[Pply] Vanhat linnunnimet, PITKÄ

[William Velmala]

Tässäpä ratkaisut päivällä esittämääni visaan. Kiitos vastaajille, ainoana
kaikki oikein sai Kari Rannikko. Kakkoseksi tuli Juha Sjöholm, jolla vain
yksi väärin.

Tieteelliset nimet:

1. Nyctala tengmalmi
Oikea vastaus: helmipöllö, kaikilla oikein. Englanniksi laji on Tengmalm's
Owl...

2. Harelda hiemalis
Oikea vastaus: alli. Telkkä taas on kirjassa Clangula glaucion.
Muita veikkauksia: räystäspääsky.

3. Ruticilla titys
Oikea vastaus: mustaleppälintu, tai kuten kirjassa lukee: "Musta
leppälintu". Ruticillahan viittaa punaiseen pyrstöön.
Muita veikkauksia: punarinta, leppälintu.

4. Budytes flavus
Oikea vastaus: keltavästäräkki. Västäräkki, kirjassa "Valkea västäräkki",
oli jo tuolloin Motacilla alba.
Muita veikkauksia: keltasirkku, västäräkki.

5. Tringa subarcuata
Oikea vastaus: kuovisirri, tosin kirjassa "Pitkänokka-sirriäinen".
Tringa-sukuun kuuluvat kirjan mukaan kaikki tavalliset sirrimme, eli
nykyiset Calidrikset. Poikkeuksena vain pulmussirri, joka kirjassa on
nimellä "Hietasirriäinen" Calidris arenaria.
Muita veikkauksia: isokuovi, lapinsirri, pikkukuovi, valkoviklo.

6. Syrnium lapponicum
Oikea vastaus: lapinpöllö, tai "Lapin pöllö". Syrnium, eli "Kissapöllön
suku". Kaikki nykyiset Strixit olivat siis Syrniumeja. "Kissapöllö" oli
lehtopöllön nimi.
Muita veikkauksia: punakuiri, hiiripöllö.

7. Totanus fuscus
Oikea vastaus: mustaviklo. Kirjassa tämän lajin kohdalla lukee "Musta
vikla". Sukuun Totanus kuuluivat mm. "Harmaajalka-vikla" eli metsäviklo,
"Punajalka-vikla" Totanus totanus, liro sekä "Valkea-vikla" Totanus
littoralis eli nykyinen valkoviklo.
Muita veikkauksia: mustalintu, punajalkaviklo.

8. Spatula clypeata
Oikea vastaus: lapasorsa, tai kuten kirjassa, "Lörppösorsa". Kaikilla
oikein. Ainakin Etelä-Suomen lintuharrastajapiireissä lapasorsasta
käytetään vieläkin lempinimeä "spatula".

9. Erithacus philomela
Oikea vastaus: satakieli. Ja punarinta on kirjassa "Punarinta-satakieli"
Erithacus rubecula. Ja laulurastaan tieteellinen nimi on vielä tässä
vaiheessa Turdus musicus.
Muita veikkauksia: laulurastas, punarinta.

10. Anas boschas
Oikea vastaus: sinisorsa. Senkin ovat menneet muuttamaan... Haapana taas
kuului Mareca-sukuun ja jouhi- ja harmaasorsan sukunimi oli Dafila.
Lajinimet näillä ovat kirjassa kuten nykyisin.
Muita veikkauksia: tavi.


Suomenkieliset nimet:

1. musta tuonenkurki
Oikea vastaus: mustahaikara. Ja kattohaikara luonnollisesti "Valkea
tuonenkurki", nimitys on peräisin Viron kielestä.
Muita veikkauksia: mustaviklo.

2. harmaa rantakuovi
Oikea vastaus: rantakurvi. Kirjassa tiet. nimi Terekia cinerea.
Muita veikkauksia: valkoviklo, isokuovi.

3. herna
Oikea vastaus: uivelo.
Muita veikkauksia: kivitasku.

4. suippopyrstöinen räiskä
Oikea vastaus: merikihu. Serkkuinansa tietysti "Leveäpyrstöinen räiskä",
"Tunturiräiskä" ja "Iso räiskä".
Muita veikkauksia: tunturikihu.

5. luotolainen
Oikea vastaus: karikukko. Luotolainen olisi mielestäni parempi nimi kuin
karikukko!
Muita veikkauksia: riskilä, luotokirvinen.

6. kuusanka
Oikea vastaus: kuukkeli. Muuten varislinnut ovat kirjassa jo kuta kuinkin
nykyisessä muodossaan. Nokivaris on tosin "Mustavaris" ja mustavaris on
"Peltovaris".

7. leveänokkainen tiivi
Oikea vastaus: jänkäsirriäinen. Tieteellinen nimi kirjassa on Limicola
pygmaea.
Muita veikkauksia: harmaasieppo, lapasorsa.

8. rosorastas
Oikea vastaus: kulorastas, kaikki tiesivät/arvasivat. Kirjasta: "Oleksii
havu- tai sekametsissä. On jokseenkin taitava laulaja, mutta helposti
tuntee linnun särisevästä varoitusäänestä."

9. pormestari
Oikea vastaus: isolokki. Tieteelliseltä nimeltään kirjan mukaan Larus
glaucus. Pienempi serkkunsa "Grönlannin lokki" on Larus leucopterus.
Muita veikkauksia: naakka, meriharakka.

10. virtakerttu
Oikea vastaus: viitasirkkalintu. Ruotsiksi flodsångare, eli virtakerttu,
vielä nykyäänkin. Pensassirkkalintu on kirjassa "Sirkkakerttu".
Muita veikkauksia: koskikara, ruokokerttunen, virtavästäräkki.

Tämän kirjan aikoihin pääskyt eivät enää talvehtineet pohjamudissa, mutta
paljon kaikkea uutta, tai siis vanhaa, voi nykyharrastaja siitä oppia.
Alla esimerkkejä sadan vuoden takaisista määritystuntomerkeistä ynnä
muista.

Tilhi: "Jalat kilpinilkkaiset."
Pääskyset: "Nilkka levyselkäinen."
Hirundo daurica: "Lajin oikea kotimaa on Itä-Aasia Altai vuoristosta
Kiinaan ja Tibetiin".
Sininärhi: "Poikalintu on kaikinpuolin harmaampi."
Käärmekotka: "Ainoastaan kerran eksynyt alueellemme. Sen ampui ratamestari
Närvinen Perkjärven aseman lähellä Karjalan kannaksella noin kymmenkunta
vuotta sitten ja säilytetään se nyt täytettynä yliopistomme kokoelmissa."
Kalasääski: "Keksittyään paikalla olevan kalan, esim. ison hauen, lekuttaa
se ensin yhdessä kohden pyrstö leveänä melkein samoin kuin tornihaukka
[tuulihaukka] ja pudottaikse viimein suoraa päätä veteen kuin raskas
kivi... ...Sattuupa joskus, että kala, johon lintu on kyntensä iskenyt, on
liian iso, jolloin se yhdessä kalan kanssa on kuoleman oma."
Strix-suvun pöllöt: "Korva-aukot melkein pääkallon korkuiset."
Kanalinnut: "Tetraonidae-heimon linnut voivat monella tavalla sekaantua
toisiinsa muodostaen sekasikiöitä."
Karikukko: "Takavarvas pieni mutta täydellinen."
Isosirri: "Nokka tuskin nilkkaa pitempi, sen selkäharju keskikohdalta
kaitaisin, taaksepäin liereä ja kärkeenpäin litteäselkäinen; nilkka
keskivarvasta pitempi."
Kaulushaikara: "Iltahämärässä ja yöllä se lähtee liikkeelle ja silloin
kuuluu, etenkin keväällä, koiraslinnun voimakas ääni 'ni prumb, y prumb, y
prump' ikäänkuin tyhjään tynnyriin huutaisi."

Tällaisen vanhan aarteen pariin on helppoa, ja hauskaa, uppoutua.
Vanhastakin oppii uutta. Esimerkiksi turkinkyyhkyä tai kanadanhanhea ei
kirjassa mainita ollenkaan. Harmaahaikara "on ainoastaan muutamia kertoja
eksynyt Etelä-Suomeen". Vaikka yllä listatut esimerkit saattavat osin
vaikuttaa koomisilta, on kirjaa lukiessa monin paikoin ihmeteltävä sitä,
miten paljon linnuista tuohon aikaan, sata vuotta sitten, itse asiassa jo
tiedettiin.

Mutta mutta, kaipa sitä on silti jätettävä kirjojen luku ensi talvelle ja
alettava suunnitella linturetkeä. Jospa jo kohta tulisi vastaan kevään
ensimmäinen Metsäkyyhkynen, peltoleivonen tai vaikkapa poutahaukka
[eli uuttukyyhky, kiuru tai ampuhaukka]. Tai jospa kohta näkisi
Pyykösjärven Pormestarin!


terv. William