[Pply] Daltonien melankolinen sto ori (pitkä)

[mleppaja at ope.ouka.fi]

Daltonien rallisekoilut

Daltonit oli jälleen liikkeellä, hieman uusitulla kokoonpanolla: Joe (ak), Jack 
(Petri Lampila), William (Juhani Törmi) ja Averell (Teemu Fyrsten).  

Aloitimme rallin 10:13 mehiläishaukalla ja saimme aloituspaikalta pohjustamamme 
lajit helposti hoitoon. Tästä lähdimme kohti Kortteisen tekojärveä, väliltä 
nappasimme käpytikan. Kortteiselta mustatiira hoitui turhankin helposti, kun 
seuraavana päivänä sieltä löytyi myös arosuohaukka ja lampiviklo

Kortteiselta hortoilimme nelostien vartta Ouluun ja hoidimme väliltä pari 
pöllölajia ja puukiipijän tietopaikoista sekä jotain muuta tavallisempaa. 
Näkipä William välillä punatulkunkin jonkin pienemmän tien varressa puussa,
mutta ei viitsitty pysähtyä, näkeehän noita. Toki huumorimiehinä naureskelimme,
että se varmaan sitten puuttuu purussa.

 Ouluun saavuimme ajallaan ja siellä kaikki meni putkeen, pesiltä hoituivat 
palokärki, kuusi- ja töyhtötintti, pohjustusten perusteella nokkavarpunen ja 
tikli sekä peruslajistoa Rantakurvin tornilta, jossa katkaisimme sadan lajin 
rajan jo hieman klo 16 jälkeen eli kuudessa tunnissa. Kaikki näytti vielä 
hyvältä, kun peruslajistossakin oli vielä valtavasti helppoja puutteita.

Isku Kiviniemeen tuotti vain pensaskertun ja uuttukyyhkyn, josta jatkoimme 
Virkkulaan. Tällöin napsahti häly mehiläissyöjästä, hoidimme kuitenkin 
tyylikkäästi reitin varrelta Virkkulan, ennen kuin kävimme bongaamassa kyseisen 
linnun. Säärenperän tienoilla kävimme paikoin rannassa saaden mm. ampuhaukan,
kyhmyjoutsenen, jänkäsirriäisen ja jotain muutakin mukavaa. Illalla koitimme
tuijottaa merta joka oli käytännössä täysin tyhjä, kuten merilajistommekin, emme
tästä kuitenkaan hermostuneet, nehän hoituu aamulla. Kaikki näytti vielä
hyvältä, mutta sitten sendari käänsi meille selkänsä.

Ensin petti pohjustetut riekot, sitten metso, sitten huitti, sitten peltopyy, 
sitten kapustarinta ja pikkukuovi, sitten huuhkaja jne. Tätä jatkui lähes kolme 
tuntia, kunnes pohjustettu jänkäkurppa petti, totta kai, mutta sieltäpä tulikin 
spontaani huitti, varmaan paras spontaani havaintomme koko rallissa
 Sen 
jälkeen saimme spontaanin rääkän, joita olisi ollut myös tietopaikoissa
pohjustettuna kymmenkunta. Satakieli Merijärvellä lauloi 0 asteen lämpötilassa,
mutta pohjustettu viitakerttunen piti keliä liian kylmänä. 

Tämän jälkeen hortoilimme metsäautoteillä, joissa saimme osan  pohjustetuista
lajeista ja spontaanin pikkulepinkäisen. Aamustaijia harjoitettiin sekä
Parhalahdella että 
Tauvon kalasatamassa, mutta juuri mitään ei mennyt, mm. mustalintu jäi meiltä 
puuttumaan. Kaikenkaikkiaan aamu meni jotenkin täysin pieleen, eli jatkoimme 
siitä mihin yöllä jäätiin, mikään ei hoitunut. Niin sanoituissa peruslajeissa 
oli edelleen suuria puutteita, eikä se enää näyttänyt yhtään niin hyvältä kuin 
edellisiltapäivänä. Aamu meni etupäässä paniikissa häröillessä ja näitä 
peruslajeja epätoivoisesti hoitaessa katkeraan loppuun asti. Rallin lopetimme 
ennakkosuunnitelmasta poiketen (sendari hämätäksemme) Lumijoen Varjakkaan, 
mutta ei sendaria voi hämätä, mitään ei tullut sieltäkään. Loppusummaksi 
muodostui 146. 

Peruslajeista jäi puuttumaan punatulkku ja peruslajilista kakkosesta fasaani,
pikkukuovi, suosirri ja hemppo nyt ainakin ja moni pohjustettu laji petti
meidät, eli aineksia olisi ollut parempaan. Myös merilajistomme oli suorastaan
surkea.

Onneksi tuskaa lievensi kuitenkin se, että Keijukaiset tekivät niin maagisen
tuloksen, että ei tarvinnut voitosta haaveilla, vaikka olisi mennyt kuinka
putkeen. Vielä kerran vilpittömät onnittelut Keijukaisille huikeasta tuloksesta
ja ylivoimaisesta voitosta.


Veljeksistä,

Joe


----- End forwarded message -----