VS: [Pply] Metsäkanalinnut ja suo-ojitukset

[Jorma Luhta]

Hyvä Timo!

Tekstisi vastaa kaikinpuolisesti sitä kokemusta, joka minulle on
näistä asioista kertynyt - erityisesti Etelä-Pohjanmaalla
1960-luvulla. Ojittamattomilla kulmilla (Lapissa, suurimmilla
suojelualueilla) ei vieläkään ole tapahtunut mitään rajua
kanalintujen kannanromahdusta.
Tammikuiset metsot istuvat vieläkin parvina hakomännyissä.
http://www.luontokuva.org/default.asp?V_DOC_ID=1739

Jorma Luhta

__________________________
 
Hei!
 
Metsäkanalintujen kantojen laskusta on yleensä ja yleisesti
syytetty metsätaloutta, sitä sen kummemmin erittelemättä.
Korkeintaan on mainittu vanhojen metsien väheneminen syypääksi.
Omiin silmiini ei ole ainakaan yleisimmissä
lintuharrastuslehdissä sattunut asiaa koskevia
tutkimuksia. Teeren ja riekon suhteen tuo vertaus vanhoihin
metsiin tuntuu oudolta, kun molemmat viihtyvät soiden reunoilla
ja varsinkin teeri erilaisissa nuorissakin metsissä ja
"rääseiköissä". Poikasaikaan taas kaikki viihtyvät soiden ja
kankaiden rajamailla. Puhun nyt siis teerestä, metsosta ja
riekosta. Monen lintuharrastajan ja metsämiehen mielestä
soidenojitusten vaikutus kanalintukantoihin on merkittävämpi,
kuin varsinaisten kuivanmaan metsien käsittely. Tuhoutuuhan siinä
poikas-ajan elinympäristö, varsinkin metsän ja suon
vaihettumisvyöhyke. Johtuneeko haitta sitten pienilmaston
ja kasvillisuuden muuttumisesta tai poikasajan hyönteisten
vähenemisestä tai suoranaisesti poikasten hukkumisena ojiin.
Emohan hyppii keveästi ojien yli, joita on kaivettu muutaman
kymmenen metrin välein. Poikaset tulevat perässä ojan pohjan
kautta ja jos eivät huku ja sattuvat pääsemään ojasta pois, niin
ainakin kastelevat ja kylmettävät itsensä pahoin.
Piirsin käppyrät Suomen metsien/soiden uudisojitusten määristä
v.1950-1998 ja kanalintujen talvikantojen indeksit 1959-1994
(teeri, riekko ja metso yhteensä). Ojituskäyrän piirsin kääntäen;
ts. alueesta jäljellä ojittamatta vuosittain.
Ojitushehtaareitahan on ko ajanjaksolla noin 5,5 milj. hehtaaria.
Mukana ei ole uudisojitukset ja muuten tuhotut suot (turvesuot,
pellot, tekoaltaat jne.). Tiedot poimin netistä ja muita
tarkempia tietoja näin pitkältä ajalta en tähän hätään löytänyt.
Käyrät noudattelevat toisiaan hyvin "kauniisti". Tosin
virhemahdollisuuksia on monia: talvilintulaskentojen ja ojitusten
erilainen jakaantuminen eri aikoina eri puolella Suomea ym.
Onpahan kuitenkiin suuntaa antava. Tietoja saattaisi löytyä
alueellisestikkin, jolloin ne olisivat luotettavampia. Ainakin
ojituksista luulisi löytyvän, mutta löytyykö pitkältä ajalta
luotettavia lintulaskentoja?
Ojitusten vaikutuksesta kanalintukantoihin puhuisi puolestaan
sekin, että riistakolmiolaskentojen mukaan kanalintukannat ovat
pysyneet ennallaan 1990-luvun alusta alkaen, jolloin
uudistusojitukset ainakin tilastojen mukaan lähes loppuivat.
Kunnostusojituksia kuitenkin 50-80.000 ha/vuosi koko maassa.
Vastaavia käppyröitä saisi tietenkin muistakin vastaavista
yhteyksistä (metsien auraukset, hakkuut jne). Niin ja täytyyhän
muistaa se vanha totuus: "valhe, emävalhe, tilasto".  
 
Pähkäilee Timo K
 
Mutta onneksi metsolla ja muiilla metsäkanalinnuilla menee
nykyisin hyvin; jopa pensastaskulla talousmetsissä:
http://www.forest.fi/smyforest/forest.nsf/cec7cec2f8d600cdc2256f6
d0062e8cc/f91bf00b4c3b1ef6c22572c3003aeb90?OpenDocument