[Pply] pply:n ekopinnat 2007

[Ari Leinonen]

Moi,

Tammirallista 2007 sain hyvän alkuvauhdin ekobongailuun ja tässäpä 
jotain viime vuoden pyöräretkistä.

Lajeja kertyi yhteensä 216 pply:n alueella vuoden 2007 aikana. 
Pyöräkilometrejä kertyi 11 574 km eli 31,7 km keskimäärin päivässä. 
Kokonais kilometrimääräksi tuli 12 129, josta kävelyn osuus 238 ja 
hiihdon 318 km. Myös jalkapallo on mainittava erikseen, koska vuoden 
ainoaksi jäänyt pähkinähakki havainto tuli 1.9 voittoisassa Perämeri 
Openissa Talvikkipuistossa, kun kaksi hakkia lensi kentän yli etelää kohti.

Hailuodossa tuli pyöräiltyä useamminkin. Sieltä tuliaisina mm. lumihanhi 
16.-17.4, amerikantukkasotka 9.5 ja turturikyyhky 22.10. Hailuodon 
lautta on ainoa pörisevä kulkuväline, jota olen käyttänyt retkilläni. 
Lautta hyväksyttäneen ekobongailun poikkeustapaukseksi, kuten Esakin 
viestissään esitti. Tulipa kuitenkin 11.3 käytyä päiväseltään Luovossa 
Huikussa ilman lauttaakin. Jäätie oli tuolloin hyvässä kunnossa ja keli 
oli upea. Kovin lyhyeksi nyky vuosien leutoina talvina jäätieaika 
kuitenkin käy. Päiväseltään kävin myös eräänä päivänä uimassa 
kesähelteellä Marjaniemen särkillä, mutta yleensä olen yöpynyt saaressa 
Markkolan Juhan mökillä. Kiitokset Juhalle ja Maijalle.

Sanginjoen metsät ansaitsevat omat lukunsa. Olen pyöräillyt siellä usean 
vuoden aikana lintu- ja marjaretkillä. Vuosittain hyvät marjapaikat 
tahtovat vaihdella, joten parhaat poimittavat marjapaikat on etsittävä 
joka vuosi uudelleen. Löydettyäni hyvän paikan olemme käyneet yhdellä 
autoporukalla saaliin haussa. Viime vuosina yksi reissu on riittänyt, 
sillä marjasaaliit ovat olleet 80-150 litraa per reissu. Tällä parhaalla 
reissulla kaksi isoa saavia ja iso reppu olivat täynnä kypsiä ja 
hyvälaatuisia puolukoita.

9.9.2004 ollessani puolukassa ja kahvitauolla Sanginjoen 
Isopolvikankaalla, 3 kuukkelia tuli lähelleni. Olin harmikseni juuri 
syönyt eväät kun yksi niistä tuli selvästi makupalan toivossa parin 
metrin päähän. Kuva jäi ottamatta, mutta hetki tallentui kyllä hyvin 
mieliin. Tänäkin vuonna 27.3  kaksi kuukkelia siellä olen vielä nähnyt 
Tapsan läskiruokinnalla samaisella kankaalla. Metso, pyy, teeri, 
töyhtötiainen, puukiipijä ja palokärki ovat alueen peruslajistoa. 
Aiemmilta vuosilta tulee mieleeni havainnot Isopolvikankaan tuntumasta 
mm. huuhkaja, viirupöllö, helmipöllö, varpuspöllö, kanahaukka, 
harmaapäätikka ja riekko.

Eilisessä Kalevassa (31.12.2007) Lukijan sivulla s.28 oli hyvä kirjoitus 
Sanginjoen kansallispuiston puolesta. Sanginjoen monipuolinen 
metsäluonto on lähellä Oulua ja olisi hienoa, jos se säilyisi tai jopa 
kehittyisi enemmän virkistyskäytön suuntaan kansallispuiston myötä.

31.5 Oulaisten sirkkalinnut tuli bongattua myös. Valjastin pyörän perään 
lasten kuljetuskärryt, johon lastasin täyden retkeilyvarustuksen. 
Irvanperän viitasirkkalintu oli äänesssä heti aivan tien varressa. 
Sopiva telttapaikka löytyi Salonsaaren metsiköstä läheltä peltoa, jossa 
pensassirkkalintu oli ollut äänessä tiiran tietojen mukaan. Illemmalla 
pensassirkkeli aloitti laulunsa ja kuului myös telttaan. Pyöräilin 
Oulaisiin ja takaisin yöllä. Päivällä nukuin teltassa. Rekkaliikennettä 
Limingan ja Oulaisten välillä riitti yölläkin, joten takaa ja edestä 
tulevien rekkojen kohdalla oli parempi ajaa kunnolla sivuun pyörän 
peräkärryn kanssa. Tämmöisiä tilanteita sattui muutaman kerran, mutta 
varsinaisia vaaratilanteita ei ole kohdalleni sattunut.


15.-20.6 tein pyöräretken Syötteen suuntaan. Kohtuu hintaan sain 
vuokrattua mökin, koska ei ollut mikään sesonkiaika. Ensimmäiset päivät 
meni kalastellessa ja soudellessa veljeni ja poikien kanssa. Muiden 
poistuttua pääsin suunnittelemaan pyöräbongauksia. Tasamaan poijalle oli 
luvassa hikisiä nousuja ja vauhdikkaita laskuja. Ja niitähän riitti. 
Maastopyörän pienimmän pykälän tarkoitus avautui hyvin, kun runttasin 
ylös Pikku-Syötteen vierestä  Syötekylään menevää tietä. Nousua riitti, 
vaikka en käynyt lähelläkään huippua.  Lasku olikin hulppea lähes suoraa 
tietä Syötekylän risteykseen asti. 2km taittui aika nopeaan 
huippuvauhdin ollessa 60 km/h (hupaa !!!) ja se on paljon 
maastopyörälle. Olisipa Syötteen tunturialue lähempänä Oulua.. mutta 
pääseehän tuonne päivässä pyörälläkin ja tyhjillään olevia mökkejä 
siellä riittää kesäaikaan.

Sinipyrstön bongaus onnistui odotetusti. Lähdin pyöräileen mökiltä 
puolen yön aikoihin kohti Särkiperän rinteitä. Valoisaa alkukesästä 
Syötteellä riittää lähes 24h. Ilmatkin suosivat, joten kahden 
sinipyrstön laulua sai kuunnella hiljaiselta pikitieltä riittämiin. 
Kipusin rinnettä äänen suuntaan ja sainkin laulavan koiraan 
kiikareihini. Retken päätavoite oli saavutettu. Matkalla Taivalkosken 
Ohtaojan virtavästäräkki paikalle noin 1 km ennen puhdistamoa lauloi 
pohjansirkku aivan tien vieressä. Palatessa niitä oli äänessä kaksin 
kappalein. Virtavästäräkkiä ei löytynyt ja koska oli aamuyön kylmin 
hetki en jäänyt kärvistelemään pitkäksi aikaa. Vuoden ainut riekko 
löytyi seuraavaksi Virkkusesta Taivalkosken puolelta. Olin kuulevinani 
päkätystä ja havainto varmistui, kun sain riekon kiikareihini avoimelta 
jängältä Virkkusenjärven länsipuolelta.

Hieno päiväretki oli myös Latva-Kouvanvaaralle idänuunilinnun toivossa. 
Syötekylältä pyöräilin metsäteitä pitkin Ukonvaaralle, jossa jalkauduin. 
Moskavaaran kohdilla oli harvempaa metsää, mutta Latva-Kouvanvaaran 
etelärinne oli koskematonta aarnimetsää pitkine salskeine puineen. Upea 
paikka. Idänuunilintu jäi kuulematta, peukaloisen pirteä laulu ensin 
kaukaa ja epämääräisenä kuultuna tosin nosti alussa toiveita.

Kun nyt olin pyörineni Syötteelle päässyt niin pitihän huiputkin nähdä. 
Iso- ja Pikku-Syöte tuli ajettua ylös asti pysähtymättä. Jyrkkää 
rinnettä ylös ajaessa ei hirveästi naurattanut, samoin alastulossa pitää 
mutkissa jarrutella vähän väliä eikä vauhtia pysty nostamaan. Totesin 
hyväksi, että on hyvä olla kaksi toimivaa jarrua.. Kaiken kaikkiaan 
pyöräretki Syötteen alueelle oli hieno. Suosittelen retkikohteeksi 
alkukesästä. Liikenne Oulu-Kuusamo tiellä on aika vilkasta ja piennar 
pyörälle paikoin kapea, joten pyöräily kannatttaa tehdä valoisaan 
yöaikaan. Autolla kulkiessa pyöräkoukuilla saa pari pyörää näppärästi 
mukaan.

2007 oli pyöräilyn teema vuosi. Omalla kohdallani pyöräily- ja 
lintuharrastus löivät kättä keskenään ja niinpä tuloksena oli hulppea 
määrä kilometrejä ja lintulajeja. Tiira on myös osaltaan mahdollistanut 
onnistuneet bongaukset. Samoin omat havikset on tullut laitettua talteen 
ja toistenkin tiedoksi. Tapsaa on myös kiitettävä, sillä hän välitti 
minulle Oulun ympäristöstä ilmoitettuja mielenkiintoisia bongariliiton 
viestejä.

Hyviä linturetkiä Uunna Vuonna 2008

Ari Leinonen