[Pply] anti-luomu ei ole tehokasta

[Juha Markkola]

  Hei,

Minusta Jukka Piiraisen kirjoitus oli mainio. Kyllä kai Linkola edusti 
kirjoituksessa vain ihmistä, joka kuluttaa tavallista vähemmän. Tällä 
hetkellä kalastajat ovat katoamassa ainakin Suomesta, joten Jounin pelko 
siitä, että kaikki ottaisivat elantonsa suoraan luonnosta, on turha.

Jouni kirjoitti mm.:
”Luomutuotanto liittyy tähän soppaan: se on idyllistä ja kaunista niin 
kauan kuin se tapahtuu pienessä mittakaavassa, erikoisuutena. Mutta yritys 
yleistää luomuidea maailmanlaajuiseksi on käsittääkseni tehottomuuden takia 
umpikuja. Ruokittavia suita on liian paljon. Maatalouden kehitys on 
mahdollistanut ihmismäärän kasvun ja on siinä mielessä syypää, mutta en 
ymmärrä mitä hyötyä saavutettaisiin yrittämällä väkisin kääntää kelloa 
taaksepäin ja samalla saada aikaan paljon nykyistä laajempi nälänhätä. 
Tuskin luonto siinä pelissä voittaisi

Kyllä ne oikeat ratkaisut ovat aivan toisentyyppisiä, teknologisempia. ”

Tässä Jouni toistaa vallitsevan kliseen: teknologia ratkaisee. Esim. 
YK-järjestöissä työskennellyt U.B: Lindström on todennut, että nälkä ei 
poistu ruuantuotantoa lisäämällä. Miksi? Nälkää ylläpitää kansainvälinen 
taloudellinen järjestys, jossa teollisuusmaat suuryhtiöiden etuja ajaen 
”vapauden” nimissä purkavat kehitysmaissa tuotannon suojan, mikä tuhoaa 
paikallisen maatalouden. Parannus olisi ennemmin yhteiskunnallinen kuin 
teknologinen. Enemmän myös poliittinen. Myös teknologiaa korostava linja on 
poliittinen, oikeistolainen.

Maailmaa uhkaa laajeneva elintarvikekriisi, mutta syy ei ole 
luonnonmukaisessa tuotannossa, vaan edellä mainitussa kauppapolitiikassa ja 
siinä, että teknomaatalouden voima, öljy vähenee ja kallistuu:

Öljyn kysyntä on kasvanut koko ajan. USA käyttää eniten sekä 
absoluuttisesti että suhteellisesti, mutta Kiinan ja Intian talouskasvu 
lisää koko ajan kysyntää. Tuotannon lakipiste saavutetaan tuota pikaa, 
viimeistään 10-20 vuodessa, eikä uusia öljyesiintymiä löydetä samaa tahtia 
kuin vanhat ehtyvät.

Öljyn kallistuminen uhkaa maapallon ravinnontuotantoa. Maatalouden 
öljynkulutuksesta 31 % menee lannoitteisiin, 19 % koneisiin, 16 % 
kuljetuksiin. Kun öljyntuotanto kääntyy laskuun ja kysyntä jatkaa nousua, 
hinnat karkaavat ylös. Ensimmäisenä kärsivät köyhimmät, joiden rahat 
riittävät ruokaan yhä huonommin. USA:n ja Kanadan ylijäämäviljaa ei enää 
kannata tuottaa maailmankauppaan. Kehitysmaiden maataloutta uhkaa tällä 
hetkellä kansainvälinen bulkkituonti, kohta vielä enemmän öljyn kallistuminen.

Biopolttoaineitten tuotanto uhkaa nostaa polttoaineeseen kelpaavien 
viljojen hintoja

Hyvän teknologian kriteeri oin mielestäni tehokkuus, jota mitataan pienenä 
energiankulutuksena ja pieninä ympäristövaurioina. Toisin kuin Pekka 
kirjoitti, Suomen maatalous ei ole tällaista: vesistöön menevästä typestä 
ja fosforista edelleen suurin osa on peräisin maatalouden lannoitteista. 
Kemiallisten torjunta-aineitten käyttö on rutiinia, uudessa suorakylvössä 
jopa monivaiheista. Raviteiden virta käy tehtaasta pellon kautta vesistöön 
ja ruokapöydän kautta vesistöön tai kaatopaikalle. Ravinteet eivät kierrä 
ollenkaan. Maatalouden ”tehostuminen” on ollut keskeinen syy, miksi 
peltolinnusto on Suomessakin vähentynyt. ”Tehostuminen” ei näytä vähentävän 
esim. maataloustuen tarvetta.

Lannoitteitten korvaaminen ravinteiden kierrätyksellä olisi merkittävä 
säästö. Yhden ihmisen pelkän virtsan ravinteet riittävät noin 200 
viljakilon tuotantoon. Nyt saniteettijäte on vesistöjen kuormittaja 
länsimaissa ja myös terveysuhka kehitysmaissa.

Jos vielä laajennetaan hiukan maailman tilaan,  USA, Venäjä ja Kiina käyvät 
kilpajuoksua Kaspianmeren, Keski-Aasian ja Iranin – Lähi-idän öljy- ja 
kaasuvaroista. Se lisää uhkaa myös sotilaallisesta yhteenotosta.. Jo nyt 
jopa useimmat sodat ja sodanuhkat liittyvät öljyyn: Irak, Tsetsenia, Sudan 
, Nigeria, Iran. Luonnonvaroiltaan rikas Afrikka kärsii omista 
luonnonvaroistaan (Kongon dem. tasavalta, Nigeria).

Kyllä luonnonvaroja säästävä yhteiskunta ja elämäntapa ovat jatkossa 
välttämättömiä
 Ei se ole mitään marginaalista estetiikan kaipuuta.

t. Juha

Lukemista:

Drangert, JO 1998: Fighting the urine blindness to provide more sanitatiom 
options. Institute of Water and Environment Studies, Linköping University, 
58183 Linköping, Sweden. Netissä pdf:nä, osoite hukassa, löytyy 
hakuautomaatilla.
Hirsch, R.L. 2005: The inevitable peaking of world oil production. The 
Atlantic Council of the United States. 
http://www.acus.org/docs/051007-Hirsch_World_Oil_Production.pdf
Hirsch, R.L., Bedzek, R.& Wendling, R. 2005: Peaking of world oil 
production: Impacts, mitigation & risk management. Raportti USA:n 
hallitukselle. 
<http://www.netl.doe.gov/publications/others/pdf/Oil_Peaking_NETL.pdf>http://www.netl.doe.gov/publications/others/pdf/Oil_Peaking_NETL.pdf
Hirvasnoro, K. 2007: Uusi kylmä sota. Kolmiodraama nimeltä Keski-Aasian 
shakkilauta. Kansan Uutiset Viikkolehti 26.1.2007 s. 22-24.
-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: http://lists.oulu.fi/pipermail/pply/attachments/20070208/4fd8b4e7/attachment.html