Vs: [Pply] Sanginjoelle taas takapakkia

[Ari Rajasärkkä]

Moi!

Äläs nyt Juha ihan kokonaan hermostu. Luin tuon alla olevan 
ympäristöviraston lausunnon, päätösesityksen vai mikä se viralliselta 
nimeltään onkaan. Omasta mielestäni se on olosuhteisiin nähden itse 
asiassa melko HYVÄ! Tosiasiahan on se, ettei Sanginjoen ulkometsä ole 
tällä hetkellä sen arvoisessa kunnossa, että siitä voitaisiin perustaa 
kansallispuisto. Kansallispuistohanke edellyttää pitkäjänteistä ja 
suunnitelmallista työtä alueen luonnontilan parantamiseksi, jotta 
kansallispuisto voitaisiin perustaa aikaisintaan vuonna 2020, ehkä jopa 
5-10 vuotta myöhemminkin. Se mitä nyt ei pidä mennä tekemään, on syödä 
tulevaisuuden mahdollisuuksia. Eli alueella ei pitäisi jatkaa NORMAALIA ja 
PERINTEISTÄ metsätaloutta taimikonhoitoineen, päätehakkuineen, 
kunnostusojituksineen yms.

Se mitä alueella mielestäni voidaan aivan hyvin tehdä, on muuttaa 
metsätalouden suuntaa siten, että KAIKESSA TOIMINNASSA otetaan huomioon 
alueen mahdollinen tulevaisuus kansallispuistona. Alueella on mm. luonnon 
monimuotoisuuden kannalta surkeita yhden puulajin metsiköitä, jota voidaan 
mielestäni hakata hyvinkin ronskilla otteella. Hakkuualalle pitäisi vain 
jättää normaalia enemmän jättöpuuta ja säästää ennenkaikkea vähäisiä 
lehtipuita. Hakkuun jälkeen paikka voidaan jättää luontaisesti 
taimettumaan tai jopa polttaa hakkuuala. Lehtipuun siemeniä voi 
mahdollisesti kylvää sellaiselle alueelle. Tärkeintä on sitten, että uusi 
monimuotoisempi ja lähtötilanteeltaan luonnontilaisempi kasvava metsä 
jätetään rauhaan taimikonhoitotöiltä.

Vastaanvanlaisia keinoja on myös muita. Tällä tavalla käsiteltynä 
Sanginjoelta saattaisi saada ainakin alkuvuosina jopa enemmän hakkuutuloja 
kuin perintesen metsänhoidon menetelmin. Hakkuutulot vähenisivät 
vähitellen, mutta vastaavasti alueen tunnettavuuden kasvaessa ja statuksen 
vähitellen lähetessä kansallispuistoa, matkailun tuomat välilliset tulot 
tulisivat kompensoimaan hakkuutulot ja aika nopeastikin ylittämään ne 
reilusti. Puolen miljoonan euron vuotuisiin matkailutuloihin päästään jo 
25 000 - 30 0000 vuosittaisella kävijällä. Nuuksion kansallispuistossa käy 
nykyisin reilusti yli 100 000 kävijää vuosittain, joten tuo mainitsemani 
Sanginjoen kävijämääräarvio on erittäin realistinen eikä ainakaan 
aliarvio.

Ympäristöviraston tekstissä ehdottoman hyviä kohtia ovat maininnat mm. 
siitä, että alueelle ei asetettaisi minkäänlaisia vuotuisia hakuu- tai 
tulotustavoitteita. Tuo teknisen lautakunnan esittämä 60 000 euroa 
vuodessa onkin ihan silkkaa pelleilyä! Erittäin hyvä on myös näkemys 
siitä, että alueelle laadittaisiin perusteellinen hoito- ja 
käyttösuunnitelma ja sen laadinnan aikana alueella ei tehtäisi suurempia 
metsätaolustoimia. Tuota kohtaa voisi sen verran jämäköittää, että 
suunnitelman laadinnan aikan ko. TOIMENPITETTÄ EI TEHTÄISI LAINKAAN. 
Ympäristövirasto ottaa myös hyvin kantaa alueen luonnon 
ennallistamistarpeisiin, mitä tekninen lautakunta tai 
konsulttiparivaljakko Sillanpää & Lehto eivät raportiksi naamioidussa 
suunnitelmassaan huomioineet lainkaan.

Juuri se hoito- ja käyttösuunnitelman laatimisprosessi on se, johon on 
panostettava paljon, mikäli Sanginjoen tulevaisuuden 
suojelumahdollisuuksia halutaan mitenkään turvata. Jos suunnitelmasta 
tulee huono, ei kaikkien tahojen pidä sellaista hyväksyä. Siinä vaiheessa 
sitten on äänekkäiden protestien ja kettinkien kilisyttelyn aika. Mutta 
jos suunnitelma tehdään huolella ja siinä otetaan luonnonsuojelubiologiset 
näkemykset huomioon riittävän hyvin, voidaan sen ansiosta saada paljonkin 
aikaan. Ja ehkä meillä sittenkin on se Pohjolan Nuuksio viimeistään vuonna 
2025....


T.    Ari Rajasärkkä







Juha Markkola <jmarkkol at cc.oulu.fi> 
Lähettäjä: pply-bounces at lists.oulu.fi
13.12.2007 14:02

Vastaanottaja
pply at lists.oulu.fi, oulu-luottamus at vihreat.fi, olvi at vihreat.fi
Kopio

Aihe
[Pply] Sanginjoelle taas takapakkia






Hei,

Kuten oli pelättävissä, ympäristövirasto esittää 
Oulun seudun ympärisrölautakunnalle Sanginjoen 
"kehittämistä" vaihtoehdon 3 mukaan eli se ei ole 
kansallispuistoon valmistautumista. joka olisi 
vaihtoehto 4. Inhorealistien ennustus totetui 
taas: kaupungin linjan ovat määritelleet 
metsäosaston virkamiehet, eikä 
ympäristövirastolla ole tässäkään asiassa omaa 
suojelullisempaa linjaa. Viraston lausunto on 
kuorutettu hurskailla lauseilla, mutta kova ydin 
on se, että virasto on mukana estämässä 
Sanginjoen kansallispuiston toteutumista.

Virasto ei tietenkään päätä lautakunnan puolesta, 
teoriassa, mutta lautakunna enemmistöä on nyt 
varmaan vaikea saada ymmärtämään kansallispuiston 
ideaa.  Voitte olla mukana vetoamalla lautakunna 
jäseniin, jotka löytyvät oheisesta linkistä

http://www.oulu.ouka.fi/ymparisto/ymparistolautakunta/ympltk05.htm

Täältä löytyy koko lautakunnan pöytäkirjapykälä;  taustatietoineen n. 25 
sivua:

http://ktweb.ouka.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil.htm?+elin=YMPSLTK&pvm=18%2e12%2e2007%2016%3a30%3a00



Tässä on varsinaisesti Oulun seudun ympäristöviraston ja -lautakunnan 
osuus:

t. Juha Markkola


Oulun seudun ympäristövirasto/Matti Tynjälä p. 5584 6763 kirjoittaa:

Oulun seudun ympäristövirasto on tutustunut 
Sanginjoen ulkometsän alueeseen retkeilyllä 
yhdessä teknisen lautakunnan kanssa 21.9.2006.

Oulun seudun ympäristöviraston käsityksen mukaan 
Sanginjoen ulkometsän alueesta tehdyt selvitykset 
ovat kattavia ja antavat tässä vaiheessa 
tarpeeksi tietoa alueen kehittämisestä päättämiseksi.

Selvityksissä on kartoitettu alueen luonto- ja 
virkistysarvoja. Selvityksistä ilmenee, että 
Sanginjoen ulkometsän alue on lajistollisesti 
(lajimäärä, harvinaiset ja uhanalaiset lajit) 
arvokkaiden metsäalueiden luokkaa. Sanginjoen 
ulkometsän merkitys Pohjois-Pohjan­maan länsiosan 
oloissa on huomattava. Alueella on myös metsälain 
määrittelemiä monimuotoisuuden kannalta tärkeitä elinympäristöjä.

Sanginjoen ulkometsän mahdollisen tulevan käytön vaihtoehdoiksi on 
esitetty:
Käytetään kaikki hakkuumahdollisuudet, 
luonnonsuojelun ja kestävän metsätalouden puitteissa,
Jatketaan entisellään monikäyttöalueena,
Virkistyksen ja suojelun merkitystä alueen käytön tavoitteina korostetaan,
Täyssuojelu kohti kansallispuistotasoista suojelualuekokonaisuutta,
Täyssuojelu, kansallispuisto tai muu suojelualue

Oulun seudun ympäristöviraston käsityksen mukaan 
esitetyistä vaihtoehdoista 1 ja 5 karsiutuvat 
käytännössä mahdottomina. Vaihtoehto 2:ta ei voi 
käytännössä myöskään pitää mahdollisena, koska 
virkistys- ja suojelutarpeet korostuvat alueella 
mm. asutuksen laajentuessa Hiukkavaaran suuntaan 
ja Oulun seudun väkiluvun kasvaessa. 
Ympäristöviraston mielestä vaihtoehdot 3 ja 4 
ovat parhaat lähtökohdat suunniteltaessa Sanginjoen ulkometsän 
tulevaisuutta.

Alueen sijainti lähellä kaupunkikeskustaa tulee 
ottaa huomioon alueen kehittämisessä.  Alueella 
on suuri merkitys niin virkistyskäytön kuin 
suojelun kannalta, mikä seikka on otettava 
aiempaa paremmin huomioon. Tavoitteena tulee 
olla, että kasvaville virkistyskäyttötarpeille on 
osoitettavissa toimiva ja luonnoltaan monimuotoinen retkeilykohde.

Ympäristöviraston mielestä metsätalouskäytön 
ulkopuolelle jätettävien alueiden pinta-alaa 
tulisi kasvattaa ja yhdistää Sangijoen ulkometsän 
alueella olemassa olevat suojelualueet. 
Selvityksessä esitettyjen arvokkaimpien kohteiden 
ja niiden yhdyskäytävien ottamista suojelun 
piiriin voi pitää miniminä, josta lähdetään 
liikkeelle. Varsinaista kansallispuistostatusta 
Sanginjoen ulkometsä ei kuitenkaan nykytilassa 
voi saavuttaa. Kehittämistoimenpiteiden jälkeen 
asiaa voidaan harkita uudelleen.

Oulun seudun ympäristöviraston käsityksen mukaan 
Sanginjoen ulkometsän tulevaisuuden 
kehittämisessä tulee lähteä liikkeelle seuraavasti:

Suunnittelun lähtökohtana on vaihtoehto 3, jota 
tarpeellisilta osin painotetaan vaihtoehdon 4 suuntaan.
Alueelle laaditaan käyttö- ja hoitosuunnitelma, 
joka sisältää myös tarkemmat suojelualuerajaukset 
ja -määräykset, virkistys- ja suojelurakenteiden 
kehittämisohjelman, metsänhoidon 
kehittämisohjelman sekä ennallistamisohjelman.
Suunnitelman laadinnassa ja seurannassa tulee 
varmistaa luonnonsuojelubiologinen asiantuntemus.
Monimuotoisuuden turvaamiseksi määritellään 
arvokkaimmille osille riittävät yhtenäiset alueet 
ja näitä yhdistävät käytävät/lisäalueet, jotka 
muodostuvat suojelullista potentiaalia omaavista 
kohteista. Käytävien tulee olla tarpeeksi 
leveitä, jotta niillä olisi merkitystä myös 
uhanalaisten ja harvinaisten eliöiden suojelulle.
Ennallistamistoimet on järkevä aloittaa sieltä, 
missä ne vähin toimin ja kustannuksin nopeuttavat 
luonnontilaistumista. Ennallistamisessa otetaan 
huomioon niin suojelu- kuin virkistyskäyttö. 
Toimia tulee toteuttaa myös suojelun kannalta 
arvokkaimmilla alueilla ja niiden lähistöllä.
Alueelle ei aseteta mitään vuotuista hakkuu- tai tuloutustavoitetta.
Virkistyskäytön rakenteita uusitaan ja rakennetaan tarpeen mukaan uusia.
Käyttö- ja hoitosuunnitelman laadinnan ajaksi 
pitäydytään suuremmista metsätaloustoimista koko alueella.
Suunnitelman toteuttamiselle asetetaan 
seurantaryhmä, joka raportoi käyttö- ja 
hoitosuunnitelman toteuttamisen vaikutuksista ja 
tekee esityksiä tarpeellisiksi katsotuista 
jatkotoimiksi suojelu- ja virkistyskäytön jatkokehittämiseksi alueella.
Yleiskaavassa SL-merkityille alueilla haetaan 
rauhoitusta. Muiden alueiden suojelustatus 
esitetään käyttö- ja hoitosuunnitelmassa ja seurantaryhmän esityksissä.

Oheismateriaali;
Vaihtoehdot Sanginjoen ulkometsän hoidosta ja käytöstä
Karttaliite Sanginjoen ulkometsän ekologisesti ja 
virkistyksellisesti merkittävimmistä kohteista
Selvitykset Oulun Luonnonsuojeluyhdistyksen lausuntoon

Päätösehdotus, ympäristöjohtaja Vuononvirta:

Oulun seudun ympäristölautakunta hyväksyy 
ympäristöviraston valmisteleman lausunnon ja 
lähettää sen lausuntonaan Oulun kaupunginhallitukselle.

Oulun seudun ympäristölautakunnan päätös 18.12.2007 §:

_______________________________________________
Pply mailing list
Pply at lists.oulu.fi
http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply