[Pply] anti-luomu ei ole tehokasta
Esa Aalto
Esa.Aalto at oulu.fi
Thu Feb 8 12:45:46 EET 2007
Terve!
(Liittyy lintuihin ainakin siten, että luomupelloilla ne viihtyvät
paremmin)
Olen samaa mieltä Juhan kanssa.
Minusta ongelma ei ole luomun tehottomuus, vaan se, että ihmisiä
on 5-6 miljardia liikaa. Jos olis vähemmän, luomu riittäis paremmin. Ja
jos on enemmän, niin ylimääräiset syököön tehotuotettua, mutta silti
mahdollisimman suuri osa ruoasta kannattaa tuottaa luomuna. Suomessa
voitaisiin mun puolesta vaikka kaikki pellot laittaa luomuun. Ja ei se
tehotuotanto tosiaan oikeasti halpaa ole. Siinä vaan varastetaan
seuraavien sukupolvien eväät kun tuotantoprosessissa ylikulutetaan
luonnonvaroja.
-Esa A (aamulla luomu 4-viljanpuuron syönyt)
On Thu, 8 Feb 2007, Juha Markkola wrote:
Hei,
Minusta Jukka Piiraisen kirjoitus oli mainio. Kyllä kai Linkola edusti
kirjoituksessa vain ihmistä, joka kuluttaa tavallista vähemmän. Tällä
hetkellä kalastajat ovat katoamassa ainakin Suomesta, joten Jounin pelko
siitä, että kaikki ottaisivat elantonsa suoraan luonnosta, on turha.
Jouni kirjoitti mm.:
Luomutuotanto liittyy tähän soppaan: se on idyllistä ja kaunista niin
kauan kuin se tapahtuu pienessä mittakaavassa, erikoisuutena. Mutta yritys
yleistää luomuidea maailmanlaajuiseksi on käsittääkseni tehottomuuden takia
umpikuja. Ruokittavia suita on liian paljon. Maatalouden kehitys on
mahdollistanut ihmismäärän kasvun ja on siinä mielessä syypää, mutta en
ymmärrä mitä hyötyä saavutettaisiin yrittämällä väkisin kääntää kelloa
taaksepäin ja samalla saada aikaan paljon nykyistä laajempi nälänhätä.
Tuskin luonto siinä pelissä voittaisi
Kyllä ne oikeat ratkaisut ovat aivan toisentyyppisiä, teknologisempia.
Tässä Jouni toistaa vallitsevan kliseen: teknologia ratkaisee. Esim.
YK-järjestöissä työskennellyt U.B: Lindström on todennut, että nälkä ei
poistu ruuantuotantoa lisäämällä. Miksi? Nälkää ylläpitää kansainvälinen
taloudellinen järjestys, jossa teollisuusmaat suuryhtiöiden etuja ajaen
vapauden nimissä purkavat kehitysmaissa tuotannon suojan, mikä tuhoaa
paikallisen maatalouden. Parannus olisi ennemmin yhteiskunnallinen kuin
teknologinen. Enemmän myös poliittinen. Myös teknologiaa korostava linja on
poliittinen, oikeistolainen.
Maailmaa uhkaa laajeneva elintarvikekriisi, mutta syy ei ole
luonnonmukaisessa tuotannossa, vaan edellä mainitussa kauppapolitiikassa ja
siinä, että teknomaatalouden voima, öljy vähenee ja kallistuu:
Öljyn kysyntä on kasvanut koko ajan. USA käyttää eniten sekä
absoluuttisesti että suhteellisesti, mutta Kiinan ja Intian talouskasvu
lisää koko ajan kysyntää. Tuotannon lakipiste saavutetaan tuota pikaa,
viimeistään 10-20 vuodessa, eikä uusia öljyesiintymiä löydetä samaa tahtia
kuin vanhat ehtyvät.
Öljyn kallistuminen uhkaa maapallon ravinnontuotantoa. Maatalouden
öljynkulutuksesta 31 % menee lannoitteisiin, 19 % koneisiin, 16 %
kuljetuksiin. Kun öljyntuotanto kääntyy laskuun ja kysyntä jatkaa nousua,
hinnat karkaavat ylös. Ensimmäisenä kärsivät köyhimmät, joiden rahat
riittävät ruokaan yhä huonommin. USA:n ja Kanadan ylijäämäviljaa ei enää
kannata tuottaa maailmankauppaan. Kehitysmaiden maataloutta uhkaa tällä
hetkellä kansainvälinen bulkkituonti, kohta vielä enemmän öljyn kallistuminen.
Biopolttoaineitten tuotanto uhkaa nostaa polttoaineeseen kelpaavien
viljojen hintoja
Hyvän teknologian kriteeri oin mielestäni tehokkuus, jota mitataan pienenä
energiankulutuksena ja pieninä ympäristövaurioina. Toisin kuin Pekka
kirjoitti, Suomen maatalous ei ole tällaista: vesistöön menevästä typestä
ja fosforista edelleen suurin osa on peräisin maatalouden lannoitteista.
Kemiallisten torjunta-aineitten käyttö on rutiinia, uudessa suorakylvössä
jopa monivaiheista. Raviteiden virta käy tehtaasta pellon kautta vesistöön
ja ruokapöydän kautta vesistöön tai kaatopaikalle. Ravinteet eivät kierrä
ollenkaan. Maatalouden tehostuminen on ollut keskeinen syy, miksi
peltolinnusto on Suomessakin vähentynyt. Tehostuminen ei näytä vähentävän
esim. maataloustuen tarvetta.
Lannoitteitten korvaaminen ravinteiden kierrätyksellä olisi merkittävä
säästö. Yhden ihmisen pelkän virtsan ravinteet riittävät noin 200
viljakilon tuotantoon. Nyt saniteettijäte on vesistöjen kuormittaja
länsimaissa ja myös terveysuhka kehitysmaissa.
Jos vielä laajennetaan hiukan maailman tilaan, USA, Venäjä ja Kiina käyvät
kilpajuoksua Kaspianmeren, Keski-Aasian ja Iranin Lähi-idän öljy- ja
kaasuvaroista. Se lisää uhkaa myös sotilaallisesta yhteenotosta.. Jo nyt
jopa useimmat sodat ja sodanuhkat liittyvät öljyyn: Irak, Tsetsenia, Sudan
, Nigeria, Iran. Luonnonvaroiltaan rikas Afrikka kärsii omista
luonnonvaroistaan (Kongon dem. tasavalta, Nigeria).
Kyllä luonnonvaroja säästävä yhteiskunta ja elämäntapa ovat jatkossa
välttämättömiä
Ei se ole mitään marginaalista estetiikan kaipuuta.
t. Juha
Lukemista:
Drangert, JO 1998: Fighting the urine blindness to provide more sanitatiom
options. Institute of Water and Environment Studies, Linköping University,
58183 Linköping, Sweden. Netissä pdf:nä, osoite hukassa, löytyy
hakuautomaatilla.
Hirsch, R.L. 2005: The inevitable peaking of world oil production. The
Atlantic Council of the United States.
http://www.acus.org/docs/051007-Hirsch_World_Oil_Production.pdf
Hirsch, R.L., Bedzek, R.& Wendling, R. 2005: Peaking of world oil
production: Impacts, mitigation & risk management. Raportti USA:n
hallitukselle.
<http://www.netl.doe.gov/publications/others/pdf/Oil_Peaking_NETL.pdf>http://www.netl.doe.gov/publications/others/pdf/Oil_Peaking_NETL.pdf
Hirvasnoro, K. 2007: Uusi kylmä sota. Kolmiodraama nimeltä Keski-Aasian
shakkilauta. Kansan Uutiset Viikkolehti 26.1.2007 s. 22-24.
___________________________________________________________________________________
Esa Aalto, FM Esa Aalto, M.Sc.
Tutkija, jatko-opiskelija Researcher, PhD Student
Oulun yliopisto University of Oulu
Biologian laitos Department of Biology
PL 3000, 90014 Oulun Yliopisto P.O. Box 3000, FIN-90014 University of Oulu
puh. 0408652926 tel. +358-408652926
___________________________________________________________________________________
More information about the Pply
mailing list