Vs: Re: Vs: Re: Re: [Pply] kurvista

Tue Jul 11 12:20:01 EEST 2006

Juu!

Rantakurvi taitaa olla laji, joka häviää maastamme teollisuusympäristöjen 
liiallisen siistimisen johdosta. Viimeisetkin rojurannat vain näteiksi 
puistonurmikoiksi ja tehdasalueet asfaltin peittoon, niin eipä tarvitse 
EU:n enää direktiivilajistaan huolehtia. On muuten rakas kotomaamme ainoa 
Euroopan Unionin jäsenmaa, jonka "säännölliseen" pesimälajistoon 
direktiivikurvi on kuulunut. Latviasta lienee muutama pesintähavainto, 
mutta taitaa kurvit olla sielläkin aika suoria nykyisin.

EU, EU über alles!

T.      Ari R.

Tuomo Jaakkonen <tjaakkon at mail.student.oulu.fi>
Lähettäjä: pply-admin at lists.oulu.fi
11.07.2006 11:51

        Vastaanottaja:pply at lists.oulu.fi
        Kopio: 
        Aihe:   Re: Vs: Re: Re: [Pply] kurvista

Hei,

Mainitsisin tähän ketjuun vielä rantakurvin lajina, jonka sukupuuttovelka
maksetaan hyvin pian. Enää ei ole mitään mahdollisuutta kannan elpymiseen. 
On
minusta käsittämätöntä nyky-Suomessa, että harvinaisen lintulajin, jolla
kuitenkin oli elinvoimainen kanta, annetaan tieten tahtoen kuolla 
sukupuuttoon
ja viranomaiset vain seuraavat sivusta elinympäristöjen häviämistä. 
Luulin,
että joillakin tahoilla on velvollisuus puuttua peliin.

Jos joillakin on kuvitelma, että kurvit voivat hyvin Kemin seudulla, niin
korjattakoon asia - NÄIN EI OLE!

All is lost!
-tuomo

Lainaus Ari Rajasärkkä <ari.rajasarkka at metsa.fi>:

> Hei vielä!
> 
> Muutama kommentti KAPITEELILLA tekstin väliin sijoitettuna:
> 
> T.     Ari R.
> 
> 
> 
> 
> 
> 
> Jouni Pursiainen <pursi at sun3.oulu.fi>
> Lähettäjä: pply-admin at lists.oulu.fi
> 11.07.2006 08:58
> 
> 
>         Vastaanottaja:Timo Karjalainen <karjalainent at dnainternet.net>
>         Kopio:  PPLY-verkko <pply at lists.oulu.fi>
>         Aihe:   Re: Re: [Pply] Pohjansirkuista
> 
> 
> Hei,
> 
> > Olen samaa mieltä, että ympäristö muuttuu ja lajit sen mukana: 
minunkin
> > entisillä retkeilymailla pohjansirkkun, pohjantikan, metson ym. 
sijasta
> > asustaa nykyisin viherpeippo, sepelkyyhky ja tilhi (!!?). 
> 
> Elinympäristöjen muuttuminen vaikuttaa tietenkin lajistoon.  Kuitenkin,
> kultasirkun katoamista en mitenkään osaa kytkeä muutoksiin Suomessa.
> Esimerkiksi Perämeren rannikon pesimäbiotoopit ovat edelleen olemassa
> 
> NIMENOMAAN PERÄMEREN RANNIKON KULTASIRKULLE SOPIVAT BIOTOOPIT OVAT 
NYKYÄÄN 
> KAIKKEA MUUTA KUIN "OLEMASSA". KULTASIRKUN ELINYMPÄRISTÖHÄN ON SYNTYNYT 
> INTENSIIVISEN RANTALAIDUNNUKSEN SEURAUKSENA. RANNOILLA KESÄKAUDET 
> KÄYSKENNELLYT KARJA (LEHMÄT, LAMPAAT, HEVOSET YMS.) ON PITÄNYT HUOLEN 
> SIITÄ, ETTÄ SOPIVAT KOSTEAPOHJAISET PAJUKOT OVAT SÄILYNEET 
PUOLIAVOIMINA. 
> NYT KUN KARJAA EI RANNOILLA ENÄÄ OLE, OVAT PENSAIKOT JOKO KASVANEET 
> TIHEIKSI PAJUKOIKSI TAI RUOVIKOITUNEET PAJUJEN VÄLISTÄ. MYÖSKÄÄN UUTTA 
> AVARAA PENSAIKKOA EI MAANKOHOAMISEN MYÖTÄ SYNNY, KOSKA ILMAN LAIDUNNUSTA 

> KEHITTYVÄ PENSAIKKO ON JO SYNTYESSÄÄN KULTASIRKULLE LIIAN TIHEÄÄ JA/TAI 
> RUNSAAN KORKEAVERSOISEN KASVILLISUUDEN KUTEN JÄRVIRUO'ON VALTAAMAA.
> 
> SE ETTÄ AIEMMIN PARHAINA KULTASIRKKUPAIKKOINA TUNNETTUJA MUUTAMAA 
ALUETTA 
> HOIDETAAN NYKYISIN AKTIIVISESTI LAIDUNTAMALLA TAI NIITTÄMÄLLÄ MM. 
> LIMINGASSA, EI MUUTA MIKSIKÄÄN SITÄ TOSIASIAA, ETTÄ ENNEN NIIN YLEINEN 
> AVONAINEN RANTAPENSAIKKO ON VÄHENTYNYT LÄHES OLEMATTOMIIN KOKO PERÄMEREN 

> RANNIKOLTA PUHUMATTAKAAN SISÄMAASTA. KULTASIRKULLE SOPIVAN 
ELINYMPÄRISTÖN 
> MÄÄRÄ ON TODELLAKIN VÄHENTYNYT NIIN PALJON, ETTÄ NUO PARI HASSUA 
> HOITOKOHDETTA ENTISILLÄ KUSI-HOTSPOTEILLA EIVÄT MITENKÄÄN PYSTY 
> YLLÄPITÄMÄÄN ELÄVÄÄ KULTASIRKKUPOPULAATIOTA.
> 
> UHANALAISEKOLOGIEN KÄYTTÄMÄ TERMI SUKUPUUTTOVELKA KUVAA ERITTÄIN HYVIN 
> KULTASIRKUN KOHTALOA SUOMESSA. SOPIVAN ELINYMPÄRISTÖN VÄHENEMINEN ALLE 
> TIETYN (LAJIKOHTAISEN) KYNNYSARVON AIHEUTTAA SEN, ETTÄ LAJI VOI 
SINNITELLÄ 
> SIELLÄ TÄÄLLÄ VIELÄ PITKÄÄNKIN, VAIKKA TODELLISUUDESSA SE ON JO TUOMITTU 

> HÄVIÄMÄÄN. KULTASIRKUN KOHDALLA TÄMÄ VELKA ON NYT MAKSETTU, KUN 
> SIRKKURESSU ON JO KUOLLUT MAASTAMME SUKUPUUTTOON. MONEN MUUN 
(LINTU)LAJIN 
> KOHDALLA VELKA ON VIELÄ MAKSAMATTA. ASIA VOIDAAN HOITAA KAHDELLA 
TAVALLA: 
> 1) MAKSETAAN VELKA ANTAMALLA LAJIN KUOLLA SUKUPUUTTOON, TAI 2) LISÄTÄÄN 
> REIPPAASTI SOPIVAN ELINYMPÄISTÖN MÄÄRÄÄ, JOLLOIN VOI OLLA MAHDOLLISTA, 
> ETTÄ LAJIN KANTA SÄILYY ELINKELPOISENA NÄILLÄKIN RAUKOILLA RAJOILLA.
> 
> ja ainakin osa tuntemistani Pohjois-Karjalan kultasirkkupaikoista on yhä 

> kunnossa.
> Saattaa olla, että pohjasirkulle ideaaleimmat suonereunabiotoopit ovat
> vähentyneet, mutta eivät niin paljoa, että lajin sangen dramaattinen
> väheneminen selittyisi. Pohjansirkku tosiaankin oli yksi runsaimpia 
> lintuja
> minunkin aloitellessa harrastustani ammoin. Osittain tämä ilmeisesti 
> perustui
> siihen, että erityisempia biotooppivaatimuksia ei ollut: kunhan vain oli 

> kosteaa ja suhteellisen matalakasvuista (nuorta) metsää tai pöheikköä
> saatavilla. Varsinkin täällä PPLY-alueella on aivan hirvittävän laajoja,
> pohjasirkulle sopivia, suonreuna-alueita. Olen joskus lentokoneesta 
Oulua
> lähestyttäessä hämmästellyt miten paljon hyviä soita vieläkin on 
jäljellä.
> Täällä Oulun seudullakin minulle ehti muodostua tuntuma joihinkin 
> paikkoihin,
> joissa kuuli keväällä pohjansirkun: paikat eivät ole muuttuneet, mutta
> pohjasirkut ovat kadonneet.
> 
> POHJANSIRKUN TÄRKEINTÄ ELINYMPÄRISTÖÄ OVAT ENNENKAIKKEA LUONNONTILAISET 
> KORVET JA ISOJEN SUOYHDISTYMIEN, AAPA- JA KEIDASSOIDEN REUNAOSAT. 
> LENTOKONEESTA KATSOTTUNA NÄYTTÄÄ HELPOSTIKIN SILTÄ, ETTÄ ETENKIN 
> POHJOIS-POHJANMAALLA YHÄ OLISI PALJON SUOLUONTOA JÄLJELLÄ. TÄMÄ PITÄÄ 
> VALITETTAVASTI PAIKAANSA VAIN OSITTAIN. KOKONAAN LUONNONTILAISINA 
> SÄILYNEITÄ SUOEKOSYSTEEMEJÄ ON KUITENKIN JÄLJELLÄ ENÄÄ SUORASTAAN 
> KÄSITTÄMÄTTÖMÄN VÄHÄN. USEIMMAT SOIDENSUOJELUALUEETKIN RAJAUTUVAT 
> OJIKKOIHIN, MIKÄ TARKOITTAA SITÄ, ETTÄ LUONNONTILAISEN SUOYHDISTYMÄN 
> REUNAOSAT - JUURI NE POHJANSIRKUN TÄRKEIMMÄT ELINYMPÄRISTÖT - OVAT 
> TUHOUTUNEET.
> 
> TOKI POHJANSIRKKUJA SINNITELEE YHÄ JONKIN VERRAN MARGINAALISILLA 
> ELINPAIKOILLA JA NÄENNÄISESTI MUUTTUMATTOMINA SÄILYNEILLÄ UPEILLA 
> KORPIALUEILLA KUTEN ULVINSALON LUONNONPUISTOSSA. KOKONAISUUTENA 
> POHJANSIRKUN OPTIMIELINYMPÄRISTÖN MÄÄRÄ ON KUTENKIN KÄYNYT NIIN VÄHIIN, 
> ETTÄ KANNANROMAHDUS NÄKYY JOPA TUOLLA ULVINSALON LUONNONPUISTOSSAKIN. 
> JONKINLAINEN SUKUPUTTOVELKAAN JOUTUMISEN KYNNYSARVO ON SITEN 
POHJANSIRKUN 
> SUHTEENKIN JO YLITETTY, KOSKA PARHAILLA HOTSPOTEILLAKIN KANTA ON 
HIIPUNUT 
> ÄÄRIMMÄISEN PIENEKSI. TÄLLÄ MENOLLA POHJANSIRKUN LOPULLISTA SUKUPUUTTOA 
EI 
> TARVINNE VUOSIKYMMENTÄ PIDEMPÄÄ AIKAA ENÄÄ ODOTELLA. PALATAAN ASIAAN 
> VUONNA 2016....
> 
> Itse asiassa minusta on yllättävää se, että pikkusirkut eivät näytä 
> vähentyneen.
> Pikkusirkun olen mieltänyt suhteellisen vaativaksi lajiksi, mitä
> pesimäbiotooppiin tulee.
> 
> TOSIASIASSA PIKKUSIRKKUKIN ON VÄHENTYNYT SUOMESSA VUODEN 1990 JÄLKEEN. 
> ASIASTA LÖYTYY FAKTAA ESIM. SEURAAVASTA NETTILINKISTÄ:
> 
> http://www.birdlife.org/datazone/species/BirdsInEuropeII/BiE2004Sp8950.pdf
> 
> AIEMMEIN TAPAHTUNEEN RUNSASTUMISEN JÄLKEEN PIKKUSIRKKU ON SIIS TAANTUNUT 

> UUDESTAAN, MUTTA LAJI LIENEE NYKYISIN KUITENKIN YLEISEMPI KUIN MUUTAMA 
> VUOSIKYMMEN SITTEN. PIKKUSIRKULLE SOPIVAN BIOTOOPIN MÄÄRÄSSÄ TUSKIN ON 
> SUOMESSA TAPAHTUNUT MERKITTÄVÄÄ VÄHENEMISTÄ. LAJIHAN VIIHTYY MITÄ 
> MAINIOIMMIN ESIM. RUNSAASTI VAIVAISKOIVUA KASVAVILLA RÄMEOJIKOILLA. 
VASTA 
> SIINÄ VAIHEESSA, KUN NÄMÄ VIHELIÄISET VITELIKOT ALKAVAT OLLA 
> TURVEKANGASVAIHEESSA ELI NÄYTTÄÄ ENEMMÄN PERINTEISELTÄ HOIDETULTA 
> TALOUSMETSÄLTÄ, ALKAVAT NE MUUTTUA PIKKUSIRKULLEKIN SOPIMATTOMIKSI.
> 
> Sitä en sitten osaa sanoa, minkä värisiä ihmisiä pitäisi syyttää. 
> Venäjällä on
> tapahtunut isoja muutoksia viime aikoina, mutta varmaan myös kauempana
> kaakossa. Meillä on omat vastuumme täällä Suomessa ja meidän on turha 
> syyttää
> muita, jos vaikkapa metsoilla tai kanahaukoilla menee huonosti. 
Toisaalta
> meidän on turha syyttää itseämme silloin kun syy on muualla. 
> Tunturikiurutkin
> katosivat ilman, että pohjoisen tuntureilla muuuttui yhtään mikään.
> 
> POHJOISILLE TUNTURILALUEILLE ON VIIME VUOSIKYMMNEINÄ ILMESTYNYT KÄVELEVÄ 

> EKOKATASTROFI NIMELTÄ YLISUURET POROMÄÄRÄT. KAIKKI MAASSA TAVATTAVA 
> MUKAANLUKIEN TUNTURIKIURUN PESÄT TULEE KOPAROIN TALLOTUKSI.
> 
> MONEN MUUN ENNEN NIIN YLEISEN LINTULAJIN HÄVIÄMISESTÄ VOISIN LUENNOIDA 
> PITKÄÄNKIN, MUTTA JÄÄKÖÖN JOHONKIN TOISEEN YHTEYTEEN. MAINITSENPA 
> KUITENKIN SUOKUKON (LÄHES) TÄYDELLISEN KATOAMISEN POHJOISILTA SOILTAKIN. 

> MIKÄ LIE SYYNÄ SIIHENKIN. MEILLÄ ITSELLÄHÄN SIIHEN EI VOI OLLA OSAA EIKÄ 

> ARPAA.....
> 
> >Retkeilyalueeni
> > eivät siis ole muuttuneet, mutta ympäristö on muuttunut ja lajisto on
> > vaihtunut toiseen metsäautoteiden rakentamisen jälkeen (siis metsä 
> häipyi
> > teiden mukana). Viherpeippoa ja sepelkyyhkyä ei ennen koskaan tavannut
> > metsäalueilla.
> 
> Tällaista tapahtuu ja muistan takavuosilta itsekin turhautuneeni, kun 
> vaikkapa
> eräät vuosien mittaan tutuksi tulleet kuhankeittäjäbiotoopit katosivat
> rakentamisen alta.
> 
> Minulle on sattunut silmään ja korvaa pikkuvarpusen sangen vahva 
> runsastuminen.
> Tätä kesänä tietenkin kotini kulmilla pesinyt pikkuvarpuspari vaikuttaa
> osittain asiaan, mutta pikkuvarpuspoikueeseen ole törmännyt muuallakin. 
> Itse
> asiassa, jopa hiukan ihmettelin kun viikonloppuna eräässä isohkossa
> varpusporukassa EI ollut yhtään pikkuvarpusta. Pystyn jo kuvittelemaan
> tilanteen, että pikkuvarpunen ohittaa runsaudessa varpusen.
> 
> Jouni
> 
> _______________________________________________
> Pply mailing list
> Pply at lists.oulu.fi
> http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply
> 
> 
> 
> _______________________________________________
> Pply mailing list
> Pply at lists.oulu.fi
> http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply
> 

_______________________________________________
Pply mailing list
Pply at lists.oulu.fi
http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply