[Pply] Vs: kommentti pohjansirkkukeskusteluun

[Teppo Mutanen]

TErve

Enpä ole yhtään pohjansirkkua tälle kesälle nähnyt. Väisäsen jutussa pohjansirkun romahdus on laskennoinkin todistettu.

Toinen laji, josta ei tälle kesälle ole tullut vielä yhtään havaintoa itselleni, on keltavästäräkki!
Myös tämän lajin osalta Väisäsen diagrammit osoittavat samaa. Johonkin on laji kadonnut. Mutta mitkä ovat syyt tämän lajin katoamiseen?

TeppoM.

Ari Rajasärkkä kirjoitti 14.07.2006 kello 09:30:
> Terve Markku (ja PPLY-verkkokin)!
> 
> Lähetän ansiokkaan selvityksesi PPLY:n listalle muutaman oman 
> lisäkommenttini kera:
> 
> Ensinnäkin 25 vuotta sitten kaavilaiset korpi- ja rämeojikot olivat 
> varmastikin hyvin erilaisia kuin mitä ne nykyään ovat. Pohjansirkulle 
> alunperin kelvolliset metsänkasvatuksen kannalta ojituskelpoiset
>  korvet ja 
> rämeet olivat tuolloin vasta "hiukan aiemmin" ojitettuja ja siten 
> korkeintaan muuttuma- tai luultavimmin vielä peräti ojikkovaiheessa. 
> Silloin ne ovat varmasti olleetkin kelvollisia pohjansirkkuympäristöjä. 
> Nykyään ne ovat lähes varmasti jo turvekankaita eikä alkuperäisestä 
> suoluonnosta ole näillä paikoilla enää juuri mitään havaittavissa. 
> Todennäköisesti paikoilla on myös tehty taimikonhoitotöitä,
>  väljennyksiä, 
> ehkäpä peräti päätehakkuita ja ainakin täydennysojituksia. Enää ne
>  tuskin 
> täyttävät pohjansirkun elinpaikkavaatimuksia kovinkaan hyvin.
> 
> Luonnontilaistakin pohjansirkun elinympäristöä toki vielä maastamme 
> löytyy, mutta sitä on enää huomattavan vähän jäljellä. Kaisu Aapalan 
> vuonna 2001 ilmestyneessä korpien suojelutilannetta selvittävässä
>  Suomen 
> ympäristö -sarjassa ilmestyneessä julkaisussa todetaan seuravaa:
> 
> "Korpia esiintyy koko maassa, mutta niiden suhteellinen osuus 
> suopinta-alasta on selvästi suurempi Etelä-Suomessa kuin
>  Pohjois-Suomessa. 
> Koko maassa on VMI8:ssa (= valtakunnan metsien 8. inventointi)
>  luokiteltu 
> korviksi 2,3 milj. ha, joka on 26 % suoksi luokitellusta pinta-alasta. 
> Korviksi luokitelluista soista on ojiettu koko maassa 34 %. 
> Keidassuovyöhykkellä ojoitusprosentti on 78 % ja vielä Pohjanmaan 
> aapasuovyöhykkeelläkin 72 %."
> 
> Korpien suojelutilanteesta samassa raportissa kerrotaan tällaista:
> 
> " Suojeltuja korpia on VMI8:n mukaan koko maassa 115 800 ha, joka on
>  5 % 
> korpien koko pinta-alasta. Keidassuovyöhykkeellä alle prosentti
>  korvista 
> on suojeltu, Pohjanmaan aapasuovyöhykkeellä 4 %, Metsä-Lapissa 37 % ja 
> Tunturi-Lapissa 11 %. Keidassuovyöhykkeen suojelluista korvista lähes 
> puolet on ojitettu."
> 
> Eli pohjansirkun optimielinympäristön tilanne Suomessa on nykyään
>  todella 
> kehno. Enimmäkseen Suomessa pidetään suurta melua metsien suojelu- tai 
> oikeastaan suojelemattomuustilanteesta. Korpien suhteen tilanne on
>  nykyään 
> vielä huonompi kuin kangasmetsien. Kun pohjansirkun suomalaisen 
> elinympäristön hot-spotit on käytännössä tuhottu, täytyy sen vaikuttaa 
> maan kokonaiskantaan ja pidemmän päälle myös lajin tulevaisuuteen 
> maassamme, koska pohjansirkku joutuu nyky-Suomessa tyytymään huonompaan 
> elinympäristöön, mitä vielä muutama vusoikymmen sitten. Miljardit 
> kiinalaiset eivät mitenkään omalta osaltaan helpota pohjansirkun
>  ahdinkoa.
> 
> Tuskin pohjansirkun romahduksen syyt ovat pelkästään oman maamme
>  rajojen 
> sisällä, mutta toisaalta ei kaikkea vastuuta voi sysätä 
> kaakkoisaasialaisten niskoillekkaan. Kuten niin monessa asiassa usen
>  on, 
> ei pohjansirkun tai edes kultasirkun ahdingolle löydy yhtä ainoaa 
> selittävää tekijää, vaan kaikki huonoon suuntaan vaikuttavat osatekijät 
> yhdessä taittavat vahvankin kamelin selän.
> 
> T.       Ari R.
> 
> 
> PS.    Eilen kolahati postilaatikkoon uusi Linnut-vuosikirja, jossa on 
> erinomaisen hyviä käppyröitä Risto A. Väisäsen mainiossa maalintujen 
> kannanmuutoksia käsittelevässä jutussa. Kannattaa tutustua!
> 
> 
> 
> 
> 
> 
> 
> 
> "Markku Ukkonen" <markku.ukkonen at elisanet.fi>
> 13.07.2006 21:22
> 
>  
>         Vastaanottaja:<ari.rajasarkka at metsa.fi>
>         Kopio: 
>         Aihe:   kommentti pohjansirkkukeskusteluun
> 
> 
> Moi Ari
> 
> Joutessani luin PPLY:n havaintosivuja ja silmiini sattui
>  mielenkiintoinen 
> keskustelu pohjansirkusta/kultasirkusta. Laitanpa lusikkaani
>  soppaan, kun 
> tunnen erityistä lukkarin rakkautta pohjansirkkua kohtaan - teinhän
>  oman 
> graduni lajin pesimäbiologiasta neljännesvuosisata sitten. Voinet
>  välittää 
> 
> viestini PPLY-verkkoon, kun en itse ole verkon asiakas. Muutkin 
> keskustelijat voivat olla kiinnostuneita viestistä.
> 
> Ne tiedot ensimmäisessä ja toisessa atlaskirjassa pohjautuvat melko
>  lailla 
> 
> tuohon tutkimukseeni 1970-80-lukujen taitteessa Pohjois-Savon
>  itäosassa. 
> Ekaan atlaskirjaan väsäsin itse pohjansirkkutekstin. Aineistoni oli 72 
> tarkasti läpi pesinnän seurattua pesää ja kasvillisuusanalyysit tein 
> yhteensä 108 pesältä/maastopoikasreviiriltä. Oma tutkimukseni on
>  edelleen 
> julkaisematta julkaisufoorumeilla!
> 
> Pohjansirkun tiheys oli kolmena tutkimuskesänäni metsävaltaisella ja 
> pienten 
> suolämpäreiden pirstomalla tutkimusalueella vuosittain 3.0-3.4 
> paria/neliökilsa. Yksi osa selvitystäni oli verrata lajin
>  pesimämenestystä 
> 
> luonnontilaisten ja muutettujen (ojitettujen) biotooppien välillä.
> 
> Lyhyesti, näin se meni. Luonnontilaisilla biotoopeilla pesineet parit 
> tuottivat Mayfieldin menetelmällä laskettuna keskimäärin 4.6 
> maastopoikasta/pari/pesimäkausi ja muutetuilla vastaavasti 4.9 
> mp/pari/kausi 
> (oletin, että toisten pesintöjen/uusintojen osuuksissa ei ollut eroja 
> biotooppien välillä). Ensimmäisen pesyeen ja toisen 
> pesyeen/uusintapesyeiden 
> maastopoikastuoton osalla ei ollut oleellisia eroja biotooppien
>  välillä. 
> Jos 
> poistetaan predaation vaikutus (mikä kuvastanee biotooppien välistä
>  eroa 
> lajin ravintoympäristöinä), onnistuneiden pesintöjen (tässä ei siis
>  voida 
> käyttää Mayfieldiä) luvut olivat 4.6 mp/pari/pesimäkausi
>  luonnontilaisilla 
> 
> ja 4.3 mp/pari/pesimäkausi muutetuilla biotoopeilla. Reviirialueen 
> luonnontilaisuudella ei siis tuntunut olevan kummempaa vaikutusta 
> maastopoikastuottoon. Pesästälähdön jälkeistä tilannetta biotooppien 
> välillä 
> en pystynyt selvittämään.
> 
> Pohjansirkut "käyttäytyivät" biotooppien valinnan suhteen 
> tutkimusalueellani 
> aivan kuten pesimätulokset vihjasivat. Kun reviirien (n = 144) 
> biotooppijakauma suhteutettiin tutkimusalueeni biotooppijakaumaan, 
> reviiritiheydet olivat (paria/neliökilsa): pensaikot, taimikot, 
> kangasmetsät 
> 0.6, luonnontilaiset korvet 23.6, muutetut (ojitetut) korvet 22.7, 
> luonnontilaiset rämeet 25.0 ja muutetut (ojikot/turvekankaat) rämeet
>  22.7. 
> 
> Ei siis eroja näiden ympäristöjen optimaalisuudessa tai 
> suboptimaalisuudessa 
> pesimäympäristöinä tälläkään tavoin tarkasteltuna.
> 
> Tuolla mainitsemallani tutkimusalueellani pohjansirkku tuntuu
>  vähentyneen 
> kovasti, vaikka noiden tutkimusvuosien jälkeen en ole alueella 
> liikuskellut 
> muutoin kuin laskemalla siellä vuosittain yhden linjalaskentareittini. 
> Täytyisi vissiin ottaa joskus enemmän aikaa ja kiertää kerran vielä
>  kaikki 
> 
> nuo muinaiset posimestat. Sama tilanne myös muualla täällä 
> Pohjois-Savossa; 
> esim. kahtena edelliskesänä kierrellessäni keltaväiskien perässä
>  reilusti 
> toistakymmentä päivää kumpanakin kesänä Tiilikkajärven kansallispuiston 
> aluetta, jossa luonnontilaisia soita pohjansirkuillekin sentään piisaa 
> roppakaupalla ja jossa pohjansirkkuja ennen tapasi, törmäsin lajiin
>  vain 
> muutamia kertoja.
> 
> Itse minun on omien selvitysteni pohjalta vaikea uskoa, että nykyinen 
> pohjansirkun alho Suomessa olisi seurausta sopivien pesimäympäristöjen 
> puutteesta tai siitä, että ojitetut suot olisivat lajin kannalta
>  jotenkin 
> suboptimaalinen pesimäympäristö. Pohjansirkut ovat tykönämme pienen
>  osan 
> vuodesta ja suurimman osan ajasta ne koikkelehtivat kaakkoisilla 
> talvehtimisalueillaan, jossa lajin edustajat oleskelevat erilaisilla 
> kosteikoilla ja myös "pilvin pimein" kulttuuriympäristöissä (esim. 
> riisipellot ja vastaavat) ja jossa ihmisten määrä on mitä on. Kyllä
>  minä 
> kuvittelen pohjansirkun talven aika kurjaksi siellä satojen miljoonien 
> kiinalaisten ym. etelä- ja kaakkoisaasialaisten keskellä, jossa kaikki 
> ympäristöt ovat kemiallisen ja muun sorttisen jyrän alla ihmisten 
> toimesta. 
> Arvelen, että ihmisten suora ja välillinen rasite kaikkia trooppisia 
> talvehtijoitamme kohtaan on lisääntynyt dramaattisesti viime aikoina jo 
> väestönkasvunkin ja sen seurannaisvaikutusten sekä 
> teollistumis-/modernisoitumiskehityksen seurauksena. Useimmilla 
> eurooppalaisilla sirkuilla harmaasirkusta alkaen nimenomaan
>  talviaikaisten 
> 
> ympäristöjen, ei niinkään pesimäaikaisten ympäristöjen muutokset on 
> todettu 
> kriittisiksi pesimäkantojen vähentymisiä analysoitaessa. 
> Pohjansirkkukohtaloa taitavat kokea tällä hetkellä esim. punavarpunen 
> kaakkoismuuttajana ja metsäkirvinen Afrikka-muuttajana (joiden 
> pesimympäristöt eivät takuulla ole vähentyneet tai kehnontuneet 
> kotomaassamme, mutta lajit ovat silti olleet kotvan aikaa 
> kannankehityksensä 
> alamäessä). Epäilenpä, että myös kultasirkun kohtalo on sidoksissa 
> talvehtimisalueiden olosuhteissa tapahtuneisiin ihmisperäisiin
>  muutoksiin.
> 
> terv. Markku Ukkonen 
> 
> 
>