[Pply] Fwd: gps

Thu Feb 14 09:46:08 EET 2008

Tässäpä Suopajärven Matin perusteellinen selvitys gps:stä. Jos jollakin
muullakin sattuisi kiinnostamaan. Kiitokset Samille viestin "kaivamisesta".

Teppo M.

---------- Forwarded message ----------
From: Timonen Sami <sami.timonen at ymparisto.fi>
Date: 14.2.2008 9:07
Subject: gps
To: Teppo Mutanen <mutanen.teppo at gmail.com>

 tässä se on. Laita listalle jos katsot tarpeelliseksi

Sami

-----------

Lähettäjä:  lintuverkko-bounces at physis.pnw.fi käyttäjän Matti Suopajärvi [
matti.suopajarvi at pp.inet.fi] puolesta

Lähetetty:  2. tammikuuta 2008 10:42

Vastaanottaja:    Tipunetti

Aihe: Re: [LV] navigaattorit ja linnut? -autot?

Moro,

pistänpä tähän tällaisen toiseen foorumiin kirjoittamani tekstin, jos

jollekin ois vaikka avuksi:

GPS eli Global Positioning System on yleisnimi

satelliittipaikannusjärjestelmille. GPS-järjestelmä koostuu kolmesta

segmentistä: satelliiteista, kontrolliverkosta ja käyttäjäosasta. Vuoden

2004 maaliskuussa satelliitteja oli taivaalla yhteensä 29, jotka ovat

yli 20 000 km:n korkeudessa. Kontrolliverkossa tarkkaillaan

satelliittien tilaa, ratoja ja toimintoja. Käyttäjäosan muodostavat

miljoonat GPS-vastaanottimet.

GPS-paikannus perustuu siihen, että satelliitit lähettävät atomikellon

ajan ja sijaintitiedon, jonka GPS-laite vastaanottaa ja laskee tiedoista

oman sijaintinsa. GPS-laitteen paikannus vaatii vähintään neljän

satelliitin tiedot. Satelliittien kiertoradat on laskettu niin että

periaatteessa kaikkialla maapallolla paikannus pitäisi olla kaiken aikaa

mahdollista. GPS-laitteiden tarkkuus on siviilikäytössä vaakasuunnassa

yleensä muutamia metrejä, korkeussuunnassa tarkkuus on 2-3 kertaa

huonompi. Mm. maanmittauksessa käytössä olevilla erikoislaitteilla

päästään senttimetrien tarkkuuteen.

Rengastajan käyttöön soveltuvat parhaiten kevyet kädessä kannettavat

GPS-laitteet. Perus-GPS laite maksaa nykyisellään n. 150-300 €,

karttanäytölliset 350-700€. Kännyköihin on myös saatavilla ohjelmia

joihin paikkatieto voidaan siirtää esimerkiksi bluetooth-gps palikalta

langattomasti. Maastokäyttöön kannattanee valita ainakin vesitiivis,

meri- ja vesistökäyttöön mielellään vielä kelluva laite. Ainakin

yleisimmät merkit (Magellan, Garmin) kykenevät näyttämään sijainnin

yhtenäiskoordinaatein - tästä kannattaa myös varmistua laitetta

hankkiessa, sekä myös kuinka kyseiset asetukset laitteeseen asennetaan.

Yhtenäiskoordinaatein mm. Garminit näyttävät paikan seitsemällä

numerolla (7305302: 3370887) jossa viimeiset numerot ovat metrejä.

Rengastuslomakkeille W/E-koordinaateista jätetään ensimmäinen 3 pois.

Kaikenkaikkiaan GPS-laitteiden käyttö ei ole kännykän käyttöä

monimutkaisempaa.

Rengastuksen apuvälineenä GPS:iä voi käyttää mm. rengastuspaikan

koordinaattien määritykseen, paikan tallennukseen, pönttöjen, pesien,

reittipisteiden, jokien ylityspaikkojen, lähtöpaikkojen ym. eksaktiin

määritykseen. Laitteelle tallennetuille paikoille voi suunnistaa

helposti laitteen suuntanuolen avulla. Näytöltä näkee halutessa esim.

jäljellä olevan matkan, kauanko kohteen saavuttamiseen tasaisella

vauhdilla menee ym.

Mikäli omistaa tietokoneen hyödyllisiä lisätarvikkeita GPS-laitteeseen

ovat datakaapeli sekä tiedonsiirto-ohjelma joilla voi siirtää

reittipisteet ym. tietokoneelle talteen sekä takaisin laitteelle. Vaikka

laitteille voi yleensä tallentaa yli 500 reittipistettä tulee kiintiö

jossain vaiheessa täyteen ja tällöin siirto-ohjelmalla siirtää

reittipisteet muutamassa sekunnissa käsin näpyttelyn sijaan. Esimerkiksi

jonkun vuosittain uusivan reissun reittipisteet saa näin kätevästi

talteen. Siirtokaapeleita voi kysellä laitekauppiailta tai edullisemmin

esim. allaolevasta linkistä.

Siirtokaapeleissa kannattaa varmistua yhteensopivuudesta PC:n kanssa.

Useasti käytössä olevaa sarjaporttiliitäntää ei monissa uudemmissa

koneissa enää ole jne.

Siirto-ohjelmia on tekstipohjaisia (esim. Waypoint+, G7ToWin) joilla

datat tallentuvat tekstimuotoon eivätkä ole tarkasteltavissa ohjelmien

kartoilta. Karttapohjaisissa ohjelmisssa (esim. Seaclear, TrackMaker,

OziExplorer) on mahdollista tarkastella, lisätä jne, omia reittipisteitä

karttanäytöllä. Kartat täytyy yleensä skannailla tms näperrellä itse.

Yllämainituista OziExplorer on maksullinen 85$, muut ilmaisia.

Siirto-ohjelmissa tulee huolehtia että koordinaatit tallentuvat ja

siirtyvät oikeassa muodossa. Yleensä sekoilu wgs-84 / suomalaisen

Finnish Hayford muotojen kanssa johtaa siihen että koordinaatit

heittävät 2-300 metriä itä-länsisuunnassa. Yleensä ohjelmien

manuaaleista löytyy ohjeet – aina ei.

Muita netistä löytyviä ilmaisia rengastajan apuvälineitä ovat esim.

Kansalaisen Karttapaikka josta voi näppärästi selvittää karttapisteen

koordinaatit. Palvelusta voi etsiä paikkoja maantieteellisten nimien tai

osoitteiden perusteella tai karttoja selaamalla. Linkittämällä voi

lähettää haluamansa pisteen vaikkapa sähköpostilla toisten

katseltavaksi. Palvelussa voi myös muuntaa eri koordinaatteja.

Google Earth on ilmainen ohjelma jolla laajakaistan omistaja voi tutkia

satelliittikarttoja ympäri maailmaa. Ohjelmaan, omalle koneelle, voi

lisäillä vaikkapa kaikki omat pöntöt. Reittipisteiden siirto ohjelmasta

GPS:lle ei käsittääkseni ainakaan suoraan ole vielä mahdollista.

Google Maps on hieman edellisen tyylinen web-sovellus. Sen avulla voi jo

pikkuisen HTML-osaamisen avulla rakennella näppäriä karttoja

reittipisteineen web-palvelimelle. Mm. Eläinmuseon Satelliittisääkset /

Mirja-sivuilla on tällainen sovellus.

Jälkikirjoitus:

Itse olen käyttänyt perus-GPS:ia (Garmin XL) vajaat kymmenen vuotta.

Laite on mielestäni ollut hintansa väärti. Monet turhat kävelyt on

vältetty, laitteen avulla löytää lyhintä reittiä kohteelle ja

harhailematta tien päähän jätetylle autolle. Pahimmat risukot voi

kiertää ja pyöriä vaikka ympyrää tarvitsematta pitää huolta

kompassisuunnasta – kunhan huolehtii laitteen pattereiden riittävyydestä.

Vanhat, vuosikausia koetut, pöntöt löytää toki ilman GPS:iakin, eikä

metsään ilmankaan eksy, mutta etenkin uudet edellisenä syksynä viedyt

pöntöt saattaisivat jopa unohtuakin elleivät ole jossain muistissa.

Metsähallitus tallettaa nykyisin kaikki kotkan & sääksen pesät

GPS-koordinaatein. Löytyneet pesät on eksaktien koordinaattien avulla

helppo löytää verrattuna aiempaan käytäntöön a´la: "tien päästä

kävellään 300 metriä isolle kuuselle jne…" Kartta-GPS:ia en ole

toistaiseksi kaivannut, vaikka nykyiset laitteet hyvine karttoineen toki

päteviä olisivat.

Siirto-ohjelmalla (minulla OziExplorer) siirrän esimerkiksi kesällä

kotkareissuun lähtiessäni edellisvuoden datan laitteelle ja lisäilen

reissussa uudet ja kotona taas kaikki vuodeksi säilöön. OziExploreriin

on vastikään lisätty ominaisuus kääntää reittipisteet Google Earthin

ymmärrettäväksi dataksi muutamassa sekunnissa. Näin reittipisteitä voi

katsella myös satelliittikartoilta.

Muutamia linkkejä:

Yleistä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/GPS

PC-kaapeleita:

      Ari Torpström (Tmi)

      Rissalantie 42

      70910 Vuorela

      p. 040-8343 871

http://www.kolumbus.fi/ari.torpstrom/CableFactory.htm

Siirto-ohjelmia:

http://www.tapr.org/~kh2z/Waypoint/ <http://www.tapr.org/%7Ekh2z/Waypoint/><
http://www.tapr.org/%7Ekh2z/Waypoint/>

http://www.gpsinformation.org/ronh/

http://www.oziexplorer.com/

http://www.1yachtua.com/nauticalcharts/seaclear_ii.asp

http://www.gpstm.com/

Kansalaisen karttapaikka:

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?lang=FI

Google Earth:

http://earth.google.com/

Google Maps:

http://maps.google.com/

http://nuppineulat.blogspot.com/

http://www.google.com/uds/solutions/wizards/mapsearch.html

http://www.fmnh.helsinki.fi/elainmuseo/satelliittisaakset/index.htm

-- 

Matti Suopajärvi

Särkinäräntie 324

95410 KIVIRANTA

+358400347997

matti.suopajarvi at pp.inet.fi
-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: http://lists.oulu.fi/pipermail/pply/attachments/20080214/35fc6071/attachment.html 