VS: [Pply] Miksi Lullulat...

[Pessa Jorma]

Hei,
 
Petteri mäkelä nosti metsien hakkuut esiin ja laskin nopeasti Siikajoella tänä keväänä havaitsemieni 22 reviiriä pitävän kangaskiurun jakauman eri elinympäristötyyppeihin ja se näyttää seuraavalta:
- sorakuoppa-alueet ja niiden reunakankaat (yleensä aina puut poistettu ja kuiva kangasmetsämaannos jäljellä), 7 reviiriä (31,8 %)
- hakkuut sorakuoppien välittömässä läheisyydessä, 3 reviiriä (13,6 %)
- erilliset hakkuut etäällä soranottoalueista, 12 reviiriä (54,5 %)
 
Jakauma näyttäisi tukevan Petterin esittämää päätelmää kangaskiurun saavan hyötyä harjumetsien avohakkuista. Entisellä kotiseudullani Pirkanmaalla kangaskiuruja on esiintynyt perinteisesti kuivien mäntyvaltaisten harjumetsien liepeillä ja usein niille hakatuilla aukoilla. Toinen suosittu pesimäympäristö on ollut lentokenttien reuna-alueet, joilta männikkö on poistettu ja jäljelle on jäänyt kuivan kangasmetsän pohjakerros kasvipeitteineen. Soranottoalueiden reuna-alueilla kangaskiuruja on myös ollut. Vahva kangaskiurukanta on pesinyt perinteisesti Säkylässä Porin prikaatin ampuma-alueella Säkylänharjun ympäristössä ja Virttaan kankaalla. Sielläkin moni reviiri on sijainnut hakkuuaukeilla (ainakin 1980-luvulla, jolloin tutstuin alueeseen 11 kuukauden ajan). Vastaava lähes identtinen tilanne on myös Kankaanpäässä Satakunnan tykistörykmentin Pohjankankaan ampuma-alueella. Kaakkois-Suomessa kangaskiuruja pesii avokalliopaljastumilla ja myös mäntykankaiden avohakkuualueilla, joita esimerkiksi Virolahden alueella riittää.
 
Siikajoen alueen lisäksi sopivia pesimäympäristöjä on Pohjois-Pohjanmaalla runsaasti: mm. Hailuodossa, Oulunsalossa, Oulussa, Haukiputaalla, Ylikiimingissä ja Utajärvellä. Siikajoen kangaskiurukeskittymässä näyttää olevan myös runsaasti naaraita, joten pesintöjäkin tulee olemaan varmasti runsaasti tänä keväänä ja kesänä. Jo viime vuonna kangaskiuruilla oli poikueita ainakin Alhonmäen ympäristössä, jossa havaitsin muutaman ruokkivan emon atlaskartoitusten yhteydessä. Kangaskiurut on ehkä helpointa löytää laulukauden alussa. Haudontavaiheessa parit ovat hiljaa ja vaikeasti havaittavia.
 
t. Jorma Pessa
 

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Jorma Pessa, suunnittelija

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus
(North Ostrobothnia Regional Environment Centre / Norra Österbottens miljöcentral)
Luonnonsuojeluosasto

PL 124, 90101 Oulu (P.O.Box 124, FIN 90101 Oulu, Finland / PB 124, 90101 Uleåborg)
Käyntiosoite (Visiting address /Besöksadress) Isokatu 9

Puhelin (Tel.) 020 490 6155 tai 0400 250 040
Faksi (Telefax) +358 204 90 6305

jorma.pessa at ymparisto.fi

http://www.ymparisto.fi/ppo
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
  

 


________________________________

	Lähettäjä: pply-bounces at lists.oulu.fi [mailto:pply-bounces at lists.oulu.fi] Puolesta petteri mäkelä
	Lähetetty: 9. huhtikuuta 2008 22:11
	Vastaanottaja: Pirkka Aalto
	Kopio: pply at lists.oulu.fi
	Aihe: Re: [Pply] Miksi Lullulat...
	
	
	Terve!
	
	Voisikohan lullulan yleistymisen syy piillä metsätaloudessa? Ainakin Porin seudulla uudet lullulareviirit löytyvät hiljakkoin hakatuilta aukoilta, jotka eivät ole vielä ehtineet koivikoitua. Täälläkin päin havaintoja tuntuu tulevan enenevässä määrin ja mäntykankaiden hiekkakuoppien jälkeen yleisin reviirin paikka lienee juuri hakkuuaukko.
	
	mutulla Petteri Mäkelä
	
	
	On 4/9/08, Pirkka Aalto <pirkka.aalto at pp.inet.fi> wrote: 

			Ajattelin samoin juttua lukiessani, että on aika rohkeaa ennustaa
			yhden muuttujan perusteella tulevia lajien levinneisyyksiä. Varmasti
			ilmasto-olosuhteet  ovat yksi tärkeimmistä levinneisyyttä rajoittavista
			tekijöistä, mutta monilla lajeilla esiintymisaluetta selittäviä
			tekijöitä on muitakin.
			


		Moi!
		
		Eikö samaan porukkaan lueta vielä esim. satakieli, sirkkalinnut ja juovattomat Acrot, joita ei kuulu eikä näy täällä pohjoisessa (eikä siellä etelässäkään), koskapa yöt ovat liian valoisia?
		
		Lullulalla on muuten ollut ainakin 2000 -luvun alussa pieni erillisesiintymä Kolarissa Ylläksen ympäristössä. Toivottavasti tästä saadaan dokumenttiä Atlakseenkin...
		
		Ja sitten asian vierestä...
		
		

			Vastikään ilmestyneen Aureola 2003:n voivat kokouksesta noutaa  mukaansa kaikki kyseiseen vuosikirjaan oikeutetut yhdistyksen jäsenet.  Niille, jotka tähän kokoukseen eivät pääse tuore julkaisu  postitettaneen viikon loppupuolella.
			


		PPLY:n hallituksen olisi hyvä muistaa, että iso osa yhdistyksen jäsenistä asuu muualla kuin Oulussa... Se että meille muille postitettaneen Aureola joskus (tai sitten ei postitettane) ei ole kovin rohkaisevaa... ;-)
		
		t: Pirkka 
		
		
		
		
		
		
		_______________________________________________
		Pply mailing list
		Pply at lists.oulu.fi
		http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply
		


-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: http://lists.oulu.fi/pipermail/pply/attachments/20080410/57627ea6/attachment.html