Fw: [Pply] Metsäkanalinnut ja suo-ojitukset

[Pentti Pesonen]

----- Original Message ----- 
From: "Pentti Pesonen" <pentti.pesonen at pp5.inet.fi>
To: <esa.aalto at oulu.fi>
Sent: Tuesday, January 08, 2008 9:41 AM
Subject: Re: [Pply] Metsäkanalinnut ja suo-ojitukset


> Jeps
>
> Luonnon monimuotoisuus on niin pitkän ja monimutkaisen evoluution tulos, 
> että sitä on ihmisen järjellä vaikea ymmärtää.
> Ja kun muistetaan vielä että tässäkin asiassa on niin monta mieltä kun on 
> miestäkin.
> Jokainen meistä ajattelee omalla tavallaan, ja kuvittee myös olevansa 
> oikeassa, niin minäkin.
>
> Uskon mukisematta sen että mm. metsäojitukset, petoeläimet, liikenne, 
> sähkölinjat ja metsästäjät hävittävät metsäkanalintuja,
> ja että niillä on myös vaikutusta lintukantojen supistumiseen.
> Minun oma henkilökohtainen mielipiteeni on kuitenkin sellainen, että 
> tehometsätalous kokonaisuudessaan, ja metsästäjien luutuneet asenteet ovat 
> ne pahimmat luonnon monimuotoisuutta,
> ja erityisesti joitakin luonnonvaraisia eläimiä uhkaava tekijä.
> Hyvin monet luonnonmetsiin sopeutuneet eläinlajit tarvitsevat "metsän 
> suojaa", jota harvennettu kasvatusmetsä ei voi riittävästi tarjota,
> ja luonnon oma valinta toimisi myös jäljelle jätettäviä kasvi- ja 
> eläinyksilöitä valittaessa ihmisen valintaa paremmin.
>
> Ne ihmiset, jotka kuvittelevat pystyvänsä hallitsemaan luonnon 
> järjestelmää, ovat minun mielestäni väärässä.
>
> t. Pentti P
>
>
> ----- Original Message ----- 
> From: "Esa Aalto" <Esa.Aalto at oulu.fi>
> To: <pply at lists.oulu.fi>
> Sent: Tuesday, January 08, 2008 8:07 AM
> Subject: Re: [Pply] Metsäkanalinnut ja suo-ojitukset
>
>
>>
>> Heips,
>>
>> lisäisin vielä kettukannan kurissapitäjiin ihmisen ja ilveksen lisäksi
>> suden, joka voi syödä kohdatessaan kaikki itseään pienemmät koiran
>> näköiset elukat. Keuruulla eniten kanalintuja on siellä, missä susilauma
>> jolkottaa, mikä tietysti saattaa johtua kyllä jostain ihan muustakin.
>>
>> t. Esa A.
>>
>> On Mon, 7 Jan 2008, Timo Karjalainen wrote:
>>
>> Heps!
>>
>> Vastaan tähän Riston viestiin tällä yleisellä palstalla, sillä sisällöstä 
>> päättelin sen tarkoitetun tälle palstalle.
>> Löysin lyhennelmän Riston kertomasta tutkimuksesta ja sen selostuksessa 
>> kerrotaan varsinkin ketun saalistuspaineen olevan merkitsevän 
>> kanalintupoikueille. Ketun kannansäätelijänä taas korostetaan ilveksen 
>> merkitystä. Ilvestä suurempana ketun kannan säätelijänä on saattanut 
>> aiemmin olla turkistarhaus! Ennen kettujen tarhausta niiden nahkojen 
>> hinnat olivat niin korkealla, että metsästyspaine piti kettukannat 
>> alhaalla. Tarhauksen yleistyminen romahdutti ketunnahkojen hinnat ja 
>> kettujen metsästyspaine pieneni, sillä metsästäjillä ei ollut enään 
>> suurempaa kiinnostusta kettuun. Nykyisin taas ketunpyyntiä on alettu 
>> harrastamaan enemmän riistanhoidollisessa mielessä.
>> Milloinhan muuten ketun tarhaus yleistyi?
>>
>> terveisin Timo K
>>
>>
>> Ja kommentti vielä siihen alkuperäisen viestini loppuosaan: pensastasku 
>> tosiaan viihtyy nykyisissä "talousmetsissä": viime kesänäkin tapasin 
>> useita pesiviä pensataskupareja myllerretyillä laajoilla 
>> avohakkuualueilla!
>>
>>
>> ----- Original Message -----
>>  From: Risto Tornberg
>>  To: 'Timo Karjalainen'
>>  Sent: Monday, January 07, 2008 9:04 AM
>>  Subject: RE: [Pply] Metsäkanalinnut ja suo-ojitukset
>>
>>
>>  Hei
>>
>>
>>
>>  Viime keväänä Jyväskylässä kanalintujen pesimämenestyksestä väitelleen 
>> Gilbert Ludwigin mukaan asia on juuri noin kuin Timo esittää. Malleista, 
>> joissa tutkittiin kanalintujen poikastuottoa suurella joukkolla 
>> ympäristömuuttujia, seuloutui tilastollisessa myllytyksessä vahvimpina 
>> selittäjinä metsäojitusten määrä ja tämä vielä erityisesti sateisina 
>> kesinä. Vaikutus oli suurin Etelä- ja Keski-Suomessa, missä ojituskin on 
>> ollut tehokkainta. Huomattavaa oli myös, että vaikutus oli hyvin 
>> samanlainen metsolla, teerellä ja pyyllä.
>>
>>
>>
>>  Risto
>>
>>
>>
>>  -----Original Message-----
>>  From: pply-bounces at lists.oulu.fi [mailto:pply-bounces at lists.oulu.fi] On 
>> Behalf Of Timo Karjalainen
>>  Sent: 6. tammikuuta 2008 20:44
>>  To: pply at lists.oulu.fi
>>  Subject: [Pply] Metsäkanalinnut ja suo-ojitukset
>>
>>
>>
>>  Hei!
>>
>>
>>
>>  Metsäkanalintujen kantojen laskusta on yleensä ja yleisesti syytetty 
>> metsätaloutta, sitä sen kummemmin erittelemättä. Korkeintaan on mainittu 
>> vanhojen metsien väheneminen syypääksi. Omiin silmiini ei ole ainakaan 
>> yleisimmissä lintuharrastuslehdissä sattunut asiaa koskevia tutkimuksia. 
>> Teeren ja riekon suhteen tuo vertaus vanhoihin metsiin tuntuu oudolta, 
>> kun molemmat viihtyvät soiden reunoilla ja varsinkin teeri erilaisissa 
>> nuorissakin metsissä ja "rääseiköissä". Poikasaikaan taas kaikki 
>> viihtyvät soiden ja kankaiden rajamailla. Puhun nyt siis teerestä, 
>> metsosta ja riekosta. Monen lintuharrastajan ja metsämiehen mielestä 
>> soidenojitusten vaikutus kanalintukantoihin on merkittävämpi, kuin 
>> varsinaisten kuivanmaan metsien käsittely. Tuhoutuuhan siinä poikas-ajan 
>> elinympäristö, varsinkin metsän ja suon vaihettumisvyöhyke. Johtuneeko 
>> haitta sitten pienilmaston ja kasvillisuuden muuttumisesta tai poikasajan 
>> hyönteisten vähenemisestä tai suoranaisesti poikasten hukkumisena ojiin. 
>> !
>> Emohan hyppii keveästi ojien yli, joita on kaivettu muutaman kymmenen 
>> metrin välein. Poikaset tulevat perässä ojan pohjan kautta ja jos eivät 
>> huku ja sattuvat pääsemään ojasta pois, niin ainakin kastelevat ja 
>> kylmettävät itsensä pahoin.
>>
>>  Piirsin käppyrät Suomen metsien/soiden uudisojitusten määristä 
>> v.1950-1998 ja kanalintujen talvikantojen indeksit 1959-1994 (teeri, 
>> riekko ja metso yhteensä). Ojituskäyrän piirsin kääntäen; ts. alueesta 
>> jäljellä ojittamatta vuosittain. Ojitushehtaareitahan on ko ajanjaksolla 
>> noin 5,5 milj. hehtaaria. Mukana ei ole uudisojitukset ja muuten tuhotut 
>> suot (turvesuot, pellot, tekoaltaat jne.). Tiedot poimin netistä ja muita 
>> tarkempia tietoja näin pitkältä ajalta en tähän hätään löytänyt.
>>
>>  Käyrät noudattelevat toisiaan hyvin "kauniisti". Tosin 
>> virhemahdollisuuksia on monia: talvilintulaskentojen ja ojitusten 
>> erilainen jakaantuminen eri aikoina eri puolella Suomea ym. Onpahan 
>> kuitenkiin suuntaa antava. Tietoja saattaisi löytyä alueellisestikkin, 
>> jolloin ne olisivat luotettavampia. Ainakin ojituksista luulisi löytyvän, 
>> mutta löytyykö pitkältä ajalta luotettavia lintulaskentoja?
>>
>>  Ojitusten vaikutuksesta kanalintukantoihin puhuisi puolestaan sekin, 
>> että riistakolmiolaskentojen mukaan kanalintukannat ovat pysyneet 
>> ennallaan 1990-luvun alusta alkaen, jolloin uudistusojitukset ainakin 
>> tilastojen mukaan lähes loppuivat. Kunnostusojituksia kuitenkin 50-80.000 
>> ha/vuosi koko maassa.
>>
>>  Vastaavia käppyröitä saisi tietenkin muistakin vastaavista yhteyksistä 
>> (metsien auraukset, hakkuut jne). Niin ja täytyyhän muistaa se vanha 
>> totuus: "valhe, emävalhe, tilasto".
>>
>>
>>
>>  Pähkäilee Timo K
>>
>>
>>
>>  Mutta onneksi metsolla ja muiilla metsäkanalinnuilla menee nykyisin 
>> hyvin; jopa pensastaskulla talousmetsissä: 
>> http://www.forest.fi/smyforest/forest.nsf/cec7cec2f8d600cdc2256f6d0062e8cc/f91bf00b4c3b1ef6c22572c3003aeb90?OpenDocument
>>
>>
>>
>>
>> ___________________________________________________________________________________
>> Esa Aalto, FM                       Esa Aalto, M.Sc.
>> Tutkija, jatko-opiskelija           Researcher, PhD Student
>> Oulun yliopisto                     University of Oulu
>> Biologian laitos                    Department of Biology
>> PL 3000, 90014 Oulun Yliopisto      P.O. Box 3000, FIN-90014 University 
>> of Oulu
>> puh. 0408652926                     tel. +358-408652926
>> ___________________________________________________________________________________
>>
>> _______________________________________________
>> Pply mailing list
>> Pply at lists.oulu.fi
>> http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply
>