Vs: [Pply] Vieläkin pohjansirkusta ym.

[Ari Rajasärkkä]

Hei!

Ekaa atlaskirjaa ei juuri nyt ole käsiin saatavissa, joten en pysty 
tarkistamaan, kenen väittämiä pohjansirkusta nuo ao. kirjaan liittyvät 
viittaukset ovat. Tuo toisen atlaskirjan pohjansirkun ydinalueeseen 
liityttyvä väittämä on kirjan viitteen mukaan peräisin ensimmäisesta 
atlaksesta! Myös ojituksen vaikutusten väheksynnän kohdalla viitataan 
tuohon samaan opukseen sekä Väisäsen & Rauhalan vuonna 1983 Annales 
Zoolologici Fennicassa ilmestyneeseen artikkeliin "Succession of land bird 
communities on large areas of peatland drained for forestry".

Lisäksi 2. atlaskirjassa kerrotaan pohjansirkun elinpaikkavaatimuksista 
seuraavaa: "Tyypillisiä pesimäympäristöjä ovat rämeet, kuusikkokorvet, 
avosoiden rääseikkölaiteet ja soistuneet rantametsät, kunhan 
aluskasvillisuus ja puusto ovat sopivan matalia ja aukkoisia". Ao. 
kohdassa viitataan Haapasen julkaisuun vuodelta 1966 ja Kalelan julkaisuun 
vuodelta 1938 sekä - yllätys, yllätys - ekaan atlakseen.

Ihan tuoreita eivät nuo käsitykset pohjansirkusta siis ole. Oma 
kokemukseni lajista perustuu liki 30 vuoden aikana tehtyihin muutaman 
tuhannen km:n pituisiin linjalaskentoihin koko Suomen suojelualueverkon 
laajuudessa sekä laskentoihin mm. Vienan Karjalan vanhoissa metsissä. 
Uskallan olla toista mieltä siitä, miten soiden ojitukset vaikuttavat 
pohjansirkun kantaan maassamme, vaikka varsinaista tutkimustietoa minulla 
ei asiasta ainakaan julkaistussa muodossa olekaan.


T.     Ari R.








"Timo Karjalainen" <karjalainent at dnainternet.net>
Lähettäjä: pply-admin at lists.oulu.fi
12.07.2006 12:25

 
        Vastaanottaja:<pply at lists.oulu.fi>
        Kopio: 
        Aihe:   [Pply] Vieläkin pohjansirkusta ym.


No niin!
 
Vieläkin muutama kommentti pohjansirkku ja muuhun keskusteluun.
 
"Sopivan biotooppikuvion ei tarvitse olla laaja, jo muutaman aarin 
kosteampi kangasmetsäpainanne saattaa riittää."
"Pohjansirkku ei näytä kärsivän suo-ojituksista. Ojikoilla lajin 
pesimämenestys ja pesimäkautinen poikastuotto ovat keskimäärin yhtä hyviä 
kuin luonnontilaisilla biotoopeilla. Pesimämaastoksi kelpaamattomien 
avoimempien soiden ojitusten seurauksena syntyy pohjansirkulle soveliaita 
sekapuustoisia (lehtipuuvesaikkoa) ojikkobiotooppeja."
Yllä olevat lainaukset ovat ensinmäisestä atlaskirjasta.
 
"Ydinalueillaan Oulun-Kainuun seudulla ja Itä-Suomessa lajin 
ympäristövaatimukset ovat väljemmät, ja parit voivat tyytyä esimerkiksi 
muutaman aarin vettyneeseen kangasmetsäpainanteeseen tai hakkuualueen 
kosteapohjaiseen havupuutaimikkoon."
" Laji ei näytä kärsivän soiden ojituksista, vaan ehkä pikemminkin hyötyy 
niistä. Vuosikymmenien mittaisten nousu- ja laskukausien syyt saattavat 
löytyä pohjansirkun kaukaisilta talvehtimisalueilta Keski- ja Itä-Aasiasta 
tai ne voivat johtua itärajan takaisilla pesimäseuduilta tapahtuneista 
muutoksista."
Nämä lainaukset taas ovat toisen atlaksen kirjasta.
 
Johtopäätöksenä ylläolevista voisi päätellä, että parasta pohjansirkun 
hoitoa olisi ojittaa kaikki loput suot niin pohjansirkku pelastuu! Voisi 
sekin homma mennä munilleen, kun ne talvehtimisalueilla tai lajin muilla 
pesimäalueilla kuitenkin pilaisivat koko hoito-operaation...
 
Rantakurvista ja "hoidetusta" sekä hoitamattomasta (pusikoituneesta) 
ympäristöstä: kurvin lisäksi myös karikukko on vähentynyt/häipynyt ainakin 
mantereen rannoilta. 
Tämä ylenpalttinen hoito näkyy myös muualla törmäpääskykantojen 
hiipumisena ainakin paikallisesti. Ei löydy enään kunnostamattomia 
sorakuoppia, muuta kuin työn aikana ja siinähän pääskyille käy köpelösti. 
Voisi varmaan maanottolupien käsittelyn yhteydessä tehdä asialle jotain? 
Maa-ainesten ottosuunnitelmahan sisältää myös maisemointisuunnitelman. 
Joku törmä vain jätettäisiin "kunnostamatta". Kyllä se luonto ne 
muutamassa vuodessa muotoilee ja pääskyille olisi siksi aikaa 
pesimäpaikkoja; uusia monttujahan syntyy kaiken aikaa lisää. Eikä 
toimenpide maksaisi mitään.
 
terveisin Timo K