[Pply] Lonkkavolvojen rallistoori 1.12.2007

[Ari Leinonen]

Moi,

Lonkkavolvojen kokoonpano oli Esa Aalto ja Ari Leinonen.
Lajimääräksi kertyi 33. Ralliaika 6.00- 15.22.
Reitti suurinpiirtein oli Toppila/Linnanmaa - Sanginjoen Kuparisenpolku 
- Laanila - Hiironen - Keskustan alue - Toppila - Rusko - Linnanmaa.
Pyöräkilometrejä kertyi 82.
Sää oli talvisen hyvä. Aamupäivä oli täysin tyyntä -7 pilvipoutaa ja 
iltapäivällä virisi pieni etelätuuli kevyen lumisateen kanssa.

Kohtauspaikkana oli aamulla klo 6.15 Kaarnatien huoltoaseman risteys. 
Leppoisaa vauhtia etenimme......

hetkinen..

pyöräily vei mehut ainakin allekirjoittaneesta, joten tarkempi 
retkikertomus jää nyt kirjoittamatta. lonkkavolvojen ja kilpailevan 
toisen pyöräjoukkueen
tulokset  käytiin läpi Esan luona heti tuoreeltaan ja tallennettiin 
excel-taulukkoon pätevän kirjurin toimesta.

Ari Leinonen


jatkoa edelliseen..


kohti kuparisenpolkua pyöräilimme ilman mitään lintuhavaintoa.

ensimmäinen laji löytyi sanginjoen isopolvikankaalta 8.47, kun käpytikka 
äänteli ja heti perään palokärki (jokeri) lensi siivet viuhuen aivan 
läheltä. olimme noin 3,5 km:n kävely komppauksella. peli oli alkanut..

ennen tätä olimme keitelleet nuotiopaikalla kahvit ja paistelleet 
makkarat. mukaan ottamani muutamat kuivat rakennustähde puukalikat 
syttöineen saivat pian pannun kuumaksi jopa niin, että poltin 
sormikkaani ja nahkakin vähän kärähti , kun kiehuvaa pannua nostin pois. 
toinen mukavampi yllätys jälkeenpäin kotona oli kun huuhtelin 
nokipannua.. siinä ei ollut uutta nokea lainkaan.

hippiäinen äänteli seuraavaksi jatkaessamme kävelyä vähälumisessa (noin 
10 cm) metsässä , joten rupesi jo helpottamaan. ilman lajeja täältä ei 
lähdettäisi. pyy (jokeri) vihelteli kuparisenpolun metsätien päästä noin 
200 m laavulle päin. hetkeä ennen havaintoa kysyin esalta kävästäänkö 
laavulla ja kalimeenojaa katsomassa. esa kiinnostui ajatuksesta ja se 
kannatti. kuukkeli jäi bongaamatta, vaikka se alueella on viihtynyt. 
arkoja ovat nämä isopolvikankaan harvat kuukkelit ja hyvä niin.

päivän jo hyvin valjettua lähdimme takaisin päin kohti oulua. otin 
välillä tarkempaa tuttavuutta hangenpintaan, kun etupyörä jurrasi ja 
lipesi tallatulta ajoväylältä.  harmiton oli kuitenkin kaatuminen 
hitaassa vauhdissa rauhallisella metsätiellä. sangintieltä saimme tali-, 
sini- ja hömötiaisen leirikeskuksen kohdilta. 6 närheä löytyi 
laukkalasta pihapiiristä. käytimme samaa reittiä kuin muutama tunti 
aiemmin pimeässä, joten kurvasimme murtoselän metsätielle. köysikankaan 
kohdilla löytyi koiras palokärki. muuraiskankaan kohdilla stoppasimme 
tiaisten ääntelyyn ja pari töyhtötiaista löytyi seasta sekä hippiäinen 
uudestaan. metsätaipaleiden viimeinen uusi laji löytyi 
valkiaisjärventiellä niilesjärven mutkan kohdilla, kun teeri ampaisi 
lentoon tien vierestä.

kirkkokankaalta löytyi varis ja harakka. oltiin jo hyvin aurattujen 
pyöräteiden vaikutuspiirissä, joten vauhtia pystyi nostamaan 
siirtymätaipaleilla paikasta toiseen. auton renkaiden tallaamilla 
metsäteillä vauhtimme oli 10-15 km/h, mutta pyöräteillä näin hyvällä 
kelillä 20-25km/h. pyörän mittarini näytti koko matkan 82 km 
keskinopeudeksi 15,6km/h. eli pyörä on ollut liikkeellä 5h15min. 
kokonais ralliaika pimeäosuuksineen 9h22min, joten paikallaanoloa 
pyörälle  kertyi noin 4h. kävelyä kertyi noin 6km (isopolvikangas, 
hiironen, ruskotunturi).

tosin pientä eroa oli nopeuksissamme. metsätiellä esa paineli itselleni 
kovaa vauhtia. minä vaihdoin pienempää pykälää maastopyörääni, kun taas 
esan sa-int mallissa vaihteita on tasan yksi. tämä aiheuttaa sen, että 
esa on tottunut aika tasavauhtiin maastosta riippumatta. mutta 
yhteisymmärrykseen päästiin vauhdissa ja esa passaili vauhtia sopivaksi 
minullekkin.

viherpeippo ja naakka bongattiin parkkisenkankaalla. koskikara ja 
ensimmäiset sinisorsat ruksattiin pyörätieltä kemiran sulasta ojasta . 
kalalokkikin oli oulujoella samaisen tehtaan laskuojan suulla 
sinisorsamassojen seassa. lisäksi pulut saatiin hoidettua. varmat pinnat 
hoituivat nopeasti, joten aikaa oli käytettävissä suunnitelman mukaan 
hiiroseen eli kaukovainion kuntoradan ruokinnan antimiin. esa oli 
muutamaan kertaan esittänyt koukkauksen mielekkyyttä. olihan tavan 
tiaisista vain kuusitiainen puutelistalla. en antanut kuitenkaan 
periksi. esa myönsi, että kuusitiainen on hankala löytää muualta ja 
puukiipijä olisi myös mahdollista löytää sieltä. ja niin kävi, että 
kuusitiainen sieltä löytyi jopa kolmin kappalein. 
tali-sini-hömö-töyhtötintit myös. esa näki myös lähestyessämme pakenevan 
närhen, mutta sehän oli jo hoidettu.

edelleen oltiin hyvin aikataulussa. ennen puoltapäivää oli hiironen 
tsekattu ja nyt oli tarkoitus ajaa karjasillan kautta keskustaan. 
karjasillan omakotialue osoittautui todella hyväksi rallimme kannalta. 
etukäteen ei ollut tiedossa ruokintapaikkoja, vaan edettiin tilanteen 
mukaan. varpuslajit pitäs hoitaa täältä. ajelimme ristiinrastiin 
hissukseen ja tuloksia rupes tulemaan. punatulkkuparvi löytyi 
puunlatvoista, varpusia sieltä täältä, keltasirkku parvi ensin lennossa 
ja sitten puista. tässä vaiheessa minua rupesi jo ajan menekki 
huolestuttamaan. nyt esa ei antanut periksi, vaan hidasteli vauhtia ja 
malttoi katsoa pihoja. sitten repesi: pikkuvarpunen ruokinnalta, 
urpiaisparvi ylilentävänä ja vielä tilhi äänessä saman tien varressa. yes..

hyvä tuuri jatkui, kun suunnistimme raksilaa kohti. olimme jo ohittaneet 
marketit ja kääntymässä hupisaaria kohti, kun katsahdin vielä taakse. 
siellä mustavaris oli juuri sen hetken euromarketin katon kulmalla mitä 
tunnistamiseen tarvittiin molemmilta. rupesi näyttämään tosi hyvältä. 26 
lajia kasassa ja pankkilajeja vielä useita..ja valoisaa reilu 2 tuntia 
vielä.

sitten tietysti seurasi pettymys. räksää ei löytynyt hupisaarilta eikä 
pikisaaresta, samoin isokoskelot olivat häipyneet hartaan- ja 
rommakonselältä. toppilansalmessakaan ei ollut mitään. ainoat vesilinnut 
oulussa olivat sadat sinisorsat. raahe-pyhäjoki- alueen 8 muuta 
vesilintulajia riittävät tässä rallissa aika pitkälle..

kanahaukka naaras löytyi kuitenkin toppilan viljasiilojen päältä. 
teletappikukkuloilla toppilan rannassa ei nähty mitään. ei lokin lokkia 
saati merikotkaa. ripeä pyöräilyvauhti ja nousu pientä polkua kukkulalle 
aiheutti hikoilua, josta optiikka ei tykännyt. se tuppasi mulla meneen 
huuruun heti. vanha kowakin oli viritetty tosin heppoisen jalustan 
varaan. 20 vuotta sitten se oli kova sana 27x laajakulmasuurennoksineen 
ja palvelee vieläkin hyvin hyvällä kelillä.

fasaanit (jokeri) löytyivät heti laskeuduttuamme tappikukkuloilta 
jätärin puolelle. 4 kpl:tta kaiken kaikkiaan rymisteli piiloon polun 
varresta syvemmälle ryteikköön. toinen pyöräporukka oli kanssa 
maisemissa muutaman minuutin päästä, mutta eivät fasaaneja nähneet. 
merikotkat taasen kilpailevat pyöräilijät näkivät ja me ne rähmättiin.

oli aika siirtyä viimeiselle, mutta tärkeälle paikalle: ruskotunturille. 
itselle oli yllätys, kun kaatopaikka olikin kiinni joulukuun alusta 
lähtien lauantaisin. esa kertoi kuitenkin ruskotunturin olevan 
luvallinen alue. se ei ole kaatopaikka-aluetta, vaan tehty 
virkistyskäyttöön. kulku ruskotunturiin onnistuu liikasenperän kautta.

tätä ennen olimme kuitenkin saaneet kaksi uutta lajia syynimaan 
kohdilla. harmaalokki ja merilokki etenivät länttä kohti. ja se 
merilokkki jäikin ainoaksi. liikasenperän tien päästä lähtee kinttupolku 
kohti ruskotunturia, jota esa paineli totuttuun tapaan vauhdilla. sen 
verran se oli tampattu jalkaisin, että minäkin pääsin pyörällä rinteen 
juureen. tiklit (jokeri) olivat heti äänessä rinteessä, jossa on 
talventörröttäjiä runsaasti. korppi löytyi myös pian. nousu tunturin 
huipulle oli hitaanlaista, mutta se kannatti. kottaraisia oli 
biojätekasalla 6 kappaletta. kanahaukkakin pyörähteli ja oli äänessä 
naukaisuillaan. lokkeja kierteli vielä muutama kymmen kaatopaikan yllä. 
vuorihempot jäivät bongaamatta, vaikka niitä alueella varmaan oli (erkin 
havikset).

vähän pöllämystyneenä totesimme varmat lajit jo löytyneen ja valoisaa 
vielä oli jonkin verran. yliopiston alue kierrettiin  vielä viime 
valoilla räksän toivossa siinä onnistumatta. pyöräjoukkueiden purku 
pidettiin esan luona heti tuoreeltaan. kahvit ja karjalanpiirakat voilla 
maistuivat. kiitos..

ari leinonen

ps. tekstistä puuttuu joitain isoja kirjaimia, mutta jospa se ei haitanne.