[Pply] Sanginmetsän tulevaisuus uhattuna!

[Ari Rajasärkkä]

Hei!

Eilen iltapäivällä oli Sanginjoen ukometsän suunnitelun ohjausryhmän 
sangen ratkaiseva kokous. Eipä hääviltä alueen tulevaisuus näytä! 
Kokouksen puheenjohtaja Jaakko Mähönen ilmoitti jossain vaiheessa 
kokousta, että tekninen keskus tulee esittämään tekniselle lautakunnalle 
Sanginjoen ulkometsän jatkokäsittelyn pohjaksi vaihtoehto 3:sta, joka 
3-henkisen Sanginjoen tulevaisuutta pohtineen virkamiestyöryhmän 
määritelmän mukaan on sanallisesti kuvattuna seuraavanlainen: 
”Virkistyksen ja suojelun merkitystä, alueen käytön tavoitteina 
korostetaan”

Mitään asiaan liittyvää oleellista tietoa ei kokouksessa saanut 
tivaamatta. Minun piti mm. moneen kertaan tiedustella kolmen virkahenkilön 
työryhmän (Olli Lipponen, Riitta Niemelä, Matti Tynjälä) tekemisiä ja 
päätöksiä. Lopulta sain Lipposelta puristettua ulos maininnan siitä, että 
ko. virkamiestyöryhmä oli yksimielisesti päätynyt vaihtoehtoon nro 3 ja 
nyt sitten tekninen keskus esittää ko. vaihtoehtoa lautakunnalle Mähösen 
esittelemänä. Lautakuntakäsittelyyn aikaa menee vielä arviolta "viikkoja". 
Perusteita vaihtoehto 3:lle emme Tepon kanssa edes hoksanneet kysyä, kun 
muutenkin asioita piti erikseen vaatia kerrottavaksi.

Teknisen lautakunnan tuleva päätös on helposti arvattavissa. Vaihtoehto 
3:n tueksi on jo laadittu melko yksityiskohtainen toimenpidesuunnitelma, 
vaikka ”mitään suunnitelmia ei pitänyt tehdä ennen etenemisvaihtoehdon 
valintaa”. Tuo suunnitelma sisältyy Luontotietotoimisto Lehto & Sillanpään 
tekemään luontoselvitysten yhteenvetoraporttiin, jonka nimikin on 
"Suunnitelma Sanginjoen alueen kehitämiseksi".

Kun viime viikon ohjausryhmän kokouksessa tivasimme Rämän Tepon kanssa 
kunnollisen ennallistamissuunnitelman ja metsien rakennepiirteisiin 
perustuvan ennallistamispotentiaalin kartoituksen (jollaisesta muuten oli 
ohjausryhmän pöytäkirjojenkin mukaan puhetta jo viime keväänä, vaan eipä 
sitä sitten toteutettukaan) perään, saimme vastaukseksi sen, ettei 
suunnitelmaa voi tehdä, kun ei ole valittu etenemisvaihtoehtoa. Siitä 
huolimatta näköjään yhden vaihtoehdon mukaista suunnitelmaa on voitu 
valmistella aina lautakuntakäsittelyyn asti.

Eilen vaadimme Tepon kanssa tasapuolisuuden nimissä, että lautakunnan 
käsittelyä varten pitäisi myös olla olemassa vaihtoehto 4:n mukainen 
toimenpidesuunnitelma, jotta lautakunnan jäsenet voisivat tasapuolisesti 
vertailla kahden vaihtoehdon välillä ja heille jäisi oikeasti jotain 
päätettävää. No toista suunnitelmaa ei kuitenkaan ole tulossa, joten 
kompromissina päädyttiin riisumaan Lehdon & Sillanpään raportista 
suunnitelmaksi tulkittavat osuudet pois. Tämä pieni kosmeettinen leikkaus 
ei kuitenkaan riitä poistamaan sitä tosiasiaa, että ko. raportissa 
vähätellään Sanginjoen luontoarvoja todella paljon. Joku toinen konsultti 
olisi varmastikin päätynyt samoja faktoja hyödyntämällä aivan 
päinvastaiseeen käsitykseen alueen arvokkuudesta.

Ohjausryhmän jäsenistä kantaa vaihtoehto 4:n puolesta ottivat vain Oulun 
yliopistoa edustava Pekka Halonen sekä meitä suojelualoitteen 
tekijäjärjestöjä edustavat Teppo & minä. 3-vaihtoehtoa kannattivat 
puheenjohtaja Mähönen sekä ohjausryhmän sihteeri / esittelijä Lipponen. 
Loput jäsenistä, Paula Paajanen kaupungin kaavoituksesta, Marketta Karhu 
ympäristövirastosta, Irmeli Ruokanen metsäkeskuksesta ja Tupuna Kovanen 
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta eivät ilmaisseet kantaansa ja 
Metsäntutkimuslaitosta edustava Anne Tolvanen oli poissa kokouksesta. 
Tämän eräänlaisen äänestyksen voitti siis vaihtoehto nro 4 äänin 3 - 2. 
Siitä huolimatta vaihtoehto 3:sta viedään eteenpäin!

Helmikuun alun yleisötilaisuudessa suojelun kannattajat olivat selvänä 
enemmistönä noin 70 hengen joukosta. Oma arvioni kannattajien ja 
vastustajien suhteesta on 60 - 10, mikä perustuu käyttettyjen 
puheenvuorojen määrään ja laatuun. Olsyn järjestämän nettikyselyn viikon 
takaiset tuolloin vielä keskeneräiset tulokset olivat sellaiset, että yli 
60 % äänestäneistä tuki kunnon suojelua. Myös Kalevan muutaman vuoden 
takaisen nettikyselyn tulos oli selkeä suojelupuolen voitto. Vuonna 2005 
kerätyn vetoomuksen Etelä-Suomen metsien suojelutilanteen parantamiseksi 
allekirjoitti Oulun seudulta vähintään 1300 ihmistä, joiden voidaan 
olettaa olevan Sanginjoen metsän kunnollisen suojelun kannalla. Kaikista 
kansan mielipiteistä huolimatta päättäjämme ovat sitkeästi ajamassa läpi 
vaihtoehtoa nro 3, joka Lehdon & Sillanpään suunitelman mukaisena on 
käytännössä hyvin lähellä vaihtoehtoa nro 2, eli "Jatketaan entisellään 
monikäyttöalueena".

"Suunnitelma Sanginjoen alueen kehittämiseksi" on normaalin 
talousmetsäalueen alue-ekologinen suunnitelma, jossa luontoarvojen parhaat 
palat "suojellaan" 10 - 300 (- 400) metrin levyisten ekologisten käytävien 
ja muutaman aarin kokoisten askelkivien ja avainbiotooppien avulla. Muu 
osa alueesta on normaalissa metsätalouskäytössä, jossa otetaan huomioon jo 
metsälain edellyttämiä ympäristö-, maisema- ja virkistyskäyttöseikkoja. 
"Uuden" suojelualueen kooksi suunnitelmakartasta mitattuna saadaan noin 
7,5 km:n pituinen pätkä, jolla keskimääräistä leveyttä on korkeintaan 200 
m. Tästä laskettuna suojelualan lisäykseksi saadaan vajaat 200 ha, josta 
35 ha on jo periaatteellisella tasolla kaavalla suojeltuna Polvikankaalla.

Suojeluajatukset saati kansallispuiston perustaminen tuntuvat siis olevan 
valovuosien päässä päättäjien näkövinkkelistä katsottuna. Nyt on aika 
ryhtyä kaikkien Sanginmetsän luonnosta oikeasti välittävien ihmisten 
toimiin ainutkertaisen Lähiluontomme Helmen puolesta. Sähköposteja 
päättäjille tekniseen keskukseen, tekniselle ja ympäristölautakunnalle, 
kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsenille, kansanedustajille jne. 
Mielipidekirjoituksia lehtiin. Suoria kontakteja toimittajiin. Tietoa 
muuallakin Suomessa ja ulkomaillakin asuville luonnoystäville. Jos nyt 
emme tee mitään, menetämme mahdollisuutemme Pohjolan Nuuksioon ikuisiksi 
ajoiksi!

Jotenkin on turhautunut olo, kun on vuoden istunut ryhmässä näennäisesti 
pitämässä Sangin luontoarvojen puolta. Päättäjät ovat kuitenkin alusta 
pitäen olleet tietyn linjan kannalla ja sitä linjaahan ei tunnetusti kovin 
helpolla muuteta. 123 000 euroa vuodessa (= 95 senttiä per oululainen) 
tuntuu olevan niin tärkeä tälle teknologiakaupungille, jonka budejtin 
ylijäämä viime vuonna oli 48 000 000 euroa. Sangin hakkuiden osuus siitä 
kokonaiset kaksi ja puoli promillea!


T.     Ari Rajasärkkä