Re: [Pply] Metsäkanalinnut ja suo-ojitukset

[Esa Aalto]

Heips,

lisäisin vielä kettukannan kurissapitäjiin ihmisen ja ilveksen lisäksi
suden, joka voi syödä kohdatessaan kaikki itseään pienemmät koiran
näköiset elukat. Keuruulla eniten kanalintuja on siellä, missä susilauma
jolkottaa, mikä tietysti saattaa johtua kyllä jostain ihan muustakin.

t. Esa A.

On Mon, 7 Jan 2008, Timo Karjalainen wrote:

Heps!

Vastaan tähän Riston viestiin tällä yleisellä palstalla, sillä sisällöstä päättelin sen tarkoitetun tälle palstalle.
Löysin lyhennelmän Riston kertomasta tutkimuksesta ja sen selostuksessa kerrotaan varsinkin ketun saalistuspaineen olevan merkitsevän kanalintupoikueille. Ketun kannansäätelijänä taas korostetaan ilveksen merkitystä. Ilvestä suurempana ketun kannan säätelijänä on saattanut aiemmin olla turkistarhaus! Ennen kettujen tarhausta niiden nahkojen hinnat olivat niin korkealla, että metsästyspaine piti kettukannat alhaalla. Tarhauksen yleistyminen romahdutti ketunnahkojen hinnat ja kettujen metsästyspaine pieneni, sillä metsästäjillä ei ollut enään suurempaa kiinnostusta kettuun. Nykyisin taas ketunpyyntiä on alettu harrastamaan enemmän riistanhoidollisessa mielessä.
Milloinhan muuten ketun tarhaus yleistyi?

terveisin Timo K


Ja kommentti vielä siihen alkuperäisen viestini loppuosaan: pensastasku tosiaan viihtyy nykyisissä "talousmetsissä": viime kesänäkin tapasin useita pesiviä pensataskupareja myllerretyillä laajoilla avohakkuualueilla!


----- Original Message -----
  From: Risto Tornberg
  To: 'Timo Karjalainen'
  Sent: Monday, January 07, 2008 9:04 AM
  Subject: RE: [Pply] Metsäkanalinnut ja suo-ojitukset


  Hei



  Viime keväänä Jyväskylässä kanalintujen pesimämenestyksestä väitelleen Gilbert Ludwigin mukaan asia on juuri noin kuin Timo esittää. Malleista, joissa tutkittiin kanalintujen poikastuottoa suurella joukkolla ympäristömuuttujia, seuloutui tilastollisessa myllytyksessä vahvimpina selittäjinä metsäojitusten määrä ja tämä vielä erityisesti sateisina kesinä. Vaikutus oli suurin Etelä- ja Keski-Suomessa, missä ojituskin on ollut tehokkainta. Huomattavaa oli myös, että vaikutus oli hyvin samanlainen metsolla, teerellä ja pyyllä.



  Risto



  -----Original Message-----
  From: pply-bounces at lists.oulu.fi [mailto:pply-bounces at lists.oulu.fi] On Behalf Of Timo Karjalainen
  Sent: 6. tammikuuta 2008 20:44
  To: pply at lists.oulu.fi
  Subject: [Pply] Metsäkanalinnut ja suo-ojitukset



  Hei!



  Metsäkanalintujen kantojen laskusta on yleensä ja yleisesti syytetty metsätaloutta, sitä sen kummemmin erittelemättä. Korkeintaan on mainittu vanhojen metsien väheneminen syypääksi. Omiin silmiini ei ole ainakaan yleisimmissä lintuharrastuslehdissä sattunut asiaa koskevia tutkimuksia. Teeren ja riekon suhteen tuo vertaus vanhoihin metsiin tuntuu oudolta, kun molemmat viihtyvät soiden reunoilla ja varsinkin teeri erilaisissa nuorissakin metsissä ja "rääseiköissä". Poikasaikaan taas kaikki viihtyvät soiden ja kankaiden rajamailla. Puhun nyt siis teerestä, metsosta ja riekosta. Monen lintuharrastajan ja metsämiehen mielestä soidenojitusten vaikutus kanalintukantoihin on merkittävämpi, kuin varsinaisten kuivanmaan metsien käsittely. Tuhoutuuhan siinä poikas-ajan elinympäristö, varsinkin metsän ja suon vaihettumisvyöhyke. Johtuneeko haitta sitten pienilmaston ja kasvillisuuden muuttumisesta tai poikasajan hyönteisten vähenemisestä tai suoranaisesti poikasten hukkumisena ojiin. !
 Emohan hyppii keveästi ojien yli, joita on kaivettu muutaman kymmenen metrin välein. Poikaset tulevat perässä ojan pohjan kautta ja jos eivät huku ja sattuvat pääsemään ojasta pois, niin ainakin kastelevat ja kylmettävät itsensä pahoin.

  Piirsin käppyrät Suomen metsien/soiden uudisojitusten määristä v.1950-1998 ja kanalintujen talvikantojen indeksit 1959-1994 (teeri, riekko ja metso yhteensä). Ojituskäyrän piirsin kääntäen; ts. alueesta jäljellä ojittamatta vuosittain. Ojitushehtaareitahan on ko ajanjaksolla noin 5,5 milj. hehtaaria. Mukana ei ole uudisojitukset ja muuten tuhotut suot (turvesuot, pellot, tekoaltaat jne.). Tiedot poimin netistä ja muita tarkempia tietoja näin pitkältä ajalta en tähän hätään löytänyt.

  Käyrät noudattelevat toisiaan hyvin "kauniisti". Tosin virhemahdollisuuksia on monia: talvilintulaskentojen ja ojitusten erilainen jakaantuminen eri aikoina eri puolella Suomea ym. Onpahan kuitenkiin suuntaa antava. Tietoja saattaisi löytyä alueellisestikkin, jolloin ne olisivat luotettavampia. Ainakin ojituksista luulisi löytyvän, mutta löytyykö pitkältä ajalta luotettavia lintulaskentoja?

  Ojitusten vaikutuksesta kanalintukantoihin puhuisi puolestaan sekin, että riistakolmiolaskentojen mukaan kanalintukannat ovat pysyneet ennallaan 1990-luvun alusta alkaen, jolloin uudistusojitukset ainakin tilastojen mukaan lähes loppuivat. Kunnostusojituksia kuitenkin 50-80.000 ha/vuosi koko maassa.

  Vastaavia käppyröitä saisi tietenkin muistakin vastaavista yhteyksistä (metsien auraukset, hakkuut jne). Niin ja täytyyhän muistaa se vanha totuus: "valhe, emävalhe, tilasto".



  Pähkäilee Timo K



  Mutta onneksi metsolla ja muiilla metsäkanalinnuilla menee nykyisin hyvin; jopa pensastaskulla talousmetsissä: http://www.forest.fi/smyforest/forest.nsf/cec7cec2f8d600cdc2256f6d0062e8cc/f91bf00b4c3b1ef6c22572c3003aeb90?OpenDocument




___________________________________________________________________________________
Esa Aalto, FM                       Esa Aalto, M.Sc.
Tutkija, jatko-opiskelija           Researcher, PhD Student
Oulun yliopisto                     University of Oulu
Biologian laitos                    Department of Biology
PL 3000, 90014 Oulun Yliopisto      P.O. Box 3000, FIN-90014 University of Oulu
puh. 0408652926                     tel. +358-408652926
___________________________________________________________________________________