Vs: Fw: [Pply] Metsäkanalinnut ja suo-ojitukset

[Ari Rajasärkkä]

Huomenta!

Laitanpa minäkin jonkinlaisen näkemykseni metsäkanalintujen tilanteesta, 
joka perustuu 30 vuoden lintulaskentoihin koko Suomen suojelualueverkon 
mitassa ja jonkin verran myös naapurimaiden (Venäjän Karjala ja Viro) 
vanhoissa metsissä.

Kanalinnuilla menee mielestäni suurimmassa osassa maata aika huonosti. 
Ehkä Lapin isoimmilla suojelualueilla kannat ovat vielä voimissaan, mutta 
omaa kokemusta niiden alueiden nykytilasta minulla ei ole. Viimeksi olen 
käynyt sielläpäin maailmaa lintulaskentojen merkeissä toistakymmentä 
vuotta sitten.

Yhtä syytä kanalintujen vähenemiseen on turha nimetä. Kantoihin 
negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä on paljon ja niiden yhteisvaikutus on 
niin musertava, että kanalinnut ovat hätää kärsimässä. Metsätalouden 
aiheuttama metsien pirstoutuminen ja ikärakenteen raju muutos yhdistettynä 
samaisen elinkeinon aiheuttamaan maan eteläpuoliskon soiden tuhoon on yksi 
merkittävä tekijä. Myyräsyklien muutokset ja pienpetojen kannan kasvu 
vaikeuttaa niin ikään kanalintujen elämää. Tieverkoston leviäminen joka 
kolkkaan ja liikenteen aiheuttamat tappiot. Kanalinnuthan tulevat 
tunnetusti talvisin teille hakemaaan (hiekoitus)soraa kupunsa täytteeksi. 
Metsästys kaikessa muodossaan (luvallinen ja salametsästys) vaikuttaa myös 
ilman muuta kanalintukantoihin, vaikka metsästäjät useimmiten muuta 
väittävätkin. Siitä itselläni on ihan selvää lintulasketoihin perustuvaa 
faktaakin olemassa.

Sitten tulee vielä ilmaston lämpenemisen vaikutukset. Lumettomista ja 
vähälumisista talvista kärsivät muutkin lajit kuin tehokkaan suojavärinsä 
jo menettänyt riekko. Muutkin kanalinnut suojautuvat kylmyydeltä ja 
pedoilta lumikieppeihin. Hankien huvetessa ja jatkuvien suojasäiden 
kovettaessa vähäisetkin hanget kieppiin pääsyn estäviksi käy tämä 
kanalinnun turvapaikka yhä harvinaisemmaksi.

Kanalintuhin negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä on helppo listata pitkä 
litania. Positiivisia seikkoja sen sijaan ei tule kovin helposti mieleen. 
Metsä- ja suoluonnon ennallistaminen on sen verran vähäistä nappikauppaa, 
ettei sillä käytännössä pystytä vaikuttamaan kanalintukantoihin ainakaan 
laajemmassa mitassa. Kaiken summana on se, että kanalinnut ja monet muut 
metsä- ja suoluontoon sopeutuneet lintulajit ovat nykyisessä Suomessa 
pahassa pulassa eikä valoa markkinavoimien pimeässä tunnelissa näy!


T.    Ari Rajasärkkä





"Pentti Pesonen" <pentti.pesonen at pp5.inet.fi> 
Lähettäjä: pply-bounces at lists.oulu.fi
08.01.2008 10:00

Vastaanottaja
<pply at lists.oulu.fi>
Kopio

Aihe
Fw: [Pply] Metsäkanalinnut ja suo-ojitukset







----- Original Message ----- 
From: "Pentti Pesonen" <pentti.pesonen at pp5.inet.fi>
To: <esa.aalto at oulu.fi>
Sent: Tuesday, January 08, 2008 9:41 AM
Subject: Re: [Pply] Metsäkanalinnut ja suo-ojitukset


> Jeps
>
> Luonnon monimuotoisuus on niin pitkän ja monimutkaisen evoluution tulos, 

> että sitä on ihmisen järjellä vaikea ymmärtää.
> Ja kun muistetaan vielä että tässäkin asiassa on niin monta mieltä kun 
on 
> miestäkin.
> Jokainen meistä ajattelee omalla tavallaan, ja kuvittee myös olevansa 
> oikeassa, niin minäkin.
>
> Uskon mukisematta sen että mm. metsäojitukset, petoeläimet, liikenne, 
> sähkölinjat ja metsästäjät hävittävät metsäkanalintuja,
> ja että niillä on myös vaikutusta lintukantojen supistumiseen.
> Minun oma henkilökohtainen mielipiteeni on kuitenkin sellainen, että 
> tehometsätalous kokonaisuudessaan, ja metsästäjien luutuneet asenteet 
ovat 
> ne pahimmat luonnon monimuotoisuutta,
> ja erityisesti joitakin luonnonvaraisia eläimiä uhkaava tekijä.
> Hyvin monet luonnonmetsiin sopeutuneet eläinlajit tarvitsevat "metsän 
> suojaa", jota harvennettu kasvatusmetsä ei voi riittävästi tarjota,
> ja luonnon oma valinta toimisi myös jäljelle jätettäviä kasvi- ja 
> eläinyksilöitä valittaessa ihmisen valintaa paremmin.
>
> Ne ihmiset, jotka kuvittelevat pystyvänsä hallitsemaan luonnon 
> järjestelmää, ovat minun mielestäni väärässä.
>
> t. Pentti P
>
>
> ----- Original Message ----- 
> From: "Esa Aalto" <Esa.Aalto at oulu.fi>
> To: <pply at lists.oulu.fi>
> Sent: Tuesday, January 08, 2008 8:07 AM
> Subject: Re: [Pply] Metsäkanalinnut ja suo-ojitukset
>
>
>>
>> Heips,
>>
>> lisäisin vielä kettukannan kurissapitäjiin ihmisen ja ilveksen lisäksi
>> suden, joka voi syödä kohdatessaan kaikki itseään pienemmät koiran
>> näköiset elukat. Keuruulla eniten kanalintuja on siellä, missä 
susilauma
>> jolkottaa, mikä tietysti saattaa johtua kyllä jostain ihan muustakin.
>>
>> t. Esa A.
>>
>> On Mon, 7 Jan 2008, Timo Karjalainen wrote:
>>
>> Heps!
>>
>> Vastaan tähän Riston viestiin tällä yleisellä palstalla, sillä 
sisällöstä 
>> päättelin sen tarkoitetun tälle palstalle.
>> Löysin lyhennelmän Riston kertomasta tutkimuksesta ja sen selostuksessa 

>> kerrotaan varsinkin ketun saalistuspaineen olevan merkitsevän 
>> kanalintupoikueille. Ketun kannansäätelijänä taas korostetaan ilveksen 
>> merkitystä. Ilvestä suurempana ketun kannan säätelijänä on saattanut 
>> aiemmin olla turkistarhaus! Ennen kettujen tarhausta niiden nahkojen 
>> hinnat olivat niin korkealla, että metsästyspaine piti kettukannat 
>> alhaalla. Tarhauksen yleistyminen romahdutti ketunnahkojen hinnat ja 
>> kettujen metsästyspaine pieneni, sillä metsästäjillä ei ollut enään 
>> suurempaa kiinnostusta kettuun. Nykyisin taas ketunpyyntiä on alettu 
>> harrastamaan enemmän riistanhoidollisessa mielessä.
>> Milloinhan muuten ketun tarhaus yleistyi?
>>
>> terveisin Timo K
>>
>>
>> Ja kommentti vielä siihen alkuperäisen viestini loppuosaan: pensastasku 

>> tosiaan viihtyy nykyisissä "talousmetsissä": viime kesänäkin tapasin 
>> useita pesiviä pensataskupareja myllerretyillä laajoilla 
>> avohakkuualueilla!
>>
>>
>> ----- Original Message -----
>>  From: Risto Tornberg
>>  To: 'Timo Karjalainen'
>>  Sent: Monday, January 07, 2008 9:04 AM
>>  Subject: RE: [Pply] Metsäkanalinnut ja suo-ojitukset
>>
>>
>>  Hei
>>
>>
>>
>>  Viime keväänä Jyväskylässä kanalintujen pesimämenestyksestä väitelleen 

>> Gilbert Ludwigin mukaan asia on juuri noin kuin Timo esittää. 
Malleista, 
>> joissa tutkittiin kanalintujen poikastuottoa suurella joukkolla 
>> ympäristömuuttujia, seuloutui tilastollisessa myllytyksessä vahvimpina 
>> selittäjinä metsäojitusten määrä ja tämä vielä erityisesti sateisina 
>> kesinä. Vaikutus oli suurin Etelä- ja Keski-Suomessa, missä ojituskin 
on 
>> ollut tehokkainta. Huomattavaa oli myös, että vaikutus oli hyvin 
>> samanlainen metsolla, teerellä ja pyyllä.
>>
>>
>>
>>  Risto
>>
>>
>>
>>  -----Original Message-----
>>  From: pply-bounces at lists.oulu.fi [mailto:pply-bounces at lists.oulu.fi] 
On 
>> Behalf Of Timo Karjalainen
>>  Sent: 6. tammikuuta 2008 20:44
>>  To: pply at lists.oulu.fi
>>  Subject: [Pply] Metsäkanalinnut ja suo-ojitukset
>>
>>
>>
>>  Hei!
>>
>>
>>
>>  Metsäkanalintujen kantojen laskusta on yleensä ja yleisesti syytetty 
>> metsätaloutta, sitä sen kummemmin erittelemättä. Korkeintaan on 
mainittu 
>> vanhojen metsien väheneminen syypääksi. Omiin silmiini ei ole ainakaan 
>> yleisimmissä lintuharrastuslehdissä sattunut asiaa koskevia 
tutkimuksia. 
>> Teeren ja riekon suhteen tuo vertaus vanhoihin metsiin tuntuu oudolta, 
>> kun molemmat viihtyvät soiden reunoilla ja varsinkin teeri erilaisissa 
>> nuorissakin metsissä ja "rääseiköissä". Poikasaikaan taas kaikki 
>> viihtyvät soiden ja kankaiden rajamailla. Puhun nyt siis teerestä, 
>> metsosta ja riekosta. Monen lintuharrastajan ja metsämiehen mielestä 
>> soidenojitusten vaikutus kanalintukantoihin on merkittävämpi, kuin 
>> varsinaisten kuivanmaan metsien käsittely. Tuhoutuuhan siinä 
poikas-ajan 
>> elinympäristö, varsinkin metsän ja suon vaihettumisvyöhyke. Johtuneeko 
>> haitta sitten pienilmaston ja kasvillisuuden muuttumisesta tai 
poikasajan 
>> hyönteisten vähenemisestä tai suoranaisesti poikasten hukkumisena 
ojiin. 
>> !
>> Emohan hyppii keveästi ojien yli, joita on kaivettu muutaman kymmenen 
>> metrin välein. Poikaset tulevat perässä ojan pohjan kautta ja jos eivät 

>> huku ja sattuvat pääsemään ojasta pois, niin ainakin kastelevat ja 
>> kylmettävät itsensä pahoin.
>>
>>  Piirsin käppyrät Suomen metsien/soiden uudisojitusten määristä 
>> v.1950-1998 ja kanalintujen talvikantojen indeksit 1959-1994 (teeri, 
>> riekko ja metso yhteensä). Ojituskäyrän piirsin kääntäen; ts. alueesta 
>> jäljellä ojittamatta vuosittain. Ojitushehtaareitahan on ko 
ajanjaksolla 
>> noin 5,5 milj. hehtaaria. Mukana ei ole uudisojitukset ja muuten 
tuhotut 
>> suot (turvesuot, pellot, tekoaltaat jne.). Tiedot poimin netistä ja 
muita 
>> tarkempia tietoja näin pitkältä ajalta en tähän hätään löytänyt.
>>
>>  Käyrät noudattelevat toisiaan hyvin "kauniisti". Tosin 
>> virhemahdollisuuksia on monia: talvilintulaskentojen ja ojitusten 
>> erilainen jakaantuminen eri aikoina eri puolella Suomea ym. Onpahan 
>> kuitenkiin suuntaa antava. Tietoja saattaisi löytyä alueellisestikkin, 
>> jolloin ne olisivat luotettavampia. Ainakin ojituksista luulisi 
löytyvän, 
>> mutta löytyykö pitkältä ajalta luotettavia lintulaskentoja?
>>
>>  Ojitusten vaikutuksesta kanalintukantoihin puhuisi puolestaan sekin, 
>> että riistakolmiolaskentojen mukaan kanalintukannat ovat pysyneet 
>> ennallaan 1990-luvun alusta alkaen, jolloin uudistusojitukset ainakin 
>> tilastojen mukaan lähes loppuivat. Kunnostusojituksia kuitenkin 
50-80.000 
>> ha/vuosi koko maassa.
>>
>>  Vastaavia käppyröitä saisi tietenkin muistakin vastaavista yhteyksistä 

>> (metsien auraukset, hakkuut jne). Niin ja täytyyhän muistaa se vanha 
>> totuus: "valhe, emävalhe, tilasto".
>>
>>
>>
>>  Pähkäilee Timo K
>>
>>
>>
>>  Mutta onneksi metsolla ja muiilla metsäkanalinnuilla menee nykyisin 
>> hyvin; jopa pensastaskulla talousmetsissä: 
>> 
http://www.forest.fi/smyforest/forest.nsf/cec7cec2f8d600cdc2256f6d0062e8cc/f91bf00b4c3b1ef6c22572c3003aeb90?OpenDocument

>>
>>
>>
>>
>> 
___________________________________________________________________________________
>> Esa Aalto, FM                       Esa Aalto, M.Sc.
>> Tutkija, jatko-opiskelija           Researcher, PhD Student
>> Oulun yliopisto                     University of Oulu
>> Biologian laitos                    Department of Biology
>> PL 3000, 90014 Oulun Yliopisto      P.O. Box 3000, FIN-90014 University 

>> of Oulu
>> puh. 0408652926                     tel. +358-408652926
>> 
___________________________________________________________________________________
>>
>> _______________________________________________
>> Pply mailing list
>> Pply at lists.oulu.fi
>> http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply
> 

_______________________________________________
Pply mailing list
Pply at lists.oulu.fi
http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply