VS: [Pply] spontaaneiden pinnojen laskeminen

[Harri Taavetti]

Iltoja vaan,

Itse tosispondeja laskevana voisin kommentoida tuohon, että niiden
määritteleminen ei pitäisi olla mitenkään monimutkaista: itse löytämäsi
lintu on tosisponde. Eli: jos olet yksin retkellä, jokainen havaitsemasi
lintu (paitsi tietysti bongattu), on tosisponde. Porukalla retkeillessä
tosisponden saa se, joka linnun ekana hoksaa. Jos vaikkapa ino karjaisee
nimensä ilmoille siten, että kaikki kuulevat sen samalla kertaa, kaikki
saavat tosisponden. Yksinkertaista. Tosisponde-määritelmä on kehitetty
osittain juuri spontaanin pinnan määrittelyn vaikeuden vuoksi.

Mainittakoon mukava, mutta katkera tarina elävästä elämästä: joku vuosi
takaisin menin bongaamaan Oritkariin punakottaraista. Katselin siinä
voimalinjatolpassa istuvaa lintua, kun joku minulle tuntemattomaksi jäänyt
henkilö tuli kysymään, että ovatko molemmat punakottaraiset paikalla.
Hölmönä kysäisin, että mitkä molemmat. No lintujahan on kaksi, hän totesi.
Entistä hölmömpänä katsoin putkeen ja samalla hetkellä erään palkin takaa
pomppasi toinen punakottarainen ensimmäisen viereen! Tulos: toisesta
linnusta, olipa se nyt kumpi vaan, sain sponden (vastauksena yhteen Piizun
kysymykseen), mutta tosisponde meni niukasti sivu suun!

Noh, kun kerran aloin kirjoitteleen, niin esitänpä näkemykseni muihinkin
kysymyksiin:

- olen kuullut toimittavan siten, että esim. Kempeleen sittispaikalla vuoden
eka yksilön löytäjä saa aina sponden. Jos menet bongaamaan tätä yhtä
ilmoitettua yksilöä, ja löydät paikalta toisen (tai vaikkapa vain yhden,
mutta eri sukupuolta, tms.), sponde napsahtaa taas.

- lähes kaikissa muissa tapauksissa sanoisin, että jos joltain paikalta on
ilmoitettu jokin tietty yksilö, tai yksilöt, olipa se sitten harmaa- tai
nokisorsa, ja olet siitä/niistä tietoinen paikalle mennessäsi, se on
bongattu. Virkkulan kuireista tai Kirkkosalmen harmaasorsista voi sponden
huoletta laskea. Sen nyt sanoo maalaisjärkikin, mutta siksikin, että niistä
kaikista yksilöistä ei ole erikseen ilmoitettu. Hieman kärjistäen voisi
verrata, että yhtälaillahan on tiedossa, että pajulintuja pesii Kirkkosalmen
ympäristössä samoin kuin harmaasorsiakin. Miksi toisesta ei saisi
spondea...?

- tuo poikaskysymys on hieman vaikea. Itse en taitaisi laskea.

Mutta laskitpa mitä pinnoja hyvänsä, ryppyotsaisuus ei mielestäni siihen
kuulu! Pinnojen laskemisen pitää olla kivaa!

Harri
  -----Alkuperäinen viesti-----
  Lähettäjä: pply-admin at lists.oulu.fi
[mailto:pply-admin at lists.oulu.fi]Puolesta Rahko Tiina/Pekka
  Lähetetty: 21. helmikuuta 2006 21:05
  Vastaanottaja: pply
  Aihe: Vs: [Pply] spontaaneiden pinnojen laskeminen


  Iltaa,

  Minusta koko spontaanin pinnan käsite on sen verran epämääräinen ja pöhkö,
että en ole koskaan ynnännyt spontaaneja pinnoja. Auta armias, jos pitäisi
vielä osata "tosispontaanit" erotella...

  - Pekka R.

    -----Alkuperäinen viesti-----
    Lähettäjä: jukka piirainen <jukka.piirainen at gmail.com>
    Vastaanottaja: pply at lists.oulu.fi <pply at lists.oulu.fi>
    Päivä: 21. helmikuuta 2006 18:30
    Aihe: [Pply] spontaaneiden pinnojen laskeminen


    Tervehdys

    Tiputonta helmikuuta viettäessä tulee helposti miettineeksi syntyjä
syviä, esim. pinnojen laskemisen periaatteista. Yritin pähkäillä omia
spontaaneja havaintojani linnuista pply:n alueella, mutta jälleen kerran
törmäsin samaan ongelmaan kuin aina ennenkin eli spontaanin havainnon
määrittelemisen vaikeuteen.

    Kuinka te pply:n listalaiset olette asian ratkaisseet?

    Voiko spontaanin pinnan laskea lajista, jonka tietää pesivän usean
yksilön voimin jollain tietyllä alueella?
    (esim. mustapyrstökuiri - aiemmin kultasirkku -  Liminganlahdella,
Harmaasorsa Kirkkosalmella)

    Voiko spontaanin pinnan laskea harvinaisesta pesimälajista, jonka tietää
kohtuullisella todennäköisyydellä pesivän jollain alueella ja josta sen
sitten "spontaanisti" löytää (esim. sitruunavästäräkki Kempeleessä)

    Voiko spontaaniksi pinnaksi laskea törmäämällä tunnetun (harvinaisen)
pesimäparin poikasiin, joista ei havainnoitsijalla ollut tietoa?
    (esim. sitruunavästäräkki Kempeleessä)

    Voiko spontaanin pinnan laskea lajista, jonka muutonaikaiset
levähdysalueet tai talvehtimisalueet ovat tunnettuja ja suppeita
    (esim. jotkut hanhilajit)

    Voiko spontaanin pinnan laskea lajista, jonka yhtä yksilöä lähtee
bongaamaan, mutta paikalla onkin kaksi. Eihän niistä tiedä, kumpi on se
spontaani yksilö :-)

    ...seuraavaksi sitten tosispontaanin käsitettä pohdiskelemaan

    terv. Jukkap
-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: http://lists.oulu.fi/pipermail/pply/attachments/20060221/bbd9ca3b/attachment.html