[Pply] Fwd: Aika kartoittaa kuukkeleita

[Markku Hukkanen]

Hei!

Välitän Peter Uppstun viestin BirdLifen vuoden lajin kartoituksiin liittyen.
Paras aika oman retkeilyalueesi kuukkelireviirien selvitykseen alkaa olla
käsillä.

Muista ilmoittaa havaintosi kuukkeleista Tiiraan ja pesimäkauden havainnot myös
atlakseen!

T: Markku Hukkanen
PPLY:n kuukkelivastaava



----- Edelleenlähetetty viesti lähettäjältä Peter Uppstu
<peter.uppstu at saunalahti.fi> -----
    Päiväys: Thu, 9 Aug 2007 05:29:10 +0300 (EEST)
    Lähettäjä:Peter Uppstu <peter.uppstu at saunalahti.fi>
Vastausosoite:Peter Uppstu <peter.uppstu at saunalahti.fi>
 Otsikko: [BIRDLIFE] Aika kartoittaa kuukkeleita
      Vastaanottaja: birdlife-aktiivit at birdlife.fi

BirdLife Suomen kuukkelin vuoden aikana pyritään saamaan mahdollisimman kattava
kuva kuukkelin nykyesiintymisestä Suomessa. Kuukkelit aloittavat ruuan
varastoimisen talven varalle loppukesällä, kun metsissä on paljon ruokaa.
Alkusyksyiset rasvaruokinnat ovat osoittautuneet tehokkaaksi keinoksi selvittää
kuukkeleiden esiintymistä. Nyt onkin korkea aika aloittaa kuukkeleiden
kartoitukset ruokintojen avulla. Tämän viestin lopussa on lyhyt ohje
kuukkeliruokintojen pystyttämiseksi ja ruokintojen seuraamiseksi.

Tämänvuotinen kuukkelitutkimus Suupohjan alueella Etelä-Pohjanmaalla on lähtenyt
rivakasti käyntiin. Ensimmäisen kymmenen kartoituspäivän aikana olemme Bo-Göran
Lillandtin kanssa löytäneet 101 kuukkelia 40 reviirillä. Tarkempia tietoja
kartoitustilanteesta löytyy kuukkelin uutispalstalta:
	
http://www.saunalahti.fi/retki/linnut/perinf_up.htm

Suupohjan kuukkeleita on tutkittu vuodesta 1974 lähtien. Lisää tietoa
tutkimuksesta:

http://www.saunalahti.fi/retki/linnut/kuukkeli/

Kuukkeleiden väri- ja lukurengasprojekteja on Suomessa käynnissä ainakin
seitsemällä eri alueella. Ilman yksilöllisiä tunnisterenkaita kuukkeleiden
tutkiminen, mm. lukumäärien tarkka laskeminen, on lähestulkoon mahdotonta.
Mikäli olet kiinnostunut kuukkeleiden väri- tai lukurengastuksesta, tai näet
rengastetun kuukkelin, ota mielellään yhteyttä Bo-Göran Lillandtiin (bolilla
[ät] utu.fi).

Oman tutkimuksemme lisäksi keräämme DNA-näytteitä muista kuukkelipopulaatioista
Suomessa. Kaikki lisäykset ainutlaatuiseen aineistoomme ovat erittäin
arvokkaita. DNA-näytteen saa otettua rengastuksen yhteydessä esim. uloimmasta
pyrstösulasta, jonka perusteella myös kuukkelin ikä (juv/ad) on
määritettävissä.

Kaikki kuukkelihavainnot voi hyvin mielellään ilmoittaa Tiiraan, etenkin Etelä-
ja Keski-Suomesta. Monen lintuyhdistyksen alueella kuukkelihavainnot salataan
suojelusyistä automaattisesti, joten kaikki Tiiraan ilmoitetut
kuukkelihavainnot eivät ole julkisesti näkyvillä. Lisätietoja kuukkelin
esiintymisestä alueellasi voit saada esim. lintuyhdistyksesi aluevastaavalta.

Tämän viestin saa mielellään välittää paikallisverkkoihin, kiitos.

Nyt siis kaikki kuukkeleita kartoittamaan, alla ohjeet!

Suupohjan kuukkelitutkijoiden puolesta,
Peter Uppstu

***

Kartoitusmenetelmät

Kuukkeli pesii aikaisin keväällä, ja silloin se elää hyvinkin salamyhkäisesti
metsässä piileskellen. Poikueet lähtevät liikkeelle kesäkuussa, ja jo elokuussa
alkaa innokas ruuan varastointi talvea ja seuraavaa pesimäkautta varten.

Kuukkeleiden elinpiirit kartoitetaan tehokkaimmin niin, että jo loppukesällä
perustetaan ruokintapaikkaverkosto tutkittavalle alueelle. Ruokinnoilla
tarjotun ruuan menekkiä kannattaa seurata säännöllisesti, vähintään muutaman
viikon välein. Loppukesällä ja alkusyksyllä muut lajit eivät näitä ruokintoja
juuri käytä ja nopeasti loppuun syöty ruoka on usein merkki kuukkelin
läsnäolosta. Tällainen paikka kannattaakin ottaa tehotarkkailuun.

Ruokinnat kannattaa sijoittaa mahdollisimman yhtenäisiin varttuneisiin
kuusivaltaisiin sekametsiin, mahdollisuuksien mukaan runsaan kilometrin välein.
Kuukkelit koluavat reviirinsä tarkasti ja ne löytävät yleensä alueelleen
pystytetyt ruokintapaikat syksyn aikana.

Kuukkelit ovat kaikkiruokaisia ja ruokinnoilla niille maittavat mm. läski ja
munkkirasva. Suupohjan kuukkelitutkimuksessa on menestyksellä käytetty Raision
Kultasula munkinpaistorasvaa. Ruokintapaikan voi valmistaa esimerkiksi ylhäältä
päin avonaisen verkkohäkin muotoon. Se on helppo täyttää ja ripustus puun
rungolle on vaivatonta.

Eteläisimpään Suomeen kuukkeliruokintoja lienee turha pystyttää, sillä laji on
nykykäsityksen mukaan kadonnut ainakin Varsinais-Suomesta ja Uudeltamaalta.
Yksittäishavaintoja yhtenäisen levinneisyysalueen eteläpuolella kiertelevistä
linnuista saatetaan toki tehdä.

Metsähallituksen tekemä kartta Etelä-Suomen kuukkelihavainnoista vuosina
1999-2005 on nähtävissä osoitteessa
http://www.metsa.fi/binary.aspx?Section=2755&Item=4715 . Kartan mukaisen
levinneisyysalueen lisäksi etenkin Keski-Suomen maakunnan eteläosista ja
Päijät-Hämeestä olisi hyvin mielenkiintoista saada kuukkelietsintöjen tuloksia,
sillä niiltäkin alueilta on melko tuoreita hajahavaintoja kuukkeleista. 

Ruokintapaikkojen pystyttämisessä tulee pitää mielessä, että säännöllisesti
ruokinnoilla käyvät kuukkelit saattavat altistua petojen saalistukselle,
etenkin jos ruokinnat sijaitsevat kovin avoimilla paikoilla. Tämänkin vuoksi
ruokintapaikat kannattaa sijoittaa mahdollisuuksien mukaan mieluiten metsän
sisäosiin.

Lisätietoja kuukkeleiden kartoituksesta ja muusta siihen liittyvästä saa
Bo-Göran Lillandtilta (bolilla [ät] utu.fi) ja Peter Uppstulta (peter.uppstu
[ät] saunalahti.fi).
_______________________________________________


----- Edelleenlähetetty viesti päättyy -----