juuri meidän kohdallamme, mutta "poijankollit" jatkoivat
matkaansa vähät välittämättä.
Pitkään tahkosimme tyhjää yöllä, vasta 02.12 pääsimme vauhtiin kun
löysimme Lumijoen Varjakantieltä talon katolla ja puhelintolpassa
istuskelleen sarvipöllön. Muutaman sadan metrin päässä näimme toisen
sarvarin ja kohta paikalle saapui myös saalista kantava lintu. Lumijoen
keskustan tienoot tarjosivat meille vielä peltosirkun ja lehtokertun.
Auringon noustessa olimme Puhkiavanperällä, mistä löysimme mm.
pensaskertun, käen, nuolihaukan sekä 3-4 vihellellyttä pyytä. Tapsa näki
täällä jo rallin toisen merikotkansa, harmittavasti me muut emme sitä
taaskaan nähneet. Myös pohjustettu pikkulanttupariskunta pysyi visusti
piilossa. Virkkulasta kävimme hakemassa mustapyrstökuirin, sekä etsimässä
"valkokulmatavia". Suopöllökin näyttäytyi meille viimein,
Temmesjokivarressa. Teppolasta löysimme niitä vielä kolme-neljä lisää.
Seuraavaksi suuntasimme Sarkkirantaan, minä ja Tapsa lahmuamaan suolle ja
kuski lepuuttamaan silmiään. Pienen odottelun jälkeen naaras sittis tuli
esille kiivaasti varoittelemaan. Sen verran ehdin sitä kuvaamaankin, että
sain pajun nokassa puolelta toiselle heiluvasta linnusta kuvapinnan nro.
200. Yllättäen kuulimme tuonne myös fasaanin, sekä näimme pensaskertun.
Nyt Olisi vielä edessä Oulu; runsaasti pohjustettuja lajeja sekä paljon
helppoja puutteita. Kiviniemen tornilla nukkui pari härkälintua,
Oritkarissa varoitteli kolme pikkutylliä ja Pateniemessä muutti kuikka
kaakkureiden seurana. Hietasaaressa pettivät lähes kaikki pohjustetut
lajit: nokkavarpuset, pikkutikka, mustapääkerttu ja kuusitiainen
etunenässä. Onneksi sentään hernekerttu lauloi yhden säkeen, pikkutiirat
lentelivät Rantakurvin tornilla ja tornin nimikkolaji näyttäytyi
pikaisesti (värirenkaat jaloissaan). Vielä oli hieman aikaa ja suuntasimme
Pyykösjärvelle. Siellä oli järvi harvakseltaan täynnä vesipääskyjä,
lähemmäs, sata sekä lapasotkapariskunta (kuten oli myös Kiviniemessä).
Lopulta löysimme vastarannalta kaksi allia, klo. 10.03. Ja rallimme oli
samalla finaalissa.
Ralli meni joukkueeltamme ihan kohtalaisesti. Pohjoinen ja sunnuntaiaamu
paikkasivat aika paljon, pitkälle yöhön asti oli todella nihkeää.
Erityisen harmittavaa oli mm. punatulkun, heinätavin, kulorastaan, hempon,
nokkanissen, pikkutikan, merimetson, merikotkan, merikihun ja ennen
kaikkea metsäviklon puute. Kyllähän niitä muuten näkee. Kaikkinensa
pärjätäkseen tarvitsee enemmän pohjustusta, hyvän kelin ja ennen kaikkea
että pohjustetut lajit löytyisivät vielä rallissakin.

Ensi vuotta jo odotellen, Vilsu.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Ville Suorsa
 MSc student, biology, University of Oulu
 Heikinkatu 10 as 14, 90100 Oulu, Finland
 +358-(0)40-7511266
 villesuo at mail.student.oulu.fi
 Http://www.student.oulu.fi/~villesuo